Savu

Harvinaisesti sateeton päivä, joten oli pakko hyödyntää ja käydä lounasaikaan pienellä happihyppelyllä, jotta saisin pienen breikin kaiken skriptauksen seassa tehtyyn kiroiluun. Pitkät on päivät ennen lomia, mutta pakko vääntää, syksyllä ei enää ehdi. Lähdinkin siitä sitten tetsaamaan Senaatintorin turistilaumojen läpi aina rantsuun saakka.

Halkolaituria reunustivat ne kauniit purjelaivat, joiden takana siinsi Tervasaari. Tähän kohtaan kaupunkia osuu useampiakin muistoja, osa merellisiä. Kerrankin yksi kaveri otti jopa kosketusta laiturin ja purkkarin välimaastoon, ennen juurikin Savu-ravintolassa vietettyä jätkien iltaa.

On tuolla ollut eräät synttäritkin ja kaikenlaista muuta epämääräistä haahuilua. Tämä on oikein hyvä kohde tuollaiselle lyhyelle, kaupunkimaiselle puistopyrähdykselle, jos sattuu olemaan mestoilla. Nykyään siellä parkkipaikatkin on selkeämmin merkitty, ettei tule vaikka kahta kertaa peräkkäin sakkoja (prkl). Kalasataman suunnassa pilkisti taivasta ujosti halkova Redin puolivalmis runko, sinnehän taisi olla tulossa kanssa melko monta raflaa. Sitä odotellessa.

A very Finnish-ly themed restaurant by the sea, this “summer cabin” has tasty food and an impeccably executed feel to it. Definitely worth a visit if you desire a bit of a local touch, but can’t be bothered to leave the city.

Other good locations for a local atmosphere, go to Elite, Konstan Möljä (dinner only) or Savotta.

Tarjolla on lounaaksi joko à la carte, lounasmenu (29e) tai trendikkäästi (vai onko tämä bowl-juttu jo vähän passé?) salaattikulho (15,90e) tofulla, fisulla tai lihalla.

Otin fisun, vaikka vähän hotsittikin napata vegeversio kaikesta lihanhimosta huolimatta. Jotenkin vaan se savusiika houkutteli ja tänään piti pysyä pystyssä koneen ääressä iltaan asti, ajattelin että ehkä se kala olisi aavistuksen ruokaisampaa?

Kalabowliin kuului: Savusiikaa, avokadoa, mummonkurkkuja, chili-kikherneitä, marinoitua uutta perunaa, pikkelöityä punakaalia, retiisiä ja kevätsipulia & fenkolilla maustettua luomujugurttikastiketta sekä loppuun vesimeloninekku mintulla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli yllätyksenä keittiön terveinen, joka tarkoitti kurkkusiipaletta savustetulla kermaviilillä, seesaminsiemenillä ja fritatulla lehtikaalin(?) palalla. Tämä oli oikein makoisa ylläripylläri ja vieno savun maku sopi tähän mainiosti.

Seuraavaksi pöytään saapui leipäkori raflan omia leipiä (tämähän on samaa klusteria Savotta-raflan kanssa, joten sen takia homma toimii jokseenkin samalla sapluunalla) vaahdotetun voin kera. Leivät olivat maittavia, vaaleassa maalaisleivässä oli hyvä kuori ja passeli sitko, sekä sopiva suola.

Saaristolaisleipäkin oli hyvä, joskaan ei mitään tajuntaa laajentavaa, itse tykkään vähän tahmeammista versioista. Näitä oli hyvä nakertaa nälkäänsä, kun se aamuisen salin jälkeinen päärynä ei oikein enää antanut energiaa.

Pääruoka saapui seminopeasti ja oli oikein kivan näköinen setti tavaroita. Huippuhetki oli se kun puraisin siikaa niskaan, tämä oli todella hyvää, vielä snadisti lämmintä. Täytyi oikein varmistaa ja joo, savustavat itse omissa pöntöissään.

Harvoin tulee Stadissa lounaalla näin tyylipuhdasta savukalaa eteen, joskaan tämä ei siltikään voita sitä Lapissa auton konepelliltä nautittua annosta, joka saatiin yhdestä kiskasta järven rannalta. Isäntä siellä kävi ensin hakemassa kalat verkosta ja savustuspönttö oli suoraan pikku rakennuksen takana. Siitä on paha pistää paremmaksi.

Mutta tämäkin oli suussa sulavaa ja toimi mahtavasti sen maustetun jogurtin kanssa yhteen. Uudet tilliperunat olivat nekin oiva komponentti kulhoon, tosin kylminä nämä ei pärjää sille juuri keitetylle potulle. Marinoitu kaali oli vedetty ihanan pirtsakaksi ja toi hyvän hapon peliin mukaan.

Salaattikin oli saanut sopivan etikkaisen kastikkeen ja kikherneet toivat avokadon kanssa ruokaisuutta salaatille, vaikka ei sitä chiliä ollut omaan makuun riittävästi (onko sitä koskaan).

Kulhomallisessa ruokailussa on aina se sama ongelma, viimeisten rippeiden kaivaminen pohjalta oli epätoivoista kalastelua, mutta onnistuin lopulta kauhomaan kaikki ahnaaseen kitaani.

Mintulla maustettu vesimeloni oli viileä lopetus kivan kevyen – mutta silti sopivan täyttävälle – kesäiselle lounaalle. Onhan tämä toki vähän tyyriin puoleinen, mutta elämä on. Kannattaa käydä, jos haluaa vähän Suomi-nostalgiaa safkansa kaveriksi.

Sisustus on toteutettu lähes kliseemäisen mökkihenkiseksi, aina pakollista pallogrilliä myöten. Ympäristönä tämä oli oikein viihtyisä, varsinkin terassilla vietettynä.

Stadissa on harvoja vihreitä keitaita ja tässä on bonuksena vielä miellyttävä merimeininki. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Lasten kanssa homma toimisi varmasti myöskin, saaresta löytyy leikkipaikkaakin ja mattolaituria ihmeteltäväksi ravintolakäynnin yhteyteen. Lasten listakin näytti löytyvän, tosin itse tykkään enemmän tilata normilistalta pienempiä annoksia skideille, saavat siten parempaa safkaa.

Ps. Onkohan nyt joku lopun aika tulossa Ruisrockiin, kun sirkkalaumat ja pedon merkki (tai ainakin sen skanneri) on mainittu?

URL www.ravintolasavu.fi
Puhelin 09-74255574
Osoite Tervasaari, Helsinki

No Pizza

Back at it again. Taukoa on ollut, vaikka olenkin (ü..) syönyt useina päivinä ruokaa. Mutta ei ole ollut kirjoitettavaa, tai jos onkin ollut, niin ei vaan pysty, ei kykene. Lamaannuttavaa eli ei, tuntuu vaan vähän väsyneeltä. Kai se tästä jotenkin? Joka tapauksessa olin taas ytimessä pyörimässä ja pakko oli saada safkaa, joten tsigidi-tsekkasin normilähteet uusista mestoista ja löytyihän niitä. Yllättävän paljon jopa. Meltin tilalle tullut Sidney’s oli ensimmäinen vaihtoehto, mutta nehän onkin kesätauolla.

Pizzala taasen ei tarjoa lounasta, ainakaan vielä. Ja muutenkin kaukana olleet tuntuivat melko hazardeilta, ottaen epävakaan sään huomioon. Citycenter kuitenkin pelasti päivän. Sinne on avautunut niin No Pizza kuin myös Social-jotain-Burger-jotain (nämähän molemmat taitavat olla osa Kotipizzan ketjua). Bursa tuntui epätyydyttävältä vaihtoehdolta, joten jäljelle jäi vain ei-pizzaa. Porauduin varovaisesti tunneleita pitkin kuin joku karannut boa-käärme ja landasin jonon perään heti aukeamisajan kohdilla. Nämä City-käytävän ravintolat saavat kyllä kovaa trafiikkia, burgereitakin jonotettiin jo urakalla, vaikka teoriassa rafla oli avautunut juuri äsken. Kai sitä populaa vaan riittää? Ja toki onhan nyt periaatteessa jo kesä ja osalla lomat (osalla ei).

No Pizza? More like nope pizza, the sourdough base was deliciously crunchy, but lacked flavor and the toppings did not make my day. Also, if you stick a “extra hot” label on your chili oil bottle, make sure that the topped up oil actually gets any capsaicin. Just saying.

Other restaurants in the same complex are Döner Harju City, Lo Stretto and Bangkok 9.

Listaa katsellessani päädyin Cheeses Christ (kuka näitä nimeää? varmaan sama hessu kuin joka on duunannut Rosterin menun) eli piparjuurikastike (bianca) neljää eri juustoa (Linnunlaulu Brie, Peltola Blue, Kuusamo emmentalia sekä goudaa) granaatinomenan siemenillä ja omenasiivuilla (14e lounashinta, 15e normaalisti). Tsori tärähtäneestä kuvasta, mutta menu löytyy myös täysimittaisena hämmentävän riisutulta webastosta. Pizzoja on kovasti muitakin ja ilmeisesti myös gluteenittomana.

Humoristisesti minulle annettiin “buzzer” englantia puhuvan kassaneidin puolesta (42!), joka olikin sitten vaan puukalikka. Tiskiltä rassukat yrittivät huudella numeroita lounasajan kakofonian yli. Kenen mielestä tämä järjestely on hyvä? Ei se toiminut Naughty Burgerissakaan (kuulemma niillä on summerit nykyään), ei se toiminut täälläkään. Ja mä olin sentään ajoissa liikenteessä, ei ollut tupa täynnä ja silti meinas mennä ohi. Myöhemmässä vaiheessa huutelija vaihtuikin kumeaäänisempään mieheen.

Ja toisekseen, tämän hintaluokan pizzoissa voisi kyllä tuoda ihan pöytään asti, kuten esim. hyvässä Pizzeria Lucassa tapahtuu. Joka tapauksessa lätty oli8 kohtuuajassa edessäni ja rupesinkin työstämään sitä välineistöllä. Täällä oli kunnon veitset ja vielä pizzaleikkuritkin, kuten Piece n lovessa. Näillä sai hyvin slaissit duunattua ja täytyy sanoa, että nyt oli hyvä pohja. Mä tykkään tällaisesta sitkoisesta ja rapsakasta pizzasta eniten, reunatkin oikein rasahtivat kun niitä hataralla hammaskalustolla jyysti. Hyvä hyvä. Valitettavasti se päällyste ei sitten oikein puhutellut. Teoriassa hyviä juustoja, paperilla näytti hyvältä, mutta toteutus ontui.

Piparjuuri ei juurikaan nostanut päätään ja pienet juustonokareet hävisivät jonnekin taustameluun. Granaatinomenan siemenet rullailivat pois palasten päältä, väistäen moolokin kidan kerta toisensa jälkeen. Onneksi oli sitä extra strong chiliöljyä (ja oreganoa, sitä on pakko olla), paitsi että tästä oli unohtunut chili. Oletan, että tässä oli käynyt perinteiset ja laitettu vaan lisää öljyä vanhan perään.

Siinä on vaan se, ettei se kapsaisiinikaan ole ehtymätön luonnonvara (vähänkö olisi siistiä: “chilipohjainen talous”), joten joskus pitää vaihtaa ne paprikatkin. Tämä oli ihan vaan oliiviöljyä, vaikka kuinka ravistelin epätoivoisesti pulloa (joo, maistoin myös paljaaltaan). Lätty kaipasi reilusti enemmän makua, suolaa pohjaan ja/tai täytteisiin, ei ollut mikään erityinen suoritus tällä hintatasolla. Hävisi mielestäni kovasti muille hipsteripizzamestoille, mitä nyt on kaupunkiin saapunut. Ehkä se siitä ja voi olla, että ne muut listalta löytyvät kiekot on parempia?

Sisutus on ihan kohtuusiisti, jonkun verran kallellaan pikaruokalaan, mutta vähemmän kuin Kotipizzat. Todella hyvät näkymät kyllä, tuli ihan mieleen ne ajat, kun olin pari kerrosta ylempänä yhdellä keikalla tässä taannoin. Asiakaspalvelu oli hektistä ja ehkä se on vaan tämä ajan henki, että vedetään englannilla, tosin ei ollut kyllä englanti äidinkieli. Ihan asiallisesti se tilaaminen kuitenkin sujui. En mä silti jotenkin näin kalliin pizzan kanssa jaksaisi viedä niitä astioita sinne koreihin ja kun on vielä oikein pikkutarkasti lajitteluohjeet.

Ihme ettei pyytäneet pesemään sitä lautaa. Olisi kiva jos täälläkin päin maailmaa yritettäisiin panostaa palveluun eikä siihen ravintoloitsijan toiminnan mielekkyyteen ja prosessin tehostamiseen. Tajuan tämän aspektin suurkeittiössä, mutta tässä ollaan kuitenkin vaativien kuluttajien iholla. Tai sitten se on vaan minä, ehkä se on se ongelma? Peace out, seuraava entry tulee jos tulee.

Ps. Oh noes! Egg-ravintola on poistumassa keskuudestamme. Nyyh. Sieltä sai aivan tolkuttoman hyviä munakkaita.

Pps. Hei kato! Siinä on Koff ja Spora. Onkohan tää se Sporakoff, mistä aina puhutaan? .. I’ll get me coat.

URL www.nopizza.rocks
Puhelin 040-6711675
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki

Il Fratello

Käpykaupungin seuraava kohde oli italialainen, jonka kohdalla on tullut joskus ka(aaa-aa)uan sitten lounastettua, olisiko joku 12-13 vuotta sitten.

Silloin tämä oli ehkä eri niminen, nyt osa Il Sicilianon yms ketjua.

Ok Italian food in ye olde shopping mall of Tapiola.

Other restaurants in Tapiola are Ribis, Mount Nepal and Kylä.

Italialaista safkaa alkusalaatilla ja sopalla (8,50e pelkkä salde+soppa). Tänään listalta löytyi: Canneloni joka oli hämmentävästi annotoitu lasagneksi (9,90e), pasta diavola (9,90e), kolmen täytteen pizza (9,50e) sekä pollo cipolla eli grillattua kanaa riisillä (11,50e).

Otin sen cannelonin, ihan jo pelkästään mielenkiinnosta, kun oli samalla jotenkin lasagnea? Loppuun olisi ollut kahvia/teetä sekä jotain jälkkärikeksiä tms.

Alkuun vedetty hernari (torjantai) oli ook, vähän ohutta omaan makuun ja jäin kaipaamaan sinappia + raakaa sipulia.

Salaattibaarin antimet olivat nekin ihan kohtuullisia, eniten diggailin siitä marinoidusta kaalista ja lämpimästä leivästä (joka tosin oli jo haaleaa).

Valitettavasti ne lupaavan oloisen sämpylät olivat kuivahtaneita, tai ainakin tuo oma yksilö oli. Yleensä pizzauunin omaavat mestat pistävät lämpimiä sämppäreitä tarjolle.

Pääruoka tuli kohtuu vikkelään ja oli niin maan perusteellisen kuuma, hyvä hyvä. Tämä oli ihan kohtuullinen veto, vaikka en minä kyllä tätä lasagneksi luonnehtisi, vaikka periaatteessa samoja komponentteja sisälsikin.

Pastapötkylät olivat ihan jees, semisti al dente ja sisällä ollut liha aika hyvin maustettua/paistettua.

Bechamel-kastike sopivan täyteläistä, mutta se tomaattikastike oli mennyt reilusti liian makeaksi, vähän jopa ketsuppisen oloiseksi. Ja vaikka pasta ja ketsuppi onkin hyvä kombo, niin ei se jotenkin nyt vaan puhutellut. Nälkä kuitenkin lähti hyvin ja kokonaisuutena tämä oli tällainen passeli lounas.

Sisustus on ajan patinoima, mutta siisti ja ympäristöönsä sopiva. Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle löytyi se pizza, ehkä joinain muina päivinä runsaampi setti vaihtoehtoja?

URL www.ilfratello.fi
Puhelin 09-4555033
Osoite Kauppamiehentie 1, Espoo