Backyard Pick

Nenäpäivän kunniaksi voin todeta, että voihan nenä. Tiedätkö se tunteen, kun kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan? Niin minäkin, rakas päiväkirja. Niin minäkin. Joskus on sellainen olo, että elää jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa ja tutkailee omaa elämää vähän silleen ulkopuolelta ja voi vaan ihmetellä. Että noinkin voi tehdä ja mennä, ihan raiteilta.

On kuin katselisi hidastettua junaonnettomuutta. Mutta korjaavat toimenpiteet on aloitettu ja kyllä tästä vielä saan homman puksuttamaan. Olis kiva joskus elää ihan vaan sellaista normaalia, tasapaksua elämää hetki. Sitten on vielä noita kaikkia sopimussäätöjäkin enemmän kuin pieni mieli pystyy käsittämään, tosin ne sentään on vaan sitä normisettiä ja voi työntää lakimiehelle.

Pitkästä aikaa joka tapauksessa keskustassa ja pääsin peräti salillekin, ollut vähän taukoa tässä. Sen kunniaksi lampsin syöpöttelemään lounasta, siitäkin ollut taukoa tässä, jonka takia elopaino on vain karvan verran yli ekasta tavoitteesta. Koska keli oli mitä oli ja aikakin snadisti kortilla, niin meninpä sitten Bravurian tilalle ilmestyneeseen Backyard Pickiin, Nyt-liitteen lähiaikoina tapahtuneesta arvostelusta huolimatta.

A pretty standard lunch buffet, with salads, warm dishes and a dessert.

The Kamppi shopping mall has quite a few interesting restaurants, such as Pobre, Sandro and Hoku.

Tänään kotiruokabuffassa (10,40e) oli tarjolla: Pariloitua kirjolohifilettä tilli-sitruunaöljyllä, perunasose, naudanliha-kebab pirteässä tomaattikastikkeessa, tzatziki, porkkanaohukaiset, rakuunajogurtti, pinaatti-kookoscurry korianterilla, salaattibaari, vadelma-banaanismoothie, leipiä ja karjiksia (täällä on myös aamiaista) sekä kahvi/tee. Vedet ja rensselit löytyy pöydistä. Mestasta saa näemmä myös päivän pizzan (tänään salami-mozzarella).

Koska lounasaikaan syöminen on ollut vähäistä tässä lähiviikkoina, niin päätin vetäistä koko hoidon yhdelle lautaselle. Lohi oli rapsakkaa, mutta myös aavistuksen kuivakkaa, tzatziki mukavalla valkosipulisuudellaan tasoitteli tätä ihan hyvin. Lehmäkepsu oli tomaattista, mutta muuten melko yhdentekevää.

Bonus-bbq lehmäpaisti (jäänteitä eliseltä) oli niin jyystöä, että melkein tuli joku vanha trancejumppa mieleen. Toisaalta, bonuslihaa ei ole syihin katsomista, vai miten se meni? Salaatit oli nekin melko stanua, värjättyjä oliiveja salaattijuuston ja punasipulin kanssa. Paria kaaliraastetta (vaaleassa oli hämmentävästi maustekurkkua), joihin olisi kaivannut sitä etikkaista seesamiöljykastiketta, sekä muita mitä en muista/jaksa kirjata.

Kaikissa maistui enemmän tai vähemman persilja sekä se tzatziki, jota kaadoin liberaalisti keskelle pinoa. Kyllä tätä söi ja oli koordinaatteihin nähden kohtuullisen hintainen kotiruokabuffa. Mutta ympäristössä on melkoinen määrä kilpailua, saa nähdä kuinka kauan tällä setillä pysyy pystyssä.

Sisustus oli kiva, tällainen faux-rustiikkinen meininki jouluvaloilla ryyditettynä. Ikkunapöytien lamppuja voisi pikkusen nostaa korkeammalle. Nyt kun istui pöydässä, niin hehkuivat silmien korkeudella ja häikäistyin monta kertaa, eikä silleen hyvällä tavalla. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

Ps. Hieta on suljettu ja muutenkin ravintolamaailma on kovasti elänyt. Olisi kiva kirjata kaikki uutuudet ja muuttuneet, mutta luulenpa, että tämä alkaa olla tässä, tehty ja taputeltu. Nyt on aika uusien tuulien puhaltaa nurkat puhtaiksi, enkä mä tätä oikein jaksa enää päivitellä. On niin paljon muutakin päiviteltävää. Tulossa on näillä näkymin jonkinlainen jäähyväiskirje, mutta vasta sitten kun oikeasti kykenen sellaisen kirjoittamaan.

URL www.backyardpick.fi
Puhelin 010-2053217
Osoite Salomonkatu 1, Helsinki

 

Sweet Lemon

Pryvempi (hyvä, parempi, pryvä) perjantai kuin edellinen ja skriptauksen sekä CI/CD pipelinen rakentaminenkin tuntuu sujuvan mallikkaasti. Näistä lähtökohdista oli mieluisaa aloittaa lounaan suunnittelu, nyt kun tuli taas oleiltua ytimessä. Eat.fi:n rapistuvan palvelun raunioilta löytyi Sweet Lemon arvosteluvirrasta ja koska muut skannatut vaihtoehdot tuntuivat jotenkin tylsemmiltä, niin päätin karauttaa sporalla mestoille.

Takaisin tullessa piti ottaa pieni happihyppely ja käppäilin Tokoin rannalle rakentuvan Huvilateltan ohi. Samalla reissulla törmäsin Flemarin uusiin(?) Hey Poke ja Skiffer instansseihin. Kallion katuja tallatessa oli hyvää aikaa pohdiskella omaa monkey mindin pölinän määrää, voisi varmaan välillä yrittää ottaa vähän iisimmin. Mutta miten? Kaikenlaista on yritetty, ei ainakaan toi robotin hengitysharjoitus mitään ole jeesannut. Vähemmän kahvia?

A quaint little Thai restaurant located at the boundary between Vallila and Alppiharju. The lunch buffet was set of delightfully seasoned dishes, even though some of the mean was slightly on the dry side. But enjoyable nonetheless and at a very reasonable price point.

For more Thai in the area, go to Vivian’s Kitchen & Bar, Tuk Tuk or Korphai.

Buffaa (10e) thaimaalaisittain, salaatin, sopan ja hedelmien siivittämänä. Tänään laareista löytyi (ulkona oleva lista on joku jäänne vanhoista ajoista, mutta Facebookiin näemmä päivitetään ajantasainen menu): Panang beef, Chue chi pla eli lohta punaisella kookoscurrylla, stir fried ginger with chicken, red curry Tay poo Tofu, Pad Kimaopork, Nan tok Pork, kana-kasvissoppaa, riisiä (‘natch) sekä nam tok -henkinen lihasalaatti sipulilla. Maksu hoidettiin tullessa kassalle. Loppuun on kahvia ja vihreää teetä sekä niitä hedelmiä.

Alkuun vedetty keitto oli hämmentävä kokemus. Mistä lähtien tilli on kuulunut thaikkukeittiöön? Noin muuten soppa sisälsi melko stanuja juttuja, mutta jotenkin olisin toivonut sitruunaruohoa tai korianteria tässä kontekstissa. Mutta menihän tämä, varsinkin kun roiski chiliä messiin.

Pääruokia tuli vedettyä lautaselle a la ruotsinlaiva ja suurin osa kuului osastoon maukkaita, mutta vähän yli menneitä. Lihat olivat osassa kuivakoita, mutta kastikkeiden freesi mausteisuus paikkasi tätä ihan kohtuullisesti.

Mutta se lohi punacurrylla ja erityisesti lihasalaatti olivat niin rehevän runsailla mauilla höystetty, että oli ihan pakko käydä hakemassa santsikierros, vaikka teoriassa olikin jo ensimmäisen lautasen kohdalla tapissa.

Hienon pyöreä, mutta silti pehmeän puraisevan paksu soossi saatteli kalan haarukallinen kerrallaan suuhuni ja snadit chilisiipaleet toivat mukaan pientä lisäkivaa.

Lehmäsalaatti oli taasen yrttisen sipulinen ja mukavan tulinen setti, joka pelasi riisin kanssa täydellisesti yhteen. Ei tämä ihan sinne parhaimpien joukkoon yl[et]tänyt, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen mesta, jos olet huudeilla.

Sisustus on kahvilamaisen riisuttu, ryyditettynä mielenkiintoisella “tytön makkari”-henkisellä koristuksella (vai miksi noita perhosia ja heppatauluja pitäisi luonnehtia). Asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä ja tässä tuli vahva perherafla-viba, mikä on oikein mukava asia. Kasvissyöjälle oli melko hintsusti juttuja, suosittelen kokeilemaan jotain muuta kohdetta.

Ps. Himshikar on umpeutunut ja tilalle on tullut Base Campin seuraava (bivouac?) Stadin ilmentymä.

URL www.facebook.com/sweetlemonrestaurant
Puhelin 040-1968686
Osoite Aleksis Kiven Katu 40, Helsinki

Tony’s Corner

Kaunis keli ajoi minut keskellä viikkoa kohti uusia laitumia ja päätin patikoida nopealla tahdilla kohti Kilimin viereistä Tony’s Corneria.

Tapiolan puistomaiset maisemat toivat eteeni pienen stripmall-henkisen systeemin, josta löytyi tämän mestan lisäksi Sushi Art, jossa en ole myöskään koskaan käynyt. Pitääpä pitää mielessä.

An Indian buffet in Tapiola which did not impress me.

Some of the other restaurants around here are Kilim, Mount Nepal and Il Fratello.

Eli buffet (9,30e) intialaiseen henkeen, salaatilla ja jälkkärillä (tänään oli banaani).

Lappuja ei ollut, joten mennään aistinvaraisella arvauksella: Riisiä, salaattibaari (raita, jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, raejuusto, marinoidut sipulit ja oliiveja), jauhelihakastiketta, papu-linssisötkötystä ja jotain kanasysteemiä (ei kuvassa, tuli liian myöhään linjastolle).

Alkuun nykäisty salaatti oli perussettiä, paitsi ne sipulit oli kivasti pikkelöity ja raita ook.

Pääruoassa oli pliisut maut, jauhelihakastike oli normi kotiruokaa, ei olekaan tällaista ennen intialaisessa tullut vastaan. Dhal tms oli sekin ohuesti maustettua, vaikka paahdetut chilit seassa lupailivatkin jotain muuta.

Onneksi oli niitä sipuleita tuomassa tekstuuria ja hapokkuutta, muuten tämä ei säväyttänyt.

Sisustus on ajan patinoima, pienenä kivana yksityiskohtana oli lapsille mitoitettu pöytä. Kasvissyöjälle oli sitä papuhässäkkää, mutta vieressä on Kilimin runsas salaattibaari, menkää sinne tai sitten Mount Nepaliin.

Ps. Stadiin on tullut/tulossa Nude ja Båtski Bar.

URL www.tonyscorner.fi
Puhelin 09-464171
Osoite Mäntyviita 6, Espoo