Benjam’s Bistro

Aurinkoinen keli sen kun jatkuu ja koska olin taas vääntäytynyt keskustaan pörisemään, niin aloin lounasaikaan kaivella listaa esiin. Yllättävän moni mesta on säpissä maanantaisin, tai ainakin niistä mitä on minulla vielä käymättä.

Hupenevasta pinosta nappasin tämän Töölöläisen bistron, mikä on ilmeisesti melko pitkään vaikuttanut samalla paikalla. Menomatkalla tajusin, että Jänö, tuo mättöhippivegaanien mesta, onkin näin lähellä ydintä. Pitää joskus ehkä käydä, tosin on näemmä vain torstaisin ja perjantaisin auki klo 12 eteenpäin (ja toki viikonloppuna, mutta kuka silloin Stadiin tulee?)

An average pasta at this long-standing “Italian bistro”.

More Italian food can be found at Trattoria Corretto, Rodolfo and Il Trio.

Lounaaksi on tarjolla joko pizzaa (10e), muutama pasta-annos sekä pari leikettä. Tänään listalta löytyi: Rigatoni al tonno e asparagi eli parsa-tonnikalapasta valkkarikastikkeella (9e), spaghetti al prosciutto eli kinkku-tomaattipasta (9e), pollo lucano eli paneroitu kana aurajuustotäytteellä (10e) sekä bistecca pizzaiola eli lehmän ulkofilepihvi mozzarella-tomaattikastikkeella (12,50e). Nappasin sen putkipastan.

Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä. Alkuun oli salaattibaari: Salaattisekoitus, putkipastaa tonnikalalla (doh), paprika-kurkku-punasipulisalaatti, marinoituja herkkusieniä (blech), kastiketta, sämpylöitä ja margisnappeja (rly?) sekä loppuun(?) hedelmäsalaattia.

Alkuun vetäisty salaatti oli ehkä aavistuksen väsyneen oloinen, mutta kun laittoi riittävästi kastiketta, niin meni siinä odotellessa. Sämpylä oli jotenkin kuivan oloista, vaikka voisi toivoa pizzauunin omaavalta paikalta tuoreita leipiä. Margisnappia en viitsinyt ottaa edes kouluaikojen nostalgian huumassa.

Pasta tuli melko nopeasti, täällä ei ollut mitään kovin suurta asiakasryntäystä. Parasta tässä oli se reilu mustapippurin määrä ja pasta oli oikean kypsyistä. Muuten tämä oli sellaista kotiruokamaista, eikä silleen hyvällä tavalla. Vähän tuli tosiaan kouluajat mieleen, vaikka en ollutkaan niin aktiivinen, että olisin jaksanut ihan ruokaakin tehdä.

Silloin ennen muinoin tonnikala + pasta oli halpa ja helppo tankkaussafka mitä kuulemma syötiin paljon (mä söin nuudeleita). Valkoviini loisti poissaolollaan, kulhon pohjalle oli jonkinlainen lammikko muodostunut ruokailun loppupäässä, jota sillä kuivahkolla käntyllä noukin, mutta oli tämä vaan aika kaukana esim. siitä Il Trion maukkaasta valkoviinikastikkeesta.

Kyllä tätäkin syö ja kaiketi sen aamuisen rehaamisen jälkeen (nyt vedin oikein vihalla viikonlopun makoilun jälkeen, jäsenet oikein tärisi kuntosalin suihkussa) on ihan hyvä vetää kunnon setit, mutta en minä tänne ihan erikseen lähtisi. Ellei siis olisi tällaista harrastusta.

Sisustus oli yllättävän freesi, ottaen huomioon mestan iän, olisiko rempattu lähiaikoina? Ohuet verhot olivat kiusallisesti kiinni, mutta päästivät silti runsaan valon pikku saliin, jonka äänimaailman täytti italialainen laulanta. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjille oli pizzaa.

Ps. Hvitträskiin sekä muihinkin museoihin on tulossa mielenkiintoinen aalto ruokatarjontaa Suomen kovimmilta nimiltä, mukana mm. herra Terävä. Ihan mahtavaa, aika harvassa museoraflassa on mitään erityisen sykähdyttävää tarjolla nykyisin.

URL www.rzp-bb.com
Puhelin 09-492322
Osoite Dagmarinkatu 5, Helsinki

La Bottega

I’m back, olen selkä. Viime viikko oli intensiivinen, mutta hyvä ja antoisa. Lounas tosin oli taas normi linjastoa, mikä toki ajaa asiansa – hengissä pysymisen – mutta ei juuri muuta. Tänään piti siis saada kaloreiden kaveriksi kokemuksia ja uusimmasta Kauppalehti Optiosta bongattu La Bottega tuntui osuvan hyvin tähän lokeroon. Lounasaikakin alkoi sopivasti vasta klo 12, joten maanantain rituaaliksi muodostunut lounastreffi rakkaan vaimoni kanssa solahti sulavasti myös aikatauluihin.

Ja hyvä niin, tästäkin viikosta on tulossa jännittävä ja tapahtumarikas, täytyy vaan saada toiminta organisoitua riittävän tehokkaasti, että kaikki menee smoothisti eteenpäin. Aamujumppakin sujuu jo nykyään niin iisisti, että pitää ottaa vaikeuskerrointa mukaan ja nykyään tulee kuunneltua Safari Onlinen kuuntelutarinoita, tällä hetkellä on menossa “The Drucker Lectures: Essential Lessons on Management, Society and Economy“.

Muuten nämä äänikirjatsydeemit pelaa hyvin juostessa, mutta kärsimätön luonne aiheuttaa sen, että ne on pakko kuunnella tuplanopeudella ja se saa äänet kuullostamaan aavistuksen oravamaisilta. Täytyy vaan yrittää lujasti kestää nämä hankaluudet, mitä universumi eteen heittää.

A quaint little Italian restaurant in the sleepy streets of Ullanlinna. The pappardelle I had was overshadowed by the excellent ravioli that my wife ordered.

There is an overabundance of choice in these parts for good restaurants, such as Paulette, Enso and Lungi.

Tämä Tehtaankadulla sijaitseva ravintola tarjoaa italialaista safkaa, tarkoittaen käytännössä pastaa tai La Bottegan omaa club sandwichia. Lounaslista löytyy fesestä.

Tänään tarjolla oli (14,80e): Pappardelle guancialella & paprikakastikkeella, (liha)ravioli del plin hernepyreella & tryffelillä sekä club sandwich kesäkurpitsalla ja mozzarellalla & mortadellalla. Kaikkiin kuuluu mukaan espresso.

Alkuun tuli yllätyssalaatti ja kaksi quichen kaltaista viritystä punakaalipäällysteillä. Salaatissa oli pirtsakka kastike ja pikkusuolaiset maistuivat meille molemmille, kaali oli saatu duunattua erityisen maukkaaksi. Vähän päästiin jopa kisaamaan viimeisistä laudalle jääneistä salaatin rippeistä.

Pääruoka tuli kohtuullisessa ajassa ja molemmat annokset olivat oikein värikkään ja kivan oloisia. Oma paprika-annos oli hennon oloista makumaailmaltaan, muutamalla herkullisella pekonin kaltaisella siipaleella ryyditettynä.

Tässä oli saatu paprika hyvin kehiin, mutta sen verran herkällä otteella, etät piti loppua kohden tykittää pippuria ja pöytään ladottua upeaa oliiviöljyä messiin. Pasta oli laadukasta ja annos jätti tyytyväiseksi. Ehkä jotain tuoretta leipää olisin kaivannut tähän kylkeen.

R:n ravioli olikin sitten todella herkullinen kokonaisuus, annoskateus iski heti ensi haarukallisesta. Tryffeli oli mukana, mutta ei jyräävästi ja hernepyree pelasi kauniiden pikku pastanyyttien kanssa mahtavasti. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen mesta, varsinkin jos laadukas pasta kiinnostaa.

Sisustus oli pelkistetyn tyylikäs ja pienestä tilasta oli puristettu tehokkaasti mukava pikku ravintolasoppi. Ikkunan vieressä oli miellyttävää istuskella ja käydä läpi lähiaikojen suunnitelmia yhdessä. Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä, parit grazietkin pääsi luikauttamaan ja tunnelma oli välitön, mutta myös sopivan seesteinen.

Ps. Laruun on tulossa Pizzariumin tilalle uusi pizzapaikka, joka kuullostaa Helsingin Uutisten artikkelin perusteella kiintoisalta. Pitää yrittää ehtiä käymään tuolla.

URL www.labottega.fi
Puhelin 044-7190300
Osoite Tehtaankatu 13, Helsinki

Pasta Box

En etsi valtaa, loistoa, vaan herkullista lounasta.
Mä pyydän uunipastaa ja salaattia vaan.
Se buffa suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa cheffin luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan herkullista lounasta.

Suo mulle soppa maukas ja siihen keittoluu,
piissin kaasuvaloa, joss’ kastike saostuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt ateria suloisin,
chilin ihanaa paloa ja tofua jaloa.

Tätä lauleskellessani tston käytävillä ja kammareissa (mutta hiljaa, mutisten, ettei avokonttorilaiset häiriintyisi liikaa) alkoi tehdä mieli jotain take away -tyylistä safkaa. Keli oli mainio, joten päätin ottaa metron alle ja suunnata vihdoinkin herra Välimäen säätämään pasta-pohjaiseen ravintolaketjuun.

Tämä on roikkunut listalla vaikka kuinka pitkään ja nyt sitten matkalla Itsariin yritin hahmotella hyökkäysvektoria lounastarjontaan. Pyörittelin mielessäni kahden Junior-laatikon settiä, joista toinen olisi ravintolan omin sanoin “yleisön suosikki”, Norma ja toinen klassikko Bolognese.

Ystävällisesti sivustoilta löytyy jopa annosten kalorimäärät, joten sain pidettyä NSA-vakoojani tyytyväisenä. Robottikaveri on auttanut jo niin paljon, että olen saavuttanut läskitalkoissa 50% tehot. Vielä on hetki matkaa, tosin ei tässä nyt olla vielä hikoiltu kuin vasta puolitoista kuukautta. Siihen nähden luulisi, että ranneke antaa sähköshokkeja, kun on ollut niin tehokas.

Pasta-in-a-box, ready to go or to eat at the restaurant. The Pasta alla Norma I had was tasty and filling, but the deliciously creamy mozzarella was truly the star of the show.

There is quite a variety of restaurants in the Itäkeskus shopping mall and surrounding area, such as Kirkuk, Newroz and Wasabi Sushi.

Eli pastaa ja boksissa vieläpä. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, kuten myös kokoja. Mutta on myös päivittäin vaihtuva lounastarjous (8,70e), joka tänään oli: Norma eli munakoiso-mozzarella-tomaatti-basilika + chili-korianteri. Tutkailin hetken aikaa suunniteltua Junior-boksia, mutta se oli niin synkän pieni, ettei pystynyt pysymään suunnitelmissa.

Otin siis sen medium Norman, vesipisteestä kupin (HUOM! ilmaista) vettä ja könysin loossiin istuskelemaan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa, safka tuli pöytään, josta löytyi myös (muovi)haarukat.

Tehokkuus oli huipussaan kun lounas saapui pahvilaatikossaan eteeni. Siinä on sitä jotain, kun vetelee kertiksillä tötsästä safkaa, melkein kuin olisi jossain festareilla. Tätähän minä tulin hakemaankin, tällaista turvallista versiota katuruoasta, kirkkaiden valojen alla nautittuna. Ja kyllä minä siitä nautinkin.

Oli meinaan yllättävän hyvä annos, pasta oli sopivan al dente, kastike miellyttävän tomaattista ja munakoiso hyvin paahdettua. Chili antoi kivasti potkua, ollen kuitenkin vielä vain sivujuonteena annoksessa. Basilika toimii tietysti tässä kontekstissa, mutta korianteri oli jännä ja todella hyvin muita makuja komppaava yrtti.

Kaikesta tästä huolimatta annoksen pääosaa esitti ehdottomasti se aivan ihanan kermaisen täyteläinen ja sulavan valuvainen mozzarellajuusto. Siis oikeasti. Erittäin hienosti valittu ja täydellisesti tähän annokseen sopiva juusto.

Noin muuten tämä oli tällainen perushyvä, joskin ehkä hieman pienehkö (isompia kokoja toki saa) pasta-annos, mutta se juusto sitoi kaiken muun yhteen. Tykkäsin kovasti, tässä oli enemmän ajatusta kuin osasin odottaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos ei ole jo tuttu juttu.

Sisustus oli sekin harkitun oloinen ja skandinaavisen linjakas puukalusteineen. Hyvin oli saatu luotua oma, persoonallinen tila kauppakeskuksen käytävälle. Toki tämä oli pikaruokaa ja asetelma sen mukainen, mutta kyllä pesi ne perus burgeripaikat mitä on viljelty Itiksenkin nurkkiin.

Kasvissyöjille oli esim. se Norma (suosittelen), jos juusto ei haittaa. Vegaaninen pesto-annoskin löytyi. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä piipahtamassa, tilaa oli, pieniäkin versioita annoksista löytyy ja pasta yleensä uppoaa.

Ps. Oli pakko vetää rundi ja Hansasillan kiinalainen take-away mesta on muuttunut kebabbilaksi, entinen Vietnamilainen on edelleen joku Bistro buffa-mesta ja noin muuten ravintolatarjonta on remontin jälkeisessä tilassa. Suola ja Pippuri -ravintola pitäisi (ehkä) vielä käydä, kuten myös (ehdottomasti) Lucky Bastard. Ja tietty Eastonin Villa Nepal sekä Itiksen ympäristössä sijaitseva joku kiinalainen (tai sit ei) sekä persia-tms lähi-itä systeemi. Puhoksessa ainakin oli yksi ja joku oli myös sillä “vanhalla” puolella. Täytyy ilmeisesti tehdä joku kauko-itä turnee tässä joku viikko, että saisi nämä kaikki taputeltua.

Pps. Täytyi vielä ottaa kuva, kun toimiston keittiön pöydälle ilmestyi houkutin. “It’s a trap!” kaikui mielessäni ja onnistuin välttämään “Kinderkakun” vaaran viime hetkillä.


Ppps. Tupac!

Pppps. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun olen yrittänyt löytää Orchidin thaikkumarkkinaa. Ei mitään hajua edelleenkään, että missä tämä sijaitsee. Tuokin kyltti osoitti parkkihallin kautta ulos, jonnekin Itäkadulle tms. Voiko se olla siellä? Pieni googlailu osoittaa, että voi. Se on Itäkadulla. Seuraavalla kertaa sit.

URL www.pastabox.fi
Puhelin 010-5747101
Osoite Itäkatu 1-7, Helsinki