Sweet Lemon

Pryvempi (hyvä, parempi, pryvä) perjantai kuin edellinen ja skriptauksen sekä CI/CD pipelinen rakentaminenkin tuntuu sujuvan mallikkaasti. Näistä lähtökohdista oli mieluisaa aloittaa lounaan suunnittelu, nyt kun tuli taas oleiltua ytimessä. Eat.fi:n rapistuvan palvelun raunioilta löytyi Sweet Lemon arvosteluvirrasta ja koska muut skannatut vaihtoehdot tuntuivat jotenkin tylsemmiltä, niin päätin karauttaa sporalla mestoille.

Takaisin tullessa piti ottaa pieni happihyppely ja käppäilin Tokoin rannalle rakentuvan Huvilateltan ohi. Samalla reissulla törmäsin Flemarin uusiin(?) Hey Poke ja Skiffer instansseihin. Kallion katuja tallatessa oli hyvää aikaa pohdiskella omaa monkey mindin pölinän määrää, voisi varmaan välillä yrittää ottaa vähän iisimmin. Mutta miten? Kaikenlaista on yritetty, ei ainakaan toi robotin hengitysharjoitus mitään ole jeesannut. Vähemmän kahvia?

A quaint little Thai restaurant located at the boundary between Vallila and Alppiharju. The lunch buffet was set of delightfully seasoned dishes, even though some of the mean was slightly on the dry side. But enjoyable nonetheless and at a very reasonable price point.

For more Thai in the area, go to Vivian’s Kitchen & Bar, Tuk Tuk or Korphai.

Buffaa (10e) thaimaalaisittain, salaatin, sopan ja hedelmien siivittämänä. Tänään laareista löytyi (ulkona oleva lista on joku jäänne vanhoista ajoista, mutta Facebookiin näemmä päivitetään ajantasainen menu): Panang beef, Chue chi pla eli lohta punaisella kookoscurrylla, stir fried ginger with chicken, red curry Tay poo Tofu, Pad Kimaopork, Nan tok Pork, kana-kasvissoppaa, riisiä (‘natch) sekä nam tok -henkinen lihasalaatti sipulilla. Maksu hoidettiin tullessa kassalle. Loppuun on kahvia ja vihreää teetä sekä niitä hedelmiä.

Alkuun vedetty keitto oli hämmentävä kokemus. Mistä lähtien tilli on kuulunut thaikkukeittiöön? Noin muuten soppa sisälsi melko stanuja juttuja, mutta jotenkin olisin toivonut sitruunaruohoa tai korianteria tässä kontekstissa. Mutta menihän tämä, varsinkin kun roiski chiliä messiin.

Pääruokia tuli vedettyä lautaselle a la ruotsinlaiva ja suurin osa kuului osastoon maukkaita, mutta vähän yli menneitä. Lihat olivat osassa kuivakoita, mutta kastikkeiden freesi mausteisuus paikkasi tätä ihan kohtuullisesti.

Mutta se lohi punacurrylla ja erityisesti lihasalaatti olivat niin rehevän runsailla mauilla höystetty, että oli ihan pakko käydä hakemassa santsikierros, vaikka teoriassa olikin jo ensimmäisen lautasen kohdalla tapissa.

Hienon pyöreä, mutta silti pehmeän puraisevan paksu soossi saatteli kalan haarukallinen kerrallaan suuhuni ja snadit chilisiipaleet toivat mukaan pientä lisäkivaa.

Lehmäsalaatti oli taasen yrttisen sipulinen ja mukavan tulinen setti, joka pelasi riisin kanssa täydellisesti yhteen. Ei tämä ihan sinne parhaimpien joukkoon yl[et]tänyt, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen mesta, jos olet huudeilla.

Sisustus on kahvilamaisen riisuttu, ryyditettynä mielenkiintoisella “tytön makkari”-henkisellä koristuksella (vai miksi noita perhosia ja heppatauluja pitäisi luonnehtia). Asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä ja tässä tuli vahva perherafla-viba, mikä on oikein mukava asia. Kasvissyöjälle oli melko hintsusti juttuja, suosittelen kokeilemaan jotain muuta kohdetta.

Ps. Himshikar on umpeutunut ja tilalle on tullut Base Campin seuraava (bivouac?) Stadin ilmentymä.

URL www.facebook.com/sweetlemonrestaurant
Puhelin 040-1968686
Osoite Aleksis Kiven Katu 40, Helsinki

Tony’s Corner

Kaunis keli ajoi minut keskellä viikkoa kohti uusia laitumia ja päätin patikoida nopealla tahdilla kohti Kilimin viereistä Tony’s Corneria.

Tapiolan puistomaiset maisemat toivat eteeni pienen stripmall-henkisen systeemin, josta löytyi tämän mestan lisäksi Sushi Art, jossa en ole myöskään koskaan käynyt. Pitääpä pitää mielessä.

An Indian buffet in Tapiola which did not impress me.

Some of the other restaurants around here are Kilim, Mount Nepal and Il Fratello.

Eli buffet (9,30e) intialaiseen henkeen, salaatilla ja jälkkärillä (tänään oli banaani).

Lappuja ei ollut, joten mennään aistinvaraisella arvauksella: Riisiä, salaattibaari (raita, jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, raejuusto, marinoidut sipulit ja oliiveja), jauhelihakastiketta, papu-linssisötkötystä ja jotain kanasysteemiä (ei kuvassa, tuli liian myöhään linjastolle).

Alkuun nykäisty salaatti oli perussettiä, paitsi ne sipulit oli kivasti pikkelöity ja raita ook.

Pääruoassa oli pliisut maut, jauhelihakastike oli normi kotiruokaa, ei olekaan tällaista ennen intialaisessa tullut vastaan. Dhal tms oli sekin ohuesti maustettua, vaikka paahdetut chilit seassa lupailivatkin jotain muuta.

Onneksi oli niitä sipuleita tuomassa tekstuuria ja hapokkuutta, muuten tämä ei säväyttänyt.

Sisustus on ajan patinoima, pienenä kivana yksityiskohtana oli lapsille mitoitettu pöytä. Kasvissyöjälle oli sitä papuhässäkkää, mutta vieressä on Kilimin runsas salaattibaari, menkää sinne tai sitten Mount Nepaliin.

Ps. Stadiin on tullut/tulossa Nude ja Båtski Bar.

URL www.tonyscorner.fi
Puhelin 09-464171
Osoite Mäntyviita 6, Espoo

Popomama

Kesäloma etenee ja siitä huolimatta piti käydä pikavisiitillä eräistä työmaista hoitamassa pari pikku juttua mitkä jäivät vähän liian kesken, ei moraali kestänyt odotella niiden osalta koko kolmea viikkoa.

Ja milloinkas sitä yrittäjä oikeasti olisi lomalla? Ja olihan minulla kakkosautokin huollettava/katsastettava, joten heitin kiesin Tattikselle (jossa oli se kuuluisa sylttytehdaskin joskus) ja päätin viisaasti kävellä Stadiin.

Tulikin tälle (torstai, teen näitä päivityksiä lomamoodissa) päivälle ennätys (>25km/36k) askelia, joka pitää robotin/NSAn hetken tyytyväisenä. Tosin jalat huusi hoosiannaa etapin loppupäässä, kun enhän mä mitään järkeviä kenkiä laittanut jalkaan, sehän olisi ihan hullua.

Juotavaakin alkoi paluumatkalla tehdä mieli Malmin hautausmaan siimenissä, mutta siinä vaiheessa oli jo kaikki kaupat menneet ohi suun. Joskus pitäisi kyllä tuolla Pihliksen ostarilla käydä tsekkaamassa ravintolatarjonta, joku Fan-ravintola siellä ainakin taitaa olla.

Excellent dim sums at this Chinese restaurant in the Iso Omena shopping mall, at the Espoo end of the subway line. The tofu wok with oyster sauce was also a pleasant lunch dish.

Other interesting restaurants in Espoo are Kilim, Persian Ravintola and Ribis.

Tarjolla lounaaksi löytyy lautasannoksia sekä dim sumeja neljän kappaleen erissä. Tänään listalla oli: Sitruunakanaa (10,20e), paahdettua possua kantonilaisittain (10,20e), paistettua nuudelia kanalla (10,20e), paistettua tofua ja vihanneksia soija-osterikastikkeessa (9,90e) sekä possu- tai pinaattidumplingeja (5e / 4kpl).

Otin paistetun tofun ja possudumplingeja, kun pitihän niitä dim sumejakin maistaa. Alkuun on salaattia ja loppuun kahvi/tee ja Jian Dui -palleroita (tosin ilman täytettä, mutta silti).

Alkuun vedetty salaatti oli aika perusmeininkiä, kaaliraaste oli ilahduttavan pirtsakkaa, tosin itse kaipaan tähän aina vähän seesamiöljyä mukaan.

Toinen salaatti oli normi jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-punasipuli-systeemi, jonka hukutin Thousand Island -kastikkeeseen.

Tofu-annos saapui verrattain vauhdikkaasti ja oli herkullinen. Tofussa löytyi rapsakka pinta ja ilmava sisus, kasvikset oli jätetty sopivan napakoiksi ja maittava kastike sitoi kokonaisuuden yhteen.

Riisi oli hyvin keitetty ja ainoa mikä tässä tökki oli se, ettei omat puikkoskilzzit ole sillä tasolla, että olisin saanut safkat suuhun pelkillä puikoilla.

Hapuilinkin puolessa välissä annosta salaattihaarukkaani samalla kun päässäni soi Matti Servon “Mikä on kun ei taidot riitä“-biisi. Taikinanyytit napsahtivat pöytään kesken häpeällisen haarukoinnin ja nämä olivat todella hyviä!

Kepeän kauniisti käristettyjen kuorien sisältä löytyi yhdet mehukkaimmista täytteistä mihin olen tällaisessa kontekstissa koskaan törmännyt.

Rasvaa tirskahteli pitkin pöytää kun puraisin nyytti kerrallaan annoksen läpi, dippinä löytyvä kiinalainen etikka toi sopivaa balanssia täyteläisille tyynyille. Ainoa mitä tämä jäi kaipaamaan oli se chiliöljy, mutta koska dumplingit olivat niin makoisia, niin meni ihan hyvin näinkin.

Parempia olivat kuin mainiossa Hill’s Dumplingissa, ainakin omasta mielestäni. Seesamipallokin maistui mahtavan tahmealle ja sopi hyvin kahvin kaveriksi. Kannattaa käydä testaamassa, vaikka vähän pidemmältäkin.

Sisutus on valoisa ja linjakas, ei erotu muista M.E.E.T. -ravintolamaailman sopukoista erityisemmin. Ihan kiva tässä oli istuskella lounastamassa, vaikka toki näkymät ulos ikkunasta eivät pärjää Kampin Korttelin vastaaville. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Ps. Hietsuun on rantautunut Verna. Ja Väinö Kallion kivijalkaan on avautunut Tanner-ravintola, joka alkaa (ehkä) jossain vaiheessa tarjoamaan lounastakin.

Pps. Ristiriitaista viestintää Sörk[a/ä]n kurvissa.

URL www.popomama.fi
Puhelin 050-5848228
Osoite Piispansilta 11, Espoo