Kimchi Garden

Haikeissa merkeissä liikutaan, mutta joskus asiat tulevat päätepisteeseensä ja elämä silti jatkaa omaa rataansa. Perjantai oli täynnä palavereja/esiintymisiä, kun piti saada pöytä puhtaaksi ja puhtaaksihan se sitten tulikin, Alepan paperipussin auttamana. Asioita jäi kesken, niinkuin aina, mikään ei oikeasti tule täysin valmiiksi, mutta niin valmiiksi kuin mahdollista, ottaen todellisuuden rajoitteet huomioon. Viime ajat ovat olleet vähän liian raffeja, ihme että olen pysynyt kuosissa. Mutta mikäpä pahan tappaisi, kyllä tästäkin selvitään.

Safkaa oli kuitenkin saatava, vaikkaa päivä oli kiireinen ja herra K:n synttärireissulla (Gastro Cafe Kallion alkupalat oli hyviä, mutta ei siitä illasta sen enempää) olin bongannut Date+Kalen tilalle ilmestyneen Kimchi Gardenin, joka on ymmärtääkseni alakerran Kimchi Wagonin porukoiden isompi lukaali. Kamppiin ehti sopivasti yhdellä tauolla, joten riensin mestoille kengän kannat kopisten.

Asian flavors at the top of the Kamppi shopping mall, the Daejibulgogi pork was ok, if a little dry.

The Kampin Kortteli has quite a few interesting restaurants, such as Pobre, Hoku and Sandro.

Lounaaksi on tarjolla salaattibaari (10,40e), sopan kanssa (11,90e) sekä tähän päälle vielä lautasannos (12,90e). Ilmeisen staattiselta listalta löytyy: Daejibulgogi possu, kookos-inkivääri-kanaa, tofua punaisella mintulla sekä Gochujang rapeaa kanaa. Annoksiin saa joko riisin tai nuudelin pohjalle.

Hetken häsäsin vaihtoehtojen kanssa, mutta Kimchi Wagonin Gochujang-kana on jo tuttu ja hyväksi todettu ja teki mieli jotain tulista, joten otin possun vaikka tekikin mieli sitä tofua. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa.

Alkuun vedetty soppa oli täyteläisen kookosmaidon ja chilin mainio yhdistelmä, tosin kauheasti ei sattumia osunut, tämä oli käytännössä pelkästään sitä lientä.

Salaatteja oli kiitettävä määrä, mutta jotenkin näistä ei noussut kuin happo ja suola esiin, maut olivat jotenkin epäbalanssissa, joka toki sopi omaan epävakaaseen mielentilaan. En välttämättä ihan pelkästään tätä alkupalapöytää menisi tänne vetelemään.

Pääruoka tuli nopeasti, mikä oli hyvä, ottaen huomioon kiireisen aikatauluni. Possu oli saanut miellyttävän mausteisen kastikkeen kaverikseen ja tulisuuttakin löytyi jossain määrin. Possu oli kuitenkin padassaan päässyt kuivahtamaan siinä määrin, että vaikka olikin niskasta napattua, niin mehukkuus oli kateissaan ja meni vähän jyystämiseksi.

Alla olevat nuudelit eivät nekään olleet mitään järisyttävä kokemus ja muut komponentit olivat selvästi salaattibaarin sivutuotteita, joka sai annoksen tuntumaan aavistuksen redundantilta toistolta. Preferoin kyllä enemmän sitä Kimchi Wagonin perinteisempää muotoa ja toteutusta tähän verrattuna.

Sisustus oli kivan freesi ja valoisan avara. Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa (nopeat ja kohteliaat blokkaukset yms) ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli juttuja, mutta jos salaattibuffaa kaipaat, niin mielestäni Sandro pesee tämän kevyesti. Lasten kanssa mahtuu mestoille, yksi mammapartio olikin liikkeellä ja sivukorvalla kuulin, että skideille suositeltiin salaattibaaria.

URL www.facebook.com/Kimchi-Garden-594426024037580
Puhelin 045-6240691
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki

Sofia Bistro

Citysta bongattu uusi rafla Senaatintorin kupeessa oli ihan pakko käydä tyyppaamassa, oli sen verran kiinnostavan kuuloista settiä tarjolla. Kesän pölyt alkaa olla vihdoinkin putsattu hihoista ja nyt pitäisi sitten keksiä, että mitä sitä oikein tekisi syksyn jälkeen. Tavallaan tässä voisi antaa asioiden mennä omalla painollaan eteenpäin, mutta haluaako sitä?

Vai pitäisikö taas nostaa vaikeuskerrointa kovemmaksi? Onneksi on noi skidit, että pysyy sellainen tasainen rutiinihumina päivissä. Poikakin halusi oman rynkyn (on muuten aika tiukka peli, tollanen olis ollut nuorena kova juttu), jota se on sitten käynyt paukuttelemassa metikössä frendien kanssa. Tytöt sentään diggailee vielä vaan hepoista/keppareista ja sen sellaisista vähemmän äänekkäistä asioista.

A stylish restaurant in the old Kiseleff house with a veggie heavy menu and a firm execution of the dishes. My lunch was top notch and the beautiful setting and friendly service made it even more special.

Other restaurants with that historical vibe to them can be found at Chapter, Vinkkeli and Salutorget.

Lounaalla on tarjolla joko soppa (10e) tai soppa+lautasannos (20e) tai sitten nämä petit foursin ja teen kera (25e). Lautasannoksia saa myös “yksinään”, tänään tarjolla oli viikottain (tai “usein”) vaihtuvassa menussa: Iberico & Rutabaga eli paahdettua lanttua, lehtikaalia, dijon-sinappia ja iberico-porsasta (14e); Buckwheat & Perch eli tattari-purjopuuroa, mangoldia ja paistettua ahventa (14e); Ceps & Egg eli herkkutatteja, parmesania ja vaahdotettua luomumunaa (12e); Zucchini & Tofu eli grillattua kesäkurpitsaa, neulapapuja ja seesamimarinoitua tofua (12e) sekä soppana “Gazpacho” eli gazpacho anis-iisopista, basilikasta ja pinjansiemenistä (10e).

Otin koko setin, kerranhan näissä vaan käydään, mutta koska aamusali jäi väliin “pommiin” (heräsin vasta vähän ennen seiskaa) nukkumisen ja duunikiireiden takia, niin päätin kevennellä kukkakaalipirtelöllä ja päädyin ottamaan kesäkurpitsan tofulla. Tilaus hoidettiin pöydässä ja maksu teehuoneen tiskillä (muitakin variaatioita maksutavasta löytyy).

Keittiö käynnistyi lounaalle rauhalliseen tahtiin, joten alkuun tuli nakerrettua tuoretta/lämmintä sämpylää ja levitettä. Sieltä löytyi jotain vihreää hummusmaista tahnaa (ja myöhemmin vaahdotettua voita ja jotain valkoista, tuorejuustoa ehkä? #laputoiskiva).

Sämpylä oli erittäin hyvä, hieman rapsakka kuori ja upea sitko sekä herkullinen maku. Hummus oli saanut jotain anismaista (fenkolia?) messiin ja tämä oli ektrahyvä sen lämpimän sämppärin kanssa.

Alkuun tuli kokin esittelemänä gazpacho, joka oli koristeltu heidän omalta (biodynaamiselta) viljelmältä haetulla basilikalla. Keitto oli loistavan makuinen, taas hentoinen aniksen maku sävytti samettisen täyteläisiä lusikallisia ja pinjansiemenet toivat pientä tekstuuria messiin. Erittäin hieno aloitus.

Pääruokana tuli salaatti paahdetulla kesäkurpitsalla ja paistetulla tofulla. Tämäkin oli kerrassaan mahtava suoritus, ainekset komppasivat toisiaan taiten ja jokainen juttu lautasella piti puolensa. Jotain vaahtoa tms tähän oli tursotettu ja ihan kuin tästä olisi tullut pientä savun makua mukaan.

Selleri ja muutama muu komponentti antoi sopivaa kirpsakkuutta ja piti kokonaisuutta harmonisena. Todella tasokasta kasvisruokaa, kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa. Ja on täällä toki eläintäkin tarjolla.

Jälkkäri nautittiinkin sitten tee-salongissa ja tarjolla oli pientä makeaa: Lime-vaahtokarkki, vadelma-vaahtokarkki, joku marmeladi (I forget ja edelleenkin ne #laputoiskiva, vaikka toki nämä kaikki esiteltiin verbaalisesti), suklaakonvehti pähkinöillä, toinen sitruunalla ja jotain mystisiä vegaanisia väkerryksiä. Otin limevaahtiksen ja sitruuna+pähkinäkonvehdit.

Mutta juomien puolella olikin sitten tarjolla joko suodatinkahvia tai sitten pussiteetä. Wut? Tee-salonki, jossa tsiljardi purnukkaa kaikenlaista mystistä teelaatua ja sitten tarjoillaan pitkän lounaan päätteeksi liptonin pussaria. Nou tänks. Otin kahvia maidolla ja ryystin sitä samalla kun mussutin konvehteja. Olivat ihan hyviä, mutta ei mitään tajuntaa laajentavaa ja vähän jäi kaivelemaan se tee-juttu.

Sisustus on pramea kuin mikä, Kiseleffin talo on kuitenkin melkoisen komiasti koristeltu. Kalustus oli myös tilaan sopiva ja talo oli palasteltu mielestäni onnistuneesti eri henkisiin kokonaisuuksiin. Ruokatilan fiilistä nosti “Tarantinon leffan soundtrack”-henkinen musa ja tee-salongissa taas pyöri rauhallinen jazz-tyylinen meininki.

Homma skulas alusta loppuun, varsinkin kun asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvisruokailijalle löytyy vaikka mitä ja osa on tosiaan hc-vegaani-terroristeillekin sopivaa, kuten nyt nämä omat valinnat (jos ei huomioida mun jälkkäriä). Lasten kanssa mahtuu hyvin, joskin tuo menu on ehkä enemmän aikuiseen makuun tuunattua menoa.

Ps. Soppa 365:ssa on tosi söpön lämmin artikkeli kahdesta suomenniemen kovimmasta keittiömesusta, eli herrat Kostian ja Mansikka.

Pps. Pizzalasta saa nyt myös lounasta, pitäisi tuotakin ehtiä koestamaan joskus. Saa nähdä ehtiikö vaan. Ja Redin raflalistakin on ilmestynyt ja sinne näemmä tulee useampi uusi rafla + kaamee määrä ketjuja.

URL www.sofiafuturefarm.fi/fi/ruoka-ja-juoma/sofia-bistro
Puhelin 040-7091612
Osoite Sofiankatu 4 C, Helsinki

Sweet Lemon

Pryvempi (hyvä, parempi, pryvä) perjantai kuin edellinen ja skriptauksen sekä CI/CD pipelinen rakentaminenkin tuntuu sujuvan mallikkaasti. Näistä lähtökohdista oli mieluisaa aloittaa lounaan suunnittelu, nyt kun tuli taas oleiltua ytimessä. Eat.fi:n rapistuvan palvelun raunioilta löytyi Sweet Lemon arvosteluvirrasta ja koska muut skannatut vaihtoehdot tuntuivat jotenkin tylsemmiltä, niin päätin karauttaa sporalla mestoille.

Takaisin tullessa piti ottaa pieni happihyppely ja käppäilin Tokoin rannalle rakentuvan Huvilateltan ohi. Samalla reissulla törmäsin Flemarin uusiin(?) Hey Poke ja Skiffer instansseihin. Kallion katuja tallatessa oli hyvää aikaa pohdiskella omaa monkey mindin pölinän määrää, voisi varmaan välillä yrittää ottaa vähän iisimmin. Mutta miten? Kaikenlaista on yritetty, ei ainakaan toi robotin hengitysharjoitus mitään ole jeesannut. Vähemmän kahvia?

A quaint little Thai restaurant located at the boundary between Vallila and Alppiharju. The lunch buffet was set of delightfully seasoned dishes, even though some of the mean was slightly on the dry side. But enjoyable nonetheless and at a very reasonable price point.

For more Thai in the area, go to Vivian’s Kitchen & Bar, Tuk Tuk or Korphai.

Buffaa (10e) thaimaalaisittain, salaatin, sopan ja hedelmien siivittämänä. Tänään laareista löytyi (ulkona oleva lista on joku jäänne vanhoista ajoista, mutta Facebookiin näemmä päivitetään ajantasainen menu): Panang beef, Chue chi pla eli lohta punaisella kookoscurrylla, stir fried ginger with chicken, red curry Tay poo Tofu, Pad Kimaopork, Nan tok Pork, kana-kasvissoppaa, riisiä (‘natch) sekä nam tok -henkinen lihasalaatti sipulilla. Maksu hoidettiin tullessa kassalle. Loppuun on kahvia ja vihreää teetä sekä niitä hedelmiä.

Alkuun vedetty keitto oli hämmentävä kokemus. Mistä lähtien tilli on kuulunut thaikkukeittiöön? Noin muuten soppa sisälsi melko stanuja juttuja, mutta jotenkin olisin toivonut sitruunaruohoa tai korianteria tässä kontekstissa. Mutta menihän tämä, varsinkin kun roiski chiliä messiin.

Pääruokia tuli vedettyä lautaselle a la ruotsinlaiva ja suurin osa kuului osastoon maukkaita, mutta vähän yli menneitä. Lihat olivat osassa kuivakoita, mutta kastikkeiden freesi mausteisuus paikkasi tätä ihan kohtuullisesti.

Mutta se lohi punacurrylla ja erityisesti lihasalaatti olivat niin rehevän runsailla mauilla höystetty, että oli ihan pakko käydä hakemassa santsikierros, vaikka teoriassa olikin jo ensimmäisen lautasen kohdalla tapissa.

Hienon pyöreä, mutta silti pehmeän puraisevan paksu soossi saatteli kalan haarukallinen kerrallaan suuhuni ja snadit chilisiipaleet toivat mukaan pientä lisäkivaa.

Lehmäsalaatti oli taasen yrttisen sipulinen ja mukavan tulinen setti, joka pelasi riisin kanssa täydellisesti yhteen. Ei tämä ihan sinne parhaimpien joukkoon yl[et]tänyt, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen mesta, jos olet huudeilla.

Sisustus on kahvilamaisen riisuttu, ryyditettynä mielenkiintoisella “tytön makkari”-henkisellä koristuksella (vai miksi noita perhosia ja heppatauluja pitäisi luonnehtia). Asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä ja tässä tuli vahva perherafla-viba, mikä on oikein mukava asia. Kasvissyöjälle oli melko hintsusti juttuja, suosittelen kokeilemaan jotain muuta kohdetta.

Ps. Himshikar on umpeutunut ja tilalle on tullut Base Campin seuraava (bivouac?) Stadin ilmentymä.

URL www.facebook.com/sweetlemonrestaurant
Puhelin 040-1968686
Osoite Aleksis Kiven Katu 40, Helsinki