Pho 17

Puhelimen hälytys ja viimeiset heitot tikettijärjestelmään, tänään oli vuorossa käynti Pitskussa. Pohdin vielä pöydän ääressä hetken muistiinpanovälineiden äärellä niiden tarpeellisuutta, mutta jätin Moleskinet lepäämään, tämä olisi vasta tutustumiskäynti. Taas matkalla junaan, tällä kertaa virtaa vastaan. Aamuruuhka tunneleissa työntyi minua tielleni, kun sujahtelin ihmisten väleistä kohti kohta lähtevää vaunua.

A charming little Vietnamese cafe right next to the Pitäjänmäki train station, with a good Phở and delicious fresh summer rolls.

Other restaurants that serve Phở in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Steam Coffee.

Pysäkki on tuttu, täällä on tullut rehattua aikaisemmassa elämässä useampaan otteeseen. Kerran tuli todistettua tornista tulipaloakin ABB:n talon katolla. Antaudun massan vietäväksi ja astelen muiden joukossa kohti taivaalle kohoavia toimistotaloja. Ytimekkään palaverin jälkeen kävelen pienen tihkusateen viettelemänä radan ali ja siitä kohti Pho 17 ravintolaa.

Mieleni odottaa malttamattomana jälleen uutta versiota tästä herkullisesta sopasta, vaikkakin suurin ihastuminen tähän vietnamilaiseen elämänelikriisiin onkin jo alkanut hiipua. Pitäjänmäen asemanseudun tullessa näköpiiriin välähtää lyhytfilmi pyöräreissuista kavereiden kanssa näillä kulmilla ja fillarointi Niklaksen luo. Koulu pyörii mielessä.

Avoin ovi kutsuu puoleensa, mutta ensin kuvat ja sitten vasta sisään. Yllättävän siisti pikku ravintola, toteaa joku päässäni, vaikka en tiedostanut odottavani mitään tiettyä muotoa listalta poimitulle kohteelle. Nainen häärää keittiössä, joten kaappaan listat luuriin ja alan lueskelemaan lounastarjouksia. Vaikka ei niillä ole oikeasti mitään väliä, tulin vetämään phởta (pieni 9e, iso 10,50e nauta/kana/vege) ja olin jo kauan aikaa sitten päättänyt ottaa sivuun myös kesärullat (2 kpl 4,50e ja 5 kpl 9,20e katkis/kana/kasvis).

Kiinnitän neidin huomion ja teen tilauksen, jonka yhteydessä yritämme päästä yhteisymmärrykseen rullien sisällöstä, mutta tuntuma on, että tulossa on joku yllätys. Otan mukaan lounaspassin leimalla, kun en jaksa alkaa jankuttaa, aamuinen keskustelutuokio on vienyt keskittymiskyvyn ja kaipaan hiljaista hetkeä.

Juon vettä ja tarkkailen ulkona liikkuvia asioita, antaen päälleni aikaa harhailla ajatusteni parissa. Niitä nousee ja kiemurtelee kuin pieniä savukiehkuroita lempeässä tuulessa, enkä saa monistakaan kiinni ennekuin ne häviävät. Eteeni tuodaan kaksi isoa kevätrullaa ja muutama kippo dippailua varten. Ravistan itseni tähän hetkeen, noukin tikuillani ensimmäisen uhrin ja haukkaan palasen paljaaltaan.

Pinta ei ole vielä ehtinyt nihkeentyä ja täytteet tuntuvat tuoreilta. Nuudeleita ei ole liikaa ja rulla pysyy kasassa kun rupean maustamaan sitä vuoroin pähkinäpohjaisella ja vuoroin kirkkaan kirpsakalla soossilla. Viimeistellessäni toisen rullan nappaan vielä rippeen kuppien pohjilta lusikalla ja nojaan taaksepäin tyytyväisenä.

Phở saapuu ja on oikein hyvännäköinen setti ituja, yrttejä, kanaa sekä nuudeleita. Noukin lientä lusikalla ja yritän muistella edellisiä kertoja. Suolaisuuden tunne leviää kielelleni ja liemi tuntuu kirkkaudestaan huolimatta yllättävän tymäkältä. Kokeilen kanan kanssa, joka on hieman joistain kohdin päässyt ylikypsäksi. Lusikallinen soppaa proteiinin kanssa tuntuu olevan enemmän balansissa ja rouskuttelen makuja itujen kanssa yhteen.

Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä, mutta ei niin upealta kuin mitä aiemmat kokemukset. Kauhoessani nuudeleita pohdin sitä, että kuinkakohan paljon niissä toisissa lounaissa on ollut uutuudenviehätystä, mutta päädyn kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen ennenmuinoin maistanut jollain tavalla täyteläisempiäkin liemiä.

Pikakatsaus puhelimen aikataulusovellukseen kertoo, että lähtö on käsillä, joten ruiskautan hapot limestä sopan nurkkaan ja maistelen vielä muutaman lusikallisen ennen kuin huiskautan kassallepäin jäähyväiset. Jätän leimalapun pöytään.

URL www.pho17.fi
Puhelin 044-7721717
Osoite Pitäjänmäentie 17, Helsinki

Säm (2. kerta)

No se oli nopea uusintakierros, eilen kotimatkalla piti keksiä nopeasti joku Erottajan läheisyydessä sijaitseva laadukas paikka herra JL:n tapaamiseen, mutta Vinkkeli, OX, Juuri ja Latva olivat kovin kesälomalla olevan tuntuisia, eikä tehnyt mieli lähteä kikkailemaan sen enempää. Phở-keitto mielessäni päätin sopia lounastapaamisen kohteeksi maanantaina testatun Säm:in ja suuntasimmekin sinne keskipäivän auringon paahteessa (Suomi styleen, ei satanut ja alla 50% pilvisyys). Muutenkin oli ihan kiva kävellä hieman pienempi matka, kun eilisestä eeppoksesta tuli hankaumat jalkaan (pitää kyllä hoitaa enemmän kävelyyn sopivat kengät, nämä alkavat jo vähän häiritä harrastuksia).

I had to go for seconds at this wonderful restaurant and had a delicious bowl of slightly unconventional Phở and again a side dish of the tasty Som Tam. My friend had the sushi plate and was happy.

Other splendid restaurants along the Esplanade Park are Strindberg, Bronda and Kämp.

Lounaslista oli ilahduttavan samanoloinen, sisältäen: Possunuudelit (10,30e), sushilajitelman (10,30e), Som Tamin (edelleen 5e!) sekä ilmeisesti päivittäin vaihtuvan salaatin, joka tänään oli Fruit tomato salad and rice cakes (10,30e). Frendi nappasi sushilajitelman ja minä otin á la carten puolelta sen phở-sopan (18e), sekä sivuun yhden Som Tamin (tottakai). Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä (tänään ei ollut niin kiire pois, kun suunniteltiin yhden kaverin synttärilahjaa yms).

Som Tam oli jälleen vakuuttava, ihan yhtä hyvä kuin maanantainakin, maistui meille molemmille. On tää kyllä kova vastus Tom Björckin ja Matti Wikbergin imperiumille, kun tällä hintatasolla isketään jokseenkin samalla “kaakkois-aasialaista street foodia fine-dining natsoilla”-konseptilla. Mutta hyvä niin, kilpailu on aina hyvästä, varsinkin verissäpäin kilpailu. Ja sitä paitsi se oma kokemus Farangista oli vähän väsynyt (Bronda ja Gaijin olivat parempia), joten ehkä pieni matsailu pistää nostamaan tasoa? Eniveis, käykää vetämässä tämä salaatti.

Phở-keitto saapui kohtuullisessa ajassa ja oli melkoinen saavi, kuten nämä tuppaavat olemaan. Liemi oli kirkkaan täyteläisen herkullista, tätä oli ilo lusikoida nassuun ja makuprofiili oli selvästi erilainen kuin siinä maanantain possunuudelissa. Veget taasen olivat jokseenkin samoja kuin siinä sopassa, mutta myös tällä kertaa erittäin maittavia ja hyvällä kypsyysasteella. “Raju”-kastike jäi jotenkin pimentoon itseltäni, ehkä se viittasi niihin chileihin mitä tuossa pinnalla kellui?

Muutenkin tässä sopassa tulisuusaste oli vähäisempi kuin possunuudeleissa, olisin ehkä kaivannut sivuun jonkun modaukseen sopivan kulhon chiliä tms. Tosin se Som Tam paikkasi tulisuuden kaipuuta hyvin. Kana oli täydellisen kypsyistä ja suussasulavan herkullista. Nuudelit vaikuttivat enemmänkin rameneilta kuin perinteisemmiltä riisinuudeleilta, mitä näissä usein on. Toisaalta mediasta löytyvät kommentoinnit antavat ymmärtää, että tämä on tarkoituskin, eikä mitään autenttisuutta sen suuremmin tavoitellakaan. Siitä kananmunan puolikkaasta en kyllä teetä löytänyt laisinkaan, mutta noin muuten se sopi tähän kokonaisuuteen oikein hyvin. Paremmat sopat saa Fat Ramenista, mutta jotenkin tuo papaijasalaatti on kietonut minut pikkusormensa ympärille.

Mikä on oikein hyvä minun kaltaiselle poroporvarille, joka ei autenttisuudesta sen paremmin tajuakaan. Nuudelit sopivat tähän oikein hyvin ja mielestäni tämä oli hyvä ja monipuolisesti rakennettu versio phở-sopasta, vaikkakin ehkä kuitenkin preferoin jossain määrin enemmän näitä muita versioita mitä on tullut syötyä. Herkullinen lounas tämä silti oli.

Kaveri kehui sushia estottomasti ja oli enemmän kuin tyytyväinen annokseensa. Palaset näyttivätkin laadukkailta ja niissä oli harrastettu näemmä sopivasti kikkailua fritattujen komponenttien käytössä yms. On tämä vaan kova tulokas ytimen lounaspaikkojen tarjontaan, suosittelen testaamaan. Mutta ehkä tämä on nyt omalta osalta hetkeksi nähty, pitää pitää tauko, ettei tule övereitä.

Sisustus on jo käsitelty, mutta miellyttävän moderni ympäristö ja tyylikkäästi sisustettu alakerta. Jännä nähdä että minkälainen siitä yläkerran Masu-ravintolasta oikein tulee.

Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä, tosin tällä kertaa tuli jo jotenkin kaivattua hieman sen oman phởn esittelyä, kun jäi näin jälkikäteen mietityttämään tuo “raju”-kastike. Kasvissyöjälle oli nyt se salaatti ja toki myös á la carten puolelta juttuja.

URL www.ravintola.fi/ravintola/masu-sam-helsinki
Puhelin 010-05591
Osoite Eteläesplanadi 22, Helsinki

Säm

Loma on tältä osin ohi ja kuoppaisen laskun jälkeen on jälleen hyvä olla täällä, asiat alkavat osua taas omiin uomiinsa. Ensimmäinen työpäivä pitkään aikaan (yrittäjän loma <3) ja päätin aloittaa sen rennosti tekemällä runsaan vohveliaamiaisen perheelle sekä viemällä rakkaan pikku tytön ensimmäiselle viskari-päivälleen. Päikkäri-käynti sujui mallikkaasti ja suhasin dösällä ajatuksissani Kamppiin, onkohan se länsimetro tulossa seuraavan parin vuoden sisällä käyttöön?

Toimistolla mailisuman keskellä alkoi tulla vähän sellainen olo, että voisi jotain lounastakin vetäistä, joten avasin City-“lehden” sivut ja huomasin herra Välimäen (& co.) uuden ravintolan, joka on napsahtanut Vespan tilalle. Lounaslistaa en löytänyt webskasta kirveelläkään, mutta sivusto antoi ymmärtää ruoan olevan kaakkois-aasialaishenkistä, joten sinne ja heti!

A wonderful Asian cuisine restaurant with truly delicious lunch dishes at a very reasonable price point, this is a must see and taste experience.

Other excellent restaurants close by are Bronda, Teatteri and Pompier.

Suomen kesä ei päässyt yllättämään, mutta ajoitukseni osui sopivasti pahimpien sateiden väliin ja luovalla tunneloinnilla Stokkan sekä Akateemisen kautta pääsin aika kuivin jaloin mestoille. Ulkona oli sievä, mutta märkä terassi ja sisältä löytyi lounastarjousten listakin, joka tänään sisälsi: Chinese style chicken salad (10,30e), pork belly noodles and dashi (10,30e), sushi selection 8 pieces (10,30e) sekä som tam (5e!). Ovelasti vesi maksoi yhden euron (oh Hans!), joka olisi ollut kohteliasta merkata lounaslistan päätteeksi.

Mutta olen samaa mieltä siitä, että jos joku kantaa kylmän pullon pöytään, kaataa veden lasiin ja sitten pesee vielä systeemit tuon päätteeksi, niin kyllä siitä voi sen euron ottaa. Eniveis, meitsi tilasi possunuudelit ja oli ihan pakko ottaa kanssa Som Tam, kun papaijasalaattia ei pysty ohittaa. Tilaus hoidettiin pöydässä ja maksun pystyi kuittaamaan tiskille (ihan varmasti olisi onnistunut pöydässäkin, mutta ei tehnyt mieli venailla, varsinkin kun baarissa oli odottelemassa jengiä vapautuvia pöytiä).

Molemmat annokset napsahtivat samalla kertaa pöytään ja siinähän minulla olikin sitten kaksi samankokoista kulhollista edessäni. Olin jotenkin siitä hinnasta olettanut, että se papaijasalaatti olisi ollut paljon pienempi, mutta sehän oli ihan lounasannoksen kokoinen. Ja voi hyvää päivää miten herkullinen salaatti olikin.

Siis jos tätä löytyy täältä joka päivä tähän hintaan, niin ei kyllä kannata minnekään muualle enää mennä lounastamaan. Ihanan etikkaisen pähkinäinen ja sopivan tulinen sekä nam plan ryydittämä kastike oli upea ja koko setti maistui todella herkulliselle. Menkää tänne ihan jo pelkästään tämän takia! Miten lounassalaatti voi näillä leveysasteilla olla tämän hintainen? Käsittämättömän hyvä diili.

Nuudelisoppa ei pettänyt sekään, ihana liemi, jonka syvä umami ja pieni tulisuus imeytyi jokaisen kupissa olevan komponentin uumeniin. Vegeä löytyi runsaasti ja kaikki oli kivan napakoita, nuudeleita oli juuri sopiva määrä ja ne toimivat maittavan liemen kanssa mahtavasti. Se possu oli suussasulavan samettista, mutta silti tähän oli saatu kunnon paistopinta. Sopallakin olisi elänyt erittäin hyvin, mutta yhdessä nämä kaksi kuppia olivat vähän liikaa lounaaksi, vaikka olenkin tällainen ahne syöpöttelijä.

Aivan törkeän hyvä lounaskokemus, tänne kannattaa mennä heti ja aloinkin jo ravintolassa kehittää tekosyitä tulla uudestaan lounaalle, ainakin vaimo pitää viedä tänne ja ehkä joku kavereista. Se phở pitää tulla testaamaan myös, vaikka ei lounaslistalle mahtunutkaan. Upeaa olla taas Härmässä näin hyvien ravintoloiden ääressä, vaikka matkalla Madridiin (siitä myöhemmin kun jaksan kirjoittaa) löytyi todella herkullisia ruokakokemuksia myös. Ei Helsinki mitenkään pahasti kyllä nykyään enää häviä noille isommille kaupungeille ja tämä ravintola on erinomainen esimerkki siitä.

Sisustus on rennon tyylikäs monipuolisine asiakaspaikkoineen trendikkään ison viherseinän reunustamana. Taustalla soi energinen musiikki ja ravintola täyttyi nopeasti lounastajien äänensorinasta, täällä oli hyvä pössis. Ulkona on tosiaan terassikin, jolla on varmasti kovasti käyttöä sitten kun kelit sallii. Lokaatiohan on mitä parhain ja tässä olikin oikein mukava istuskella lounastamassa, kun sai vahtia Espan vilinää.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se upea Som Tam (nojoo, ehkä siinä on sitä kalakastiketta, mutta haittaakse?) ja varsinaiselta listalta löytyy kaikenlaista, menkää nyt jo tänne. Lasten kanssa voisi tulla vetämään sushia tms, tosin pöytävaraus on suositeltava, rafla tuli todella nopeasti täyteen klo 11 jälkeen.

Ps. Chef & Sommelier (jossa en koskaan ehtinyt käydä, *nyyh*) on korvaantunut Ora-ravintolalla ja siellä on lounasta perjantaisin! Woo! Pitääkin pistää arpa vetämään pöytävarauksen muodossa, jos pääsisi R:n kanssa lounastamaan.

URL www.ravintola.fi/ravintola/masu-sam-helsinki
Puhelin 010-05591
Osoite Eteläesplanadi 22, Helsinki