Poiju

Tänään onkin vuorossa hötömölön tunkkausta koko ilta kaverin taideluolassa, joten päätin ottaa voimistavan happihyppelyn Ruohiksen suuntaan ja kuittaa Jätkäsaaren (oikeasti) viimeisen raflan samalla.

Poiju oli kyllä listalla ja on köllötellyt siellä jo vaikka kuinka pitkään, jotenkin tuo on aina jäänyt katveeseen, mutta muistui mieleen Faron käynnin yhdeydessä ja näin ollen oli maantieteellisesti oiva kohde nopeahkolle lounaalle.

Takaisin kävellessä tuli tehtyä muutama kiintoisa havaintokin, kuten että Abolbuna ei näyttäisi olevan enää lounasaikaan avoinna ja Helmi on muuttunut Yakiniku-nimiseksi (vai Yaki Niku?), mikä olikin varmaan ihan järkisiirto uusilta omistajilta. Helmi ei jotenkin kuullosta kauhean itämaiselta. Pitääpä käydä tsekkaamassa mestan uudistunut buffa jossain vaiheessa.

Indian food, pizza and steaks at this neighborhood restaurant at a decent price point and a good enough quality.

Close by you can find also Yeti Nepal, Faro and Dacca.

Tarjolla on päivittäin(?) vaihtuva lounaslista, jota ei valitettavasti löydy netistä. Tänään oli tarjolla: Tarkadal eli valkosipulivoissa paisettuja linssejä + riisi & naan (9,50e), Chicken Jalfrezi eli paistettua sipulia ja paprikaa sipuli-tomaattikastikkeessa + r&n (10e), Lamb Rogan Josh eli lammasta haudutettuna erilaisiin vahvoihin mausteisiin + r&n (10,50e), hawaijileike eli possua ananaksella choron-kastikkeella ja ranuja (12e), pippuripihvi ranuilla (14e), lohi tartar-kastikkeella (12e) sekä pizzat 1-16 (9,50e).

Tämän lisäksi lounaaseen kuului alkusalaatti: Salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, punajuuri sekä kastike. Loppuun kahvia tai teetä. Itselle valikoitui intialainen lammas (bää). Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkusalaatti oli niin basic kuin olla ja voi, mutta kuitenkin ihan tuoreet komponentit ja kastike oli jees. Kyllä tällä viihdytti itseään samalla kun odotteli safkaa.

Pääruoka tulikin sitten todella vauhdikkaasti, olinkohan ehtinyt jo puoliväliin pientä salaattilautastani. Tämä olikin katettu ovelasti soikion muotoiselle lautaselle vs. peltilautanen ja naan-leivän roolia näytteli snadimpi viipale.

Tämä hyvä, mulla ei ollut mitenkään järkky nälkä ja muutenkin on tullut vähennettyä snadisti tuota hiilareiden älytöntä mättämistä (himassakaan ei tule enää vedettyä niitä juustovoileipiä kasaa illalla, vaan tehtyä sellainen Lidl-sötkötys mustikoista ja kreikkalaisesta jugrusta).

Leipä oli aavistuksen lötkön oloista, ei pärjännyt ollenkaan niille kunnon naan-lätysköille, mitä saa normi nepalilaisista yms. Tosin ei tämä nyt mitenkään luokatonkaan ollut. Riisi oli jännää, kun siinä oli usean värisiä jyviä, tämä oli hyvin keitetty, sopivan kostea ja pääosin paakuuntumatonta. Lammas oli sekin ihan ook, jotkut palaset sitkeähköjä, kuitenkin suurimmaksi osaksi riittävän mureita.

Kastike oli hieman mausteista, itse kaipasin chilikastiketta pöytään (ei ollut tai en nähnyt ainakaan), mutta meni tämä näinkin ja nälkä lähti jne. Tarjooma on jokseenkin suoraan verrannollinen Daccan listaan, mutta naan-leipä oli vähän parempaa, kastike maukkaampaa ja riisi kivasti jännempää.

Sisustus on sopivan merellinen ruoreineen, laivoineen ja tauluineen. Lähtiessä tuli bongattua (muovinen) hain pääkin ripustettuna raflan toisen pään seinälle. Yleisilme oli siisti, aavistuksen kauhtunut ja melko viihtyisä tällaiseksi kortteliravintolaksi.

Ehkä taustalle olisi voinut pistää jotain ääniraitaa tai vaikka lokkien kirkunaa (heh, tästä muistuu mieleen yksi ekoista konsulttiduuneista, missä asiakas pyysi webskaansa kulkusen kilinää) tunnelmaa tuomaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle löytyi linssikastiketta, tosin kannattaa ehkä tsekata Yeti Nepal ja Hima & Salin valikoima myös.

Ps. Jännä nähdä mitä tuolle viinaväännölle tapahtuu. Vaikka nyt itse olenkin jättänyt homman jokseenkin sikseen, niin olisihan se jo aika höllentää tätä holhouskulttuuria. Erityisesti jos sillä saisi lisäpiristystä ravintoloille. Muistan hyvin miten vuosia ja vuosia sitten Saksassakin sai take-away pizzan mukaan ostettua pari kylmää huurteista, mikä tuntui samaan aikaan niin kovin luontevalta ja absurdilta, kun oli tottunut vähän erilaiseen meininkiin.

Pps. Äääh. Ja tämä oli sitten lounas #779 (Döner Harju City lasketaan mukaan, vaikka onkin ketjun toinen esiintymä), joten se maaginen #777 meni ohi niin että vihelsi. Ja muutenkin, nyt on kasinoilla jotain über-kalliita joulubuffia, jotka ei jotenkin jaksa kiinnostaa.

Ei vaan pysty taipumaan kuudenkympin buffaan, josta saa sitä samaa kamaa mitä jokatapauksessa vetää överit jouluna. Mieluummin menee johonkin oikeasti hyvään raflaan syömään maistelumenun tms. Ainiin, siitä tulikin mieleen, että OX lopettaa jouluun mennessä. Kannattaa käydä, jos et ole vielä ehtinyt.

Pp(kylläpä taas lähtee)ps.  Ekat joulukuusen myyjät bongattu! Tämä kaveri oli ihan jäässä, kun kuusetkin oli suihkittu.

URL www.ravintolapoiju.fi
Puhelin 09-6856638
Osoite Jaalaranta 5, Helsinki

Spice Garden

Eilinen puhelinkeskustelu pyöri mielessäni, kun kiirehdin junaa kohti. Clasun uusi liike yritti houkutella sisään avaamalla automaattiovet ohi juoksiessani, mutta tällä kertaa en astunut sisään äijäparatiisiin. Edellisellä kertaa ostetut lämpömittaritkin olivat kotona edelleen asentamatta, kuten myös tyttöjen kaappien laatikostot sängyn vieressä.

Alas ja ylös, Asematunnelin kautta Kaivokadun ali. Nyllen edessä olevat valot ovat liian hitaat. Pikakatsaus valotauluun, joka osoittaa kohti raidetta 14. Taulun vieressä joku hessu julistaa sanomaa ja yrittää tyrkyttää flaijeria. Ei ehdi, pitää juosta stogeen.

A pretty good Indian restaurant in the depths of Espoo’s suburbia. The Chicken Tikka Masala I had was tasty and the atmosphere veers towards a corner pub.

Leppävaara region in Espoo has a few other exotic restaurants such as Persian Ravintola, 3 Amigos and Curry Palace.

Nousen junasta Lepuskin Gallerian puolelta ja seisoskelen hetken Pizza Cornarin vieressä. Miksiköhän sillä on tuollainen nimi? Lyhyt soitto ja siirryn dösikselle odottamaan kyytiä. Lyhyt ajelumatka ja päädymme vanhan työkaverin kanssa uutisista tutun Pizzeria Paradisen viereen. Mesta on remontissa tuhopolttoyrityksen jälkeen ja näyttää aika roisilta. Vieressä on saman perheyrityksen toinen kiska nimeltään Spice Garden, johon kävelemme samalla kun turistaan kuulumisia.

Jaa, mutta tämähän on baari. Tai ainakin tiski näyttää erehdyttävästi siltä. Kassan vierestä löytyy kuitenkin myös lounaslista ja peesaan kaveria tilaamalla kanan (9,50e). Pöydässä vanhojen muistelu jatkuu, kunnes peltilautaset valloittavat suurimman osan näkyvästä pinnasta.

Linssihässäkkä astian keskellä on hyvää ja kun murran lämpimästä naan-leivästä suikaleen, saan noukittua palasella tätä kastiketta nokareen. Leivän pohja rapsahtaa hampaissa kivasti ja muutenkin lämpimän ilmava siivu tuntuu hyvän sitkoiselta. Pitkään marinoitu kana on saanut reilun paistopinnan ja mennyt sen mukana aavistuksen kuivaksi, mutta hyvin maustettu soossi ja siinä lilluvat napakat kasvikset pitävät kokonaisuuden tasokkaana.

Nypin ajatuksissani nurkkaan ahdettua salaatinkaltaista samalla kun kuuntelen tarinaa. Nämä kurkut ja riisin kosteudesta nahistunut papadam ei jotenkin sovi muuten hyvään lautasannokseen. Lähtiessämme sipaisen vielä jogurtti-raitan viimeiset pisarat jäljelle jääneellä kannikalla.

Vedän auton oven takanani kiinni ja suuntaamme kohti toimistoa. Edessä on vielä läpikäytävää, joka ei kuulu ravintolaan. Vilkaisen vielä kerran palanutta talon kulmaa kun kaarramme pois, raflan pihalla seisoo keittiön allaskaappi hanoineen.

URL www.ravintolaspicegarden.fi
Puhelin 09-4525709
Osoite Lintuvaarantie 28, Espoo

Musta Härkä

Hmm.. Eilisen fiaskon jälkeen teki mieli työstää olemassaolevaa listaa pienemmäksi, joten nappasin kärkisijoilta (eli pisimpään listalla olleet, FIFO) Musta Härkä -ravintolan. Mielestäni olen täällä joskus pikkupoikana käynyt mutsin kanssa, kun hän oli tässä lähistöllä duunissa. Mutta toisaalta siitä on niin hämmentävän pitkä aika, ettei pysty olemaan ihan satavarma. Mutta sen muistan kun hieroin jotain brittitietokonetta tuossa Mustan Härän vieressä, takapihalla olleessa liikkeessä.

En sitä kuitenkaan ensimmäiseksi koneeksi saanut, vaan Sinclair ZX Spectrumin, se oli ihana kone, tosin normikasettisoittimen kanssa käytettynä myös todella hankala tapaus. Mutta sillä sai helposti ohjelmoitua myös yksinkertaista grafiikka, jota tulikin harrastettua jonnin verran, kunnes sain mutsin Saksan-matkalta Amiga 500:n. Qnepakin oli joskus, mutta PuuCee:t tulivat myöhemmin kuvioihin (Commodore 4 life).

A nightclub/karaoke bar serving an Indian food buffet for lunch, the food was ok and the atmosphere decadent.

The area has some other interesting ethnic restaurants, such as African Pots, Lebanese Food and Mashiro.

Musta Härkä tarjoaa buffaa (9e, +1e pieni juoma), jossa on pääosin intialaista safkaa, mutta myös “suomalaista”, joka tänään oli kebabia. Can’t argue with that. Muuta buffasta löytynyttä oli: Valkosipulilammasta, tomaatti-voi-kermakanaa, peruna-kasviskastiketta, kikherne(tms)kastike, munakasta, (sahrami?)riisiä, naan-leipää, kebabia, lohkoperunoita, salaattibaari (jäävuorisalaatti, punajuuri, maissi, tomaatti, kurkku, raita-kastike, vihreä oliivi, “feta”, kermajuustopalasia, salaattikastikkeita) ja vettä pöydässä sekä lassin kaltaista sivupöydällä. Loppuun oli kahvia tai teetä sekä keksejä. Ja tarjolla on myös jotain lautasannoksia. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, josta löytyy myös päivän lehdet.

Alkuun vedetty salaatti oli ihan perusmeininkiä, tosin jotenkin se parin juuston mukanaolo lämmitti mieltä. Tuoreet komponentit, tosin osittain purkkikamaa, kyllä tätä veteli tähän alkuun.

Pääruoka tuli nykäistyä lautaselle normi ruotsinlaiva-tyyliin. Riisi oli ihan ok, ei ollut ehtinyt kovettua eikä paakkuuntua. Raita (ei näy kuvassa, mutta vetäisin vähän santsikierroksella) oli sekin jees, vähän ehkä makeanpuoleinen. Chilikastike (oletan, että se punainen oli chilikastiketta) oli saanut myös liikaa makeutta matkaan ja oli jotenkin ristiriidassa muiden kastikkeiden kanssa, tuomatta kuitenkaan merkittävää chilipotkua mukanaan.

Lammaskastike oli melko valkosipulista ja osittain palaset olivat ihan murisevan mehukkaita, osin vähän menneet yli. Kana oli myös ottanut ehkä aavistuksen liikaa lämpöä mutta muuten kastike oli maittavaa. Perunahöystö oli liian pliisusti maustettua, mutta se kikhernekastike toimi yllättävänkin hyvin. Tämä oli aika hyvä tällaiseksi intialaiseksi buffaksi, parempiakin löytyy, mutta ei ihan vierestä. Semilähellä oleva Pasilan Mero-Himal on aika saman oloinen tarjonnaltaan.

Sisustus on omintakeinen, kaljabaari/karaokemestassahan tässä syödään. Vähän tuli fläsäreitä Mökkireissun Susisaaren raflasta, kun sekin on päivisin lounaspaikka ja iltaisin menomesta. Tässä tuli vähän samanlainen fiilis kuin siinä Beerger-käynnissä, että on tällaisessa välitilassa. Ja ehkä sitä on liian vanha nykyään viettämään enää aikaa missään välitilassa?

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa, iso kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli pari vegejuttua sen salaattibaarin lisäksi, mutta on tämä enemmän lihansyöjälle suunnattu lista. Kadun toiselta puolelta löytyy oiva Lebanese Food, mistä saa hyviä vegepainotteisia meze-juttuja.

Ps. Tämä oli sitten lounaspaikka #720. Listalla olisi vielä 113 raflaa, tosin osa niistä on niin kaukana nykyisistä kulkureiteistä ettei varmaankaan tule lähdettyä.

URL www.mustaharka.fi
Puhelin 09-710430
Osoite Mäkelänkatu 52, Helsinki