Deliberi

Voi voi ja voi. Tiedätkö sen tunteen kun joku näyttää niin upealta ja ensikosketus tuntuu silkinpehmeältä, mutta sitten paljastuukin että ei, ei se sittenkään lennä. Tämä on valitettavasti tarina tuollaisesta tapauksesta. Alkupäivä oli monella tapaa poikkeuksellinen, kun pääsin käymään lasten koulussa ihmettelemässä siellä duunattuja rasteja yms.

Minusta ei tullut miljonääriä (johtuen sisukalukysymyksestä), enkä onnistunut kauhean hyvin suunnistuksessakaan saatikka yksisarvisen sarven laittamisessa, mutta hauskaa oli silti ja täytyyhän sitä välillä yrittää näitäkin juttuja tehdä, eikä pelkkää duunia ja syömistä. Lounastauon normislotti menikin sitten kaikenlaisessa tuotannon ihmettelyssä ja tarkoitus oli taas mennä sinne Kluuvin Home Tasteen, mutta joku repulsiivinen voima siinä on, kun taas eksyin matkalla.

Tällä kertaa kohteena oli aiemmin bongattu Deliberi (mahdollisesti Deliberi K7, mutta tarkka nimi jäi minulle aavistuksen mysteeriksi, Deliberi kuitenkin luki kaikkialla), joka on täyttänyt kokonaan WTC:n lasiaulan, eli Teerenpelit sun muut (tosin ilmeisesti Street Kitchen oli jollain tavalla nivoutunut tähän Deliberi-ketjuun tms) ovat hivuttautuneet pois.

A very interestingly set up restaurant with a plethora of lunch offers on display. Sadly the burger I had, did not live up to the decor and top notch service.

Other restaurants close by are Harald, Pizza Hut and WTC.

Tarjolla on niin massiivinen määrä asioita, että raflassa alkoi tulla jo pieni infoähky. Oli pizzaa, burgereita (lehmä, lohi, kana, possu, kasvis ja vegaani), pintxoseja, salaatteja, grillattua lohta, falafeli-annos sekä päivittäin vaihtuvalta lounaslistalta paistettuja muikkuja ja lämmintä perunasalaattia.

Kaikkiin lounaisiin (tällä viikolla “kaikki” on 10e) on alkuun salaattibaari. Ulkona oli vielä kylttiarmeija, mitkä mainostivat myös lammaspastaa (jännittävästi 12e hinnalla) jne. Menin sisällä niin sekaisi kaikista vaihtoehdoista, että päädyin jostain syystä “härkä”burgeriin. Se oli virhelyönti.

Yritin aloittaa sillä salaatilla, mutta kun paikan valitsemiseen meni niin tolkuttomasti aikaa, niin en ehtinyt haarukallistakaan ottaa tuosta lautasesta. Siihen tuli nyt joka tapauksessa lapattua salaattisekoitus, couscous sattumilla, pari eri pastasalaattia pavuilla/herneillä sekä härkäpapuja. Päälle oli oliiviöljyä ja balsamiccoa. Salaatti oli ihan kohtuullinen suoritus, mutta jäi tosiaan sivurooliin bursan tieltä.

Purilainen oli komea torni, kuten nämä välillä ovat. Pihvi oli kookas ja sen päälle oli turautettu majoneesia ja alla oli ne normaalit tomaattia, (pikkelöityä) punasipulia ja salaattia. Katto ja lattia oli paahdettu, muuten sämpylä oli aika perussettiä.

Lehmä oli ihan niillä rajoilla, että olisinko palauttanut keittiöön, mutta vaikka tämä olikin lähes raaka, niin oltiin kuitenkin sen verran menty yli, että tekstuuri ei ollut sellaista ikävää purkkaa. Mutta melkein oli ja maustaminenkaan ei ollut mitenkään tykkiä.

Tämä yhdistettynä siihen yllättävän ja liian sitruunaiseen majoneesiin aiheutti sen, että hampparista jäi puolet pöydälle, niin paljon kuin siitä halusinkin nauttia. Ranutkaan eivät hohtaneet erityisesti, ihan hyvän makuisia ja ketsuppi toimii aina, mutta rapsakkuutta ei ollut, hyvä suola kuitenkin.

Sisustus on upea, asiakaspaikkoja on vaikka minkälaisia, siis oikeasti. Oli valtavan lintuhäkin oloinen kehikko, normimestoja keittiön luona, (shampanja)baari sekä kasvihuonehenkisiä systeemeitä. Täällä oli todella kiva asioida, vaikkakin se alueiden drastinen erilaisuus aiheutti jälleen runsaudesta johtuvan valinnanvaikeuden.

Toki kivoja valintoja, ei siinä mitään. Iso ja avara tila sekä hauskan persoonallinen sisustus teki tästä tosi miellyttävän kokemuksen ja täällä olisi varmasti mukava istuskella turisemassa kaverin kanssa. Tästä johtuen ja tietty siitä omasta “väärästä” valinnasta, tuntuu vähän että käyn vielä tokalla kierroksella joku kerta, ehkä sitä lammaspastaa. Ja luulenpa että burgerit saa nyt jäädä vähäksi aikaa pois valikoimasta.

Asiakaspalvelukin oli erinomaista, sisään tullessa oli heti iso kyltti joka avasi toimintaa ja ohjeisti tilauksen tekemisessä (hienoa!). Tiskin takaa löytyi useampikin erittäin palvelualtis ja ystävällinen naishenkilö.

Täällä oli ilo asioida ja kaikkia vaihtoehtoja jaksettiin esitellä ja muutenkin homma sujui yllättävän mutkattomasti. Kasvissyöjillekin oli useampia vaihtoehtoja ja omasta safkasta huolimatta suosittelen käymään, mesta on sen arvoinen.

URL www.deliberi.fi
Puhelin 044-7543255
Osoite Keskuskatu 7, Helsinki
Deliberi on 29.9.2017 rated 1.0 of 5

8 thoughts on “Deliberi”

  1. Öö yksi tähti ja silti suosittelet käymään? Vaikka blogi onkin henkilökohtainen näkemyksesi niin tämä hyvin sekava arvostelusi ja röyhelöinen turhanpäiväinen jaarittelu ei hyöydytä ketään, ja aiheuttaa hallaa ravintolalle nopeiden pintapuolispäättäjien keskuudessa.

    Tälle arvostelulle ja omalle tyhmyydellesi valintojen maailmassa 1 tähti.

    1. Mene urpo himaas itkemään kun et osaa edes noin lyhyttä tekstiä kirjoittaa ilman virheitä. Ja jos haluat parempaa sisältöä nettiin, niin siitä vaan työstämään, vaikka tuskin saat mitään elämälläsi aikaiseksi. Mutta kiva kun kävit, hauskaa päivänjatkoa sinullekin.

    2. Olen kyllä vähän samoilla linjoilla Henkan kanssa.
      Kävin siellä viime viikolla hampurilaisella. Ihan mukiinmenevä perushampurilainen, joka oli kaiken lisäksi edullinen.

      Sisustus on minun mielestäni Helsingin tämänhetkistä kärkeä. Palvelu on reipasta ja hymyilevää.

      Tämän käynnin perusteella antaisin kyllä neljä tähteä.

      1. Kiitos kommentista, hyvä kuulla että sinun hamppari oli hyvä, itsellä (kuten kirjoitin) kokemus ei ollut ruoan puolesta mikään ihmeellinen. Sisustus on tosiaan näkemisen arvoinen ja palvelu oli hyvää.

        Jos haluat tietää lisää minun arvosteluasteikosta, niin lueppa Tähdet ja arvosteluasteikko -sivu.

        Henkilökohtaisesti 4/5 “perushampurilaisesta” on aika ylimitoitettu, kun miettii koko ravintolakenttää, mutta olet toki oikeutettu mielipiteeseesi samoin kuin kaikki muutkin.

    1. Joo, niin taisi olla, alkoi hihansuu savuamaan hieman ja päästelin ehkä liiankin kovia ääniä. Arguing on the internet jne. Mutta jotenkin tähän piti pistää vastine, vaikka yleensä en ees jaksa. Tässä on vuosien aikana huomannut, että kommentit jakaantuvat jokseenkin näihin kategorioihin:
      1. Asiallinen/rakentava kritiikki: tämä on hyvä ja toivottu asia, näihin vastaan mielelläni
      2. Omat aidot kokemukset: näitä on erittäin mielenkiintoista kuulla, oli ne hyviä tai huonoja
      3. Muut järjelliset kirjoitukset: edelleenkin toivottuja
      4. Rikkinäisillä sanoilla kirjoitetut sekavat lauseenkaltaiset: miksi jengi edes vaivautuu? Näihin kuuluu esim. “good fod” “best place” jne scheisset, nämä deletoin suoraan, jos ei osaa kirjoittaa tai muodostaa koherenttia ajatusta, niin pitäisi mennä hetkeksi hengittämään tai sitten takaisin koulun penkille
      5. Ilmiselvät mustamaalausyritykset: näistähän löytyy esimerkkejä jokaisesta julkisesta arvostelusaitista, mutta tännekin jengi yrittää, tyyliin “ravintola käyttää orjatyövoimaa”, nämäkin menevät suoraan roskakoriin

      Tuo edellinen kommentti tippui jonnekin näiden edellisien väliin ja vaikkakin yleensä pyrin olemaan ärsyyntymästä, niin jos on muutenkin tylsä fiilis ja ulkomaailmasta tulee täysin turha brainfart, niin joskus on vaan pakko.

      Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

      Itse en tee tätä rahan, kunnian tai vallan takia, joten en myöskään jaksa vaivautua kumartelemaan. Käyn lounaalla, maksan omat safkat ja puran tähän päiväkirjaan tuntemuksia. Siihen jos joku jaksaa tulla nipottamaan, niin voi viedä lelunsa toiselle hiekkalaatikolle. Tämä on minun ja minä en jaa.

Leave a Reply