Say Cheese

Viikonloppuna olikin sitten rai(rai-rai)lakkaampi ulkoilu, johon piti tietysti yhdistää muutama rafla, jotka eivät tarjoile lounasta. Tarkoituksena oli käydä vetää ihan vaan alkupalat parissa mestassa, mutta homma tyssäsi täysin jo ensimmäisen kohdalla.

Mikä on tavallaan ihan hyvä, tässä tuli kuitenkin sen verran rehattua, että tuli askeleet täyteen ja mieli hyväksi jo tämänkin annoksen avulla. Koska oli ensin asiaa Steissin nurkille, niin ajattelin käydä testaamassa Say Cheese pop-upin, Aussie Barin nurkkaan (mikäs tässä oli ennen, joku baari mikä oli ollut jo ikuisuuden?) rempattuun osioon. Torin yli kävellessä tuli kuvattua Dinner in the sky, totakin olisi joskus ihan kiva tyyppaa.

Cheesy dishes on a globetrotting menu, I had a pretty good take on the Canadian Poutine, even though the cheese was not squeaky.

There are multiple restaurants near here, such as Pajazzo Trattoria, Maya and Mesopotamia.

Mesta tarjoaa juustoja ja niiden ympärille kehitettyjä annoksia. Skannailin listaa hetken ja silmät kiinnittyivät Poutineen (8,50e), joka oli ihan pakko ottaa testiin.

Safka tuli seminopeasti ja olikin sellainen keko kamaa, että annoksen alla sijainnut valurautapannu hävisi jonnekkin ranupinon alle. Ja voi että olikin hyviä ranskalaisia pottuja, vedetty julienne-tyylisiksi ja tämä antoi niille aivan loistavan rapsakkuuden, joka toimi hyvin vastaparina vahvalle ruskealle kastikkeelle.

Valitettavasti kastike oli kuitenkin vähän yksiulotteinen, enemmän sellaisen kaupan lihaliemen oloinen. Mutta lihapalat, joita oli runsaasti ottaen huomioon annoksen hinnan, olivat murisevan mehukkaita ja pelasivat mainiosti yhteen pirtsakkaan pikkelöidyn punakaalin kanssa. Juustona olikin cheddaria, eikä sellaista “vinkuvaa” leipä-/raejuuston palasia, kuten ymmärtääkseni on siinä alkuperäisessä.

Juusto hävisikin sinne muiden makujen joukkoon, eikä tuonut haarukallisiin mitään merkittävää panosta, mikä oli tavallaan harmi, kun juusto oli kuitenkin se juttu tässä ravintolassa. Mutta hintaansa ja kokoonsa nähden tämä oli oikein oiva ruoka illan hämärtyessä vedettäväksi.

Sisustus on saatu niin viihtyisäksi kuin se näin haastavassa tilassa on mahdollista. Tiukkaan pakattujen asiakaspaikkojen väliin oli väsätty verhot tuomaan pientä intiimiyden tunnelmaa ja entinen baaritiskikin oli yritetty piilottaa. Ihan kiva tässä oli istuskella kaikessa rauhassa pehmeän puheensorinan keskellä ja nautiskella pikkusuolaista ennen rientoja. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Ps. Barbarossa on suljettu. Ilmeisesti femmalla pizzojen myynti ei sitten kuitenkaan ollut kultakaivos?

URL www.saycheese.fi
Puhelin n/a
Osoite Vilhonkatu 6, Helsinki

Zetor

Spydäri, tuo jämistä duunattujen ruokien aatelinen. Kaikilla kansoilla tuntuu olevan omansa, japanilaisilla on okonomiyaki, korealaisilla bibimbap ja jenkeillä/englantilaisilla on (potato(e)) hash. Tänään ei jotenkin vaan jaksanut vääntäytyä mihinkään pitkälle, alkaa olla pientä kisaväsymystä havaittavissa.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut ja homma etenee omilla raiteillaan ihan hyvin, joten kaikesta vääntämisestä on ihan silminnähtävää hyötyäkin. Kyllä se siitä, kohta alkaa lomatkin ja kaikkee, eiks je?

Finnish food at a rather touristy price point, the wild and kitchy decor and a near perfect location are the main reasons to visit this restaurant. The potato hash I had was good enough.

For more Finnish flair, check out Kosmos, KuuKuu and Savu.

Zetor tuskin kaipaa sen suurempaa esittelyä, ollen kiinteä fikstuuri uuden ja vanhan ylioppilastalon välissä jo niin pitkään kuin jaksan muistaa. Viimeksi olen tainnut olla täällä silloin kun juhlittiin jotain jääkiekkomenestystä, tosin muistikuvat siitä ovat lähinnä kaoottiset.

Den glider in taisi soida korvissa vielä pari päivää tuon illan/yön jälkeen. Tarjolla on perinteisiä Suomi-aiheisia annoksia, tämä on selvästi profiloitunut turisteille, niin tarjontansa kuin hintojensakin osalta.

Itse päädyin pyttipannuun (16,20e, HUOM! mikään ravintolan menu, ei web- tai printtiversio pidä hintojensa osalta paikkaansa, kaikkialla muualla toistellaan 15,90e hintaa, vaikka oikeasti kassalla veloitettiin tuo hinta, ei toki paljon enemmän, mutta jokatapauksessa eri kuin mikä on ilmoitettu), kun siitä sai S-Ryhmän alennuksenkin, jolloin hinta on edelleen liian kova, mutta ei stratosfäärinen.

Alkupalaksi tuli ehkä surkuhupaisin leipäkori tähän mennessä (ja nyt näitä lounasmestoja on kierrelty jo #881): yksinäinen ruispala suoraan muovipussista, kaverina kouluruokalasta tuttu voinappi ja viimeistelty talouspaperirullan palalla.

Kieltämättä tässä tavoitettiin ehkä jotain syvää Suomalaisen Sielun ytimestä, toivottavasti oli tarkoituskin. Vähän tuli sellainen etäinen tuulahdus valtatien varresta löytyvästä ABC:n linjastosta.

Varsinainen annos tuli kohtuullisessa ajassa ja oli oikein komea ilmestys omalla paistinpannullaan ja puutarjottimellaan. Pyttipannu oli ihan onnistunut versio tästä klassikkosafkasta, lihaa oli monessa eri muodossa ja perunatkin olivat saaneet vähän paistopintaa.

Itseäni silti miellytti eniten se iso pippurimäärä mitä tähän oli roiskittu, antoi makuprofiiliin sopivan puraisun. Ei tämä silti tämän hinnan väärti ollut, vaikka saikin syödessä tuijottaa lentävää Kekkosta ja poroa.

Kokonaisuudesta tuli kuitenkin snadisti nostalginen olo, kun mussuttaessani muistelin peruskoulun jälkeistä oppiuraani ja herra G:n kanssa vedettyjä snägärisafkoja paikallisen ostoskeskuksen kyljessä (joskus lounaalla tuli vedettyä jopa grillikylkeä paljaaltaan pussista #imnotsorry). Onhan tämä ihan kokemisen arvoinen rafla, mutta seuraavalla kerralla luulen pysyttäytyväni lärvilaudassa ja traktoreiden ihmettelyssä.

Sisustus on runsas ja suurpiirteinen koristesineiden kirjossaan, kuten vain voi odottaa herra Järvenpään aivoituksien perusteella duunatusta mestasta. Jos tällainen iloittelu kiinnostaa, niin Cantina West tarjoaa vähän samanlaisen ympäristön, mutta tequila-shoteilla varustettuna. Aavistuksen surettaa se, että sisäänkäynnin vierestä on hävitetty Leningrad Cowboysin patsaat. Näin ne ajat muuttuvat. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista.

URL www.raflaamo.fi/fi/helsinki/zetor
Puhelin 010-7664450
Osoite Mannerheimintie 3-5, Helsinki

Social Burgerjoint

LIHAA! Eilisen fruitarianistisen ja vegaanisen päivän jälkeen (himassa oli vielä pakko vetää parit ruisleivät srirachan huuhtelemana, Lidlin luomupalat rokkaa) oli pakko jotenkin tasapainoittaa, ettei mene ihan sekaisin koko pakka. Koska Suomen kesä taas näytti kyntensä, niin päätin ottaa kohteeksi vii(ii-i)meisen Citycenterin raflan, joka tarkoitti purilaista Social Burgerjointin muodossa. Ja eilisestä ravintolalistauksesta jäi vähän kaivelemaan, kun yritin vielä miettiä muita ~keskustan alueella olevia rafloja ja mieleen juolahti Mr. Don sekä Töölön Sävelen vieressä sijaitseva Full House.

Zuhat-reissulla olen kerran pyrkinyt edelliseen sisälle ja jälkimmäisen ohi kävellyt lukemattomia kertoja. Silti noi eivät ole edes omalla virallisella listalla ja näin ollen näkymättömissä. Hietsun hallissakin on Bursa, jos vaikka päättäisi vetää koko loppuviikon pelkillä burgereilla (The Lucky Bastard + Funky Burger odottelevat vielä) ja pääsisi siitä kategoriasta lopullisesti eroon. Ai niin, Green Hippo Cafekin esiteltiin Nyt-liitteessä ja Mestaritallikin on rempattu tässä taannoin, sielläkin pitäisi vielä ehtiä ennen kuin vedetään ovet säppiin. Onhan näitä siis vielä vaikka millä mitalla ja uusia tulee.

Great burgers and crunchy fries with some Parm on top. The lunch burger I had was reasonably priced and executed with precision.

Other great places to enjoy burgers in Helsinki are Bites, Teurastamon Portti and Favela.

Hampparia siis tarjolla ja á la carte sisältää kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta lounaaksi (11e) on tarjolla viikottain(?) vaihtuva versio ranujen kera, kasvisvaihtoehtokin löytyy ja ilmeisesti nämä myös gluteenittomana, mitä se sitten tarkoittaakaan tässä kontekstissa (erilainen leipä?). Tänään tuo tarkoitti: Bushwick eli juustopurilainen mummonkurkuilla ja piparjuurella sekä tietty ne ranut parmesaanilla. Juomaksi löytyy vettä tilaustiskin noutopisteen vierestä. Otin sen lounasmeiningin, tottakai.

Annos valmistui melko nopeasti (eka salil, vika salil, vai miten se meni?) ja edessäni olikin sitten harkitun oloinen kokonaisuus. Perunatikut köllöttelivät kupissaan samalla kun juustoraaste hiljalleen suli niiden pinnalla. Ketsuppia oli lörtsäytetty kaveriksi ja itse pihvi piilotettu paperiin. Ranut olivat mainioita, näitä oli viitsitty paistaa rapeaksi asti ja joko perunat tai sitten hampurilainen toivat pienen mausteisen kosketuksen kielelle.

Ehdottomasti yhdet paremmista tikkuperunoista mitä on tullut Stadin burgeripaikoissa vastaan. Bursa jatkoi tasokasta linjaa ja sopivan pehmeä sämpylä oli saanut pikkasen väriä sisuksiinsa ja oli muutenkin maittava. Itse pihvi oli paksu ja loistavasti paistettu. Mediumin mehukas ja hyvin maustettu jauhelihapläjäys pelasi hyvin ansaitulla pääpaikalla annoksessa. Juusto oli oikeaoppisesti sulanu lihan päälle ja oli siellä jotain kastikettakin, tosin se vähän hävisi jonnekin muiden makujen joukkoon.

Mummonkurkut raikastivat rasvaista vatsantäytettä, leikaten läpi pirtsakalla etikkaisuudellaan. Erittäin hyvä burgeri, joskaan ei ihan niin muotovalio kuin se, minkä sain Bites-ravintolassa. Mutta mielestäni ehkä jopa parempi kuin Roslundin Teurastamon Portin herkullinen chilihamppari, suosittelen kokeilemaan jos et ole jo käynyt.

Sisustus on erikoinen yhdistelmä hienoja seinämaalauksia ja kummallisia varastomaisia rakenteita, onko tässä tavoiteltu jotain Meatpacking District -henkeä (en ole käynyt, ei osaa sanoa)? Jostain tuli fläsärit Rockstarin The Warriors-pelistä, mikä ei ole mitenkään huono assosiaatio.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Ja hurraa piippaavasta laitteesta, joka kertoi kun ruoka on valmis. Ei tarvinnut alkaa korvilla kurkottelemaan jotain hentoa ääntä raflan ääniraidan ja hiljalleen voimistuvan lounaskakofonian yli. We truly live in the future.

Ps. Tätä kirjoittaessani kahlasin muistojeni arkistoa edellisistä hampparimestoista ja surukseni täytyy todeta, että Breadstick No.4 on muuttunut pizza-kebab-buffaksi. No se vaikuttikin vähän liian hyvältä ollakseen totta, vähän niinkuin Say Delicious. Kyynel.

Pps. Tulevaisuudesta tuli mieleen, että käykääs kattomassa Sean M Carrollin “Origin of the Universe & the Arrow of Time“, oli oikein selväpäinen selitys ajan käsitteestä. Ja samaan syssyyn J Richard Gottin “The Mysterious Architecture of the Universe” on myös vahtaamisen arvoinen.

URL www.burgerjoint.fi
Puhelin 040-1879639
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki