Pho 17

Puhelimen hälytys ja viimeiset heitot tikettijärjestelmään, tänään oli vuorossa käynti Pitskussa. Pohdin vielä pöydän ääressä hetken muistiinpanovälineiden äärellä niiden tarpeellisuutta, mutta jätin Moleskinet lepäämään, tämä olisi vasta tutustumiskäynti. Taas matkalla junaan, tällä kertaa virtaa vastaan. Aamuruuhka tunneleissa työntyi minua tielleni, kun sujahtelin ihmisten väleistä kohti kohta lähtevää vaunua.

A charming little Vietnamese cafe right next to the Pitäjänmäki train station, with a good Phở and delicious fresh summer rolls.

Other restaurants that serve Phở in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Steam Coffee.

Pysäkki on tuttu, täällä on tullut rehattua aikaisemmassa elämässä useampaan otteeseen. Kerran tuli todistettua tornista tulipaloakin ABB:n talon katolla. Antaudun massan vietäväksi ja astelen muiden joukossa kohti taivaalle kohoavia toimistotaloja. Ytimekkään palaverin jälkeen kävelen pienen tihkusateen viettelemänä radan ali ja siitä kohti Pho 17 ravintolaa.

Mieleni odottaa malttamattomana jälleen uutta versiota tästä herkullisesta sopasta, vaikkakin suurin ihastuminen tähän vietnamilaiseen elämänelikriisiin onkin jo alkanut hiipua. Pitäjänmäen asemanseudun tullessa näköpiiriin välähtää lyhytfilmi pyöräreissuista kavereiden kanssa näillä kulmilla ja fillarointi Niklaksen luo. Koulu pyörii mielessä.

Avoin ovi kutsuu puoleensa, mutta ensin kuvat ja sitten vasta sisään. Yllättävän siisti pikku ravintola, toteaa joku päässäni, vaikka en tiedostanut odottavani mitään tiettyä muotoa listalta poimitulle kohteelle. Nainen häärää keittiössä, joten kaappaan listat luuriin ja alan lueskelemaan lounastarjouksia. Vaikka ei niillä ole oikeasti mitään väliä, tulin vetämään phởta (pieni 9e, iso 10,50e nauta/kana/vege) ja olin jo kauan aikaa sitten päättänyt ottaa sivuun myös kesärullat (2 kpl 4,50e ja 5 kpl 9,20e katkis/kana/kasvis).

Kiinnitän neidin huomion ja teen tilauksen, jonka yhteydessä yritämme päästä yhteisymmärrykseen rullien sisällöstä, mutta tuntuma on, että tulossa on joku yllätys. Otan mukaan lounaspassin leimalla, kun en jaksa alkaa jankuttaa, aamuinen keskustelutuokio on vienyt keskittymiskyvyn ja kaipaan hiljaista hetkeä.

Juon vettä ja tarkkailen ulkona liikkuvia asioita, antaen päälleni aikaa harhailla ajatusteni parissa. Niitä nousee ja kiemurtelee kuin pieniä savukiehkuroita lempeässä tuulessa, enkä saa monistakaan kiinni ennekuin ne häviävät. Eteeni tuodaan kaksi isoa kevätrullaa ja muutama kippo dippailua varten. Ravistan itseni tähän hetkeen, noukin tikuillani ensimmäisen uhrin ja haukkaan palasen paljaaltaan.

Pinta ei ole vielä ehtinyt nihkeentyä ja täytteet tuntuvat tuoreilta. Nuudeleita ei ole liikaa ja rulla pysyy kasassa kun rupean maustamaan sitä vuoroin pähkinäpohjaisella ja vuoroin kirkkaan kirpsakalla soossilla. Viimeistellessäni toisen rullan nappaan vielä rippeen kuppien pohjilta lusikalla ja nojaan taaksepäin tyytyväisenä.

Phở saapuu ja on oikein hyvännäköinen setti ituja, yrttejä, kanaa sekä nuudeleita. Noukin lientä lusikalla ja yritän muistella edellisiä kertoja. Suolaisuuden tunne leviää kielelleni ja liemi tuntuu kirkkaudestaan huolimatta yllättävän tymäkältä. Kokeilen kanan kanssa, joka on hieman joistain kohdin päässyt ylikypsäksi. Lusikallinen soppaa proteiinin kanssa tuntuu olevan enemmän balansissa ja rouskuttelen makuja itujen kanssa yhteen.

Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä, mutta ei niin upealta kuin mitä aiemmat kokemukset. Kauhoessani nuudeleita pohdin sitä, että kuinkakohan paljon niissä toisissa lounaissa on ollut uutuudenviehätystä, mutta päädyn kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen ennenmuinoin maistanut jollain tavalla täyteläisempiäkin liemiä.

Pikakatsaus puhelimen aikataulusovellukseen kertoo, että lähtö on käsillä, joten ruiskautan hapot limestä sopan nurkkaan ja maistelen vielä muutaman lusikallisen ennen kuin huiskautan kassallepäin jäähyväiset. Jätän leimalapun pöytään.

URL www.pho17.fi
Puhelin 044-7721717
Osoite Pitäjänmäentie 17, Helsinki

Spice Garden

Eilinen puhelinkeskustelu pyöri mielessäni, kun kiirehdin junaa kohti. Clasun uusi liike yritti houkutella sisään avaamalla automaattiovet ohi juoksiessani, mutta tällä kertaa en astunut sisään äijäparatiisiin. Edellisellä kertaa ostetut lämpömittaritkin olivat kotona edelleen asentamatta, kuten myös tyttöjen kaappien laatikostot sängyn vieressä.

Alas ja ylös, Asematunnelin kautta Kaivokadun ali. Nyllen edessä olevat valot ovat liian hitaat. Pikakatsaus valotauluun, joka osoittaa kohti raidetta 14. Taulun vieressä joku hessu julistaa sanomaa ja yrittää tyrkyttää flaijeria. Ei ehdi, pitää juosta stogeen.

A pretty good Indian restaurant in the depths of Espoo’s suburbia. The Chicken Tikka Masala I had was tasty and the atmosphere veers towards a corner pub.

Leppävaara region in Espoo has a few other exotic restaurants such as Persian Ravintola, 3 Amigos and Curry Palace.

Nousen junasta Lepuskin Gallerian puolelta ja seisoskelen hetken Pizza Cornarin vieressä. Miksiköhän sillä on tuollainen nimi? Lyhyt soitto ja siirryn dösikselle odottamaan kyytiä. Lyhyt ajelumatka ja päädymme vanhan työkaverin kanssa uutisista tutun Pizzeria Paradisen viereen. Mesta on remontissa tuhopolttoyrityksen jälkeen ja näyttää aika roisilta. Vieressä on saman perheyrityksen toinen kiska nimeltään Spice Garden, johon kävelemme samalla kun turistaan kuulumisia.

Jaa, mutta tämähän on baari. Tai ainakin tiski näyttää erehdyttävästi siltä. Kassan vierestä löytyy kuitenkin myös lounaslista ja peesaan kaveria tilaamalla kanan (9,50e). Pöydässä vanhojen muistelu jatkuu, kunnes peltilautaset valloittavat suurimman osan näkyvästä pinnasta.

Linssihässäkkä astian keskellä on hyvää ja kun murran lämpimästä naan-leivästä suikaleen, saan noukittua palasella tätä kastiketta nokareen. Leivän pohja rapsahtaa hampaissa kivasti ja muutenkin lämpimän ilmava siivu tuntuu hyvän sitkoiselta. Pitkään marinoitu kana on saanut reilun paistopinnan ja mennyt sen mukana aavistuksen kuivaksi, mutta hyvin maustettu soossi ja siinä lilluvat napakat kasvikset pitävät kokonaisuuden tasokkaana.

Nypin ajatuksissani nurkkaan ahdettua salaatinkaltaista samalla kun kuuntelen tarinaa. Nämä kurkut ja riisin kosteudesta nahistunut papadam ei jotenkin sovi muuten hyvään lautasannokseen. Lähtiessämme sipaisen vielä jogurtti-raitan viimeiset pisarat jäljelle jääneellä kannikalla.

Vedän auton oven takanani kiinni ja suuntaamme kohti toimistoa. Edessä on vielä läpikäytävää, joka ei kuulu ravintolaan. Vilkaisen vielä kerran palanutta talon kulmaa kun kaarramme pois, raflan pihalla seisoo keittiön allaskaappi hanoineen.

URL www.ravintolaspicegarden.fi
Puhelin 09-4525709
Osoite Lintuvaarantie 28, Espoo

Tukkutorin kala

Ping. Hissin ovi aukeaa ja siirtymä algoritmien parista aurinkoisten katujen kaupunkiin alkaa. Valot sekä liikenne oven ja steissin välillä aiheuttavat yleensä viivästymisiä, joten koukkaan Forumin kautta maan alle. Asematunnelin maustekaupan ohi ja Tetuanin vierestä ylös. Portaiden vieressä huutaa nainen “Hei, heitä pari euroo”. Tulee etäisesti mielikuva samasta naisesta samoilla huudeilla silloin kun olin teini-ikäinen.

Silloin oli ne sinikantiset kuukausitsetit, joihin kaverin kanssa liimattiin hetkeksi Aku Ankka oman kuvan tilalle eikä kukaan sanonut asiasta mitään. Viiletän kohti Kansallisteatterin nurkkaa ja 55:n pysäkkiä jonka vieressä mainostetaan Lavaklubia, luen tekstin ensiksi Laavaklubiksi. Millainenkohan se olisi?

A delicious lunch at the Teurastamo fishmonger’s, the fish patty I had was fresh and light, with a tasty beurre noisette.

The area also has some other very interesting restaurants, such as B-Smokery, Palema and Brasileira.

Dösämatka kohti Teurastamoa sujuu nopeasti, perillä melkein tasan kello 11, jolloin tosin on jo nälkäistä jengiä liikkeellä. Odotan, että ihmiset hälvenevät tieltä ja otan pakolliset kuvat raflan ulkoa. Livahdan ovesta sisään ja sniikkaan parit otokset vielä sisällä ennen tilauksen tekemistä. Kuvaamisen salailu tuntuu edelleen oudolta kaikkien näiden kertojen jälkeen. Päivän listaa ei ollut netissä näkyvillä, joten saan pienen shokin kun näen annoksen nimen ensimmäistä kertaa.

“Kalapihvi, varhaisperunaa ja beurre noisette & salaattipöytä” (14,90e) nostaa niskakarvat pystyyn kun mieleen tulvahtaa lapsuusmuistot pahvisista ja epämiellyttävästi kalanmakuisista jötiköistä kinderperunoiden saattelemana. “Lohikeitto & salaattipöytä” (12,90e) houkuttelee ohikiitävän hetken, mutta pidättäydyn protokollassa ja tilaan päivän lounasannoksen. Lappu kouraan ja liikahdan puuveneeseen katetun salaattibaarin ääreen.

Mätän puolihuolimattomasti pienen lautasen täyteen kaikenlaista ja sivuun pari palaa leipää. Iso voipalanen on päällystetty merisuolalla, jota noukin leiville. Säräjuurekset eivät juuri säväytä, kuten ei myöskään Caesar tai vihreä salaattisekoitus.

Yritän kuikuilla salaattipöydältä kastiketta kuivien salaatinlehtien kaveriksi, mutta siellä ei ole merkkiäkään moisesta. Lapan pastasalaatin naamaan ja siirtyessäni yllättävän hyviin sriracha-kasviksiin, napsahtaa pöytään pääruokalautanen.

Tarkkailen epäilevästi kalapihviä ja lohkon siitä pienen nokareen jämäkän oloista pihviä haarukalleni. Mukellan palasta ja häkellyn sen hennosta mausta, tämähän on vallan herkullista! Perunatkin ovat aika hyvin duunattuja ja hetken etsimisen jälkeen löydän ujon pienen lätäkön ruskistettua voita kalapihvin varjosta.

Kastiketta olisi voinut olla enemmänkin, mietiskelen samalla kun viimeistelen pääannosta. Yritän vielä maistella kesken jäänyttä salaattiröykkiötä, mutta snadisti makean tuliset kasvikset eivät enää houkuttele riittävästi. Kaadan viimeisen lasin puolikkaan jykevästä vesipullosta ja viuhahdan lounaaseen tyytyväisenä ovesta ulos.

Lämmin keskipäivä osoittaa syksyisen päällystakin virhearvioksi kun paahdan Suvilahden viertä pitkin seuraavalle pysäkille. Rivakka kävelytuokio sopii kevyen ruokailun jälkeen ja hetken odottelun jälkeen pääsen istuskelemaan. Auton keskiosassa parrakas mies istuskelee tyttövauvan vieressä, kun natiainen jokeltelee hänelle tuttinsa sivusta.

Takaisin steissin torille ja tunneloin Uuden ylioppilastalon sivuun, jonka aukiolla olevalle opiskelijaporukalle kerrotaan tönön historiasta. Hakeudun vaistomaisesti varjoon, kun odottelen valojen vaihtumista. Tunnen kuinka kauluspaita alkaa liimaantua selkään kiinni ja odotan pääseväni takaisin ilmastoituihin sisätiloihin. Ruokatauko on tehnyt tehtävänsä ja päässä raksuttaa jo seuraavat toimenpiteet.

Ps. Pakkojyystöksi muuttunut, samalla sapluunalla kirjoitetut tekstit eivät enää jaksa kiinnostaa. Yritän viihdyttää itseäni kaivamalla esiin sitä peruskoulun äikän tunneilla emoillutta poikaa. Tämä tuntuu huvittavan tällä hetkellä ja eilisen angstin jälkeen alkaa taas olla hauska tehdä tätä. Katsotaan kauan kohtaus jatkuu.

URL www.tukkutorinkala.fi
Puhelin 050-3014549
Osoite Työpajankatu 2b, Helsinki