Haiku

Meni keräilyeriin nyt tämä perjantai, mutta Ei Se Haittaa[TM]. Olin vähän arvellutkin, ettei se Santinon tilalle tullut Blancco Pizzeria ollut vielä oikeasti auki, vaikka webska niin väittikin (“Uusi Blancco avattu Kampissa, Kampinkuja kakkosessa.”). Tähän kuului plan B, eli Kampin Torin kulmassa (ex-We <3 Pasta, ex-ex-Vivo’s, ex-ex-ex-Oma) joku aika sitten bongattu kebab-mesta (no hei, perjantai!), jonka pääasiallinen viehätys perustui ikkunateippiin “Good Food, Maximum Test“.

Mutta en päässyt maksimaaliseen testiin, jossa olisi varmasti eroteltu jyvät akanoista, vaan tämäkin ravintola on pistetty säppiin. Ilmeisesti tuo kyseinen lokaatio on hyvin haasteellinen, kun ei mikään rafla siinä pysy kovinkaan pitkään.

Vähän tulee mieleen se umpeutunut Sinne/Smyg, jonka osoite on näitä vaikeampia paikkoja, jos meinaa jotain muuta kuin viinaa myydä. Mutta mutta, olin hyvin varautunut ja kaivoin takataskustani (noin niinkuin kuvainnollisesti, en mä näitä printtaile tai mitään) plan C:n, eli Lasipalatsin semiuuden sushibuffetin, Haikun.

A fairly standard sushi buffet, with miso and salad on the side.

Other sushi buffets in the area are Fuku, Konnichiwa and Kuwano.

Kyseessä on siis ihan normi sushibuffa (12,50e), tosin täällä ei ole lämpimiä ruokia, pelkkää sushia, mison ja salaatin lisäksi. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa.

Aseet ja rensselit löytyvät buffasta sekä linjaston päädystä. Erityismainintana on se, että pöydissä on erikseen kyltit missä toivotaan, että astiat siivotaan pois (astiapiste on buffan alussa).

Jätin salaatit ja vesimeloniviipaleet buffaan (pari normisalaattia, toisessa kikherneitä, toisessa “fetaa” yms) ja hyökkäsin suoraan misokeiton kimppuun. Tämä oli ihan jees, tällaiseksi sammiosta kauhotulle kamalle. Ehkä jonkun verran suolaisempaa kuin normaalisti, mutta lämmitti tosi kivasti tuon kylmän ulkoilun jälkeen.

Sushit olivat aika hyviä, riisiä ei ollut kohtuuttoman paljon ja sen maustaminen oli ook. Riisinjyvätkin erottuivat, näitä ei ollut kukaan vihaspäissään puristanut tiiliskiveksi. Lohi ja muut päällysteet olivat hyvän makuisia, lohi ei maistunut silleen ikävällä tavalla kalalle.

Päällysteet tosin eivät olleet kovinkaan jämäkästi paikoillaan, joten kun yritti kepeillä napata kiinni ja kastaa oikeaoppisesti pelkkää kalaa soijaan, niin ei tullut muuta kuin sutta ja sekundaa, kun kalabiitit lörtsähtivät soijaan. En kuitenkaan onnistunut räiskyttelemään yhtään mitään vaatteilleni kaikesta tästä huolimatta, joten olin lopputulokseen ihan tyytyväinen.

Tarjolla olleet sushit edustivat myös kohtuullisen konservatiivista linjaa, mistä itse pidän enemmän kuin tolkuttomasta kikkailusta. Oli siellä toki muutamat omituiset, paahtopaistia (joka oli yllättävän mureaa) sekä niitä caviart makeja. Eli aika samanlainen kuin esim. Luckiefun’s, tosin ei ollut tosiaan mitään lämpimiä ruokia, mistä voidaan olla montaa mieltä.

Jos sushia kaipaa, eikä muuta, niin tämä on mielestäni käymisen arvoinen paikka. Tosin edelleenkin olen enemmän taipuvainen pitämään Fukua ja ehkä myös Konnichiwaa parempana kokonaisuutena.

Sisustus on siisti, puu on hallitsevana elementtinä ja tunnelma on kaikesta ryysiksestä huolimatta melko harmoninen ja rauhaisa. Kiva tässä oli istuskella ikkunan ääressä ja tutkailla Forumin nurkan vilkasta tohinaa samalla kun veteli rullattua kalaa naamavärkkiin.

Asiakaspalvelu oli nopeaa, tosin ehkä se astioiden self-service blokkaus teki tästä vähän liian paljon sellaisen linjastomaisen meiningin.

Mutta mikäs siinä, onhan näihin totuttu kouluissa ja intissä. Ainakaan ei ollut jarrua sake nigireissä (eihän?).

Ps. Hyvää viikonloppua! Tämä olikin sitten (ilmeisesti) numero #753 (Bali Brunchin uutta osoitetta ei lasketa), joten #750 meni vähän tolleen huomaamatta ohi. Mutta tarkoitus olikin juhlistaa vasta numeroa #777, pitää ehkä mennä kasinolle syömään.

Pps. Nythän on ollut niitä tonttuovia lehdissä, niin oisko tämä sellainen itämainen versio tuollaisesta?

URL www.haikusushi.fi
Puhelin 0400-415875
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki

Wasabi Sushi

Robottisushii!! Woo! Raise your hands in the air, like you don’t care! \o/ Mutta siis joo, keli oli kamala ja motivoi pysymään piilossa, joten vetäsin takin niskaan ja hyppäsin metroon. Lumipeitteiset maastot jäivät ikkunoiden taakse, kun juna kiiti kohti idän ihmettä, uutta punaista kuutiota, Eastonin euforista avajaispäivää.

Ei itseasiassa ollut koko Eastonista hajuakaan ennen metromatkaa, oli tarkoitus mennä Naab-ravintolaan vetämään persialaisia juttuja, mutta kun googlailin itsarin rafloja noin yleisemmin, niin törmäsin kauppakeskuksen laajennukseen.

Tai no tekniseltä kannalta tämä lienee “eri” ostoskeskus, mutta jos sinne tunnelia ja siltaa pitkin kävellään itiksen käytäviltä, niin kyllä se ainakin minulle näyttäytyy samalta, vaikka kuinka brändäisi suuntaan ja toiseen.

Mutta mä oonkin vaan tällanen yksinkertainen mies, joka löysi Villa Nepal -nimisen raflan selaimella ja päätti mennä sinne. Paitsi että se olikin keskeneräinen ja sen lisäksi, robottisushi!12

A sushibar with a conveyor belt and an all you can eat lunch offer. Just sit down, grap all the plates you can handle and go for it, I won’t judge. The sushi was ok, nothing spectacular, but there are also various warm dishes making the rounds.

Other restaurants in Itäkeskus are Orchid, Kirkuk and Newroz.

Katse siis harhautui liikkuvaan esineeseen – kuten usein tapahtuu – ja havaitsin sushilautasten tekevän rundia ravintolan keskellä. No eihän sellaista propellipää pysty ohittamaan, joten maksoin kassalle (10e avajaistarjous, 12,90e normihinta) ja istuin alas hihnan viereen. Avajaismeininkiin (ekat sata) kuului vielä lasi puolikuivaa kuoharia ja löytyi tuolta vielä jätskiä sekä teetä/kahvia loppuunkin.

Hihnoja oli kaksi, yläkerrassa meni lämpimiä safkoja lampun alla ja alakerta oli täynnä viileämpiä juttuja. Sushihihnalla liikkui nigireitä (sake, liekitetty lohi, tamago, avokado, paahtopaisti tms, jne), makeja (kappa, sake, california roll -henkisiä, surimi, futomaki), salaattia, jotain chilistä äyriäissalaattia ja sen sellaisia.

Yläkerrasta löytyi fritattuja juttuja (kanaa/possua, katkiksia, kevätkääryleitä yms), paistettua nuudelia, paistettua kanaa sipulilla ja muuta tämän tyyppistä kamaa. Eli vaihtoehtoja löytyi ja ajan mittaan (istuin jonkun 20 minsaa) näytti tulevan uudenkaltaisia juttuja tarjolle.

“Wasabia” ja garia löytyi sivupöydältä teen/kahvin vierestä. Sushit olivat ihan ook, sellaista kohtuullista keskitasoa jos vertaa muihin sushibuffetteihin. Riisiä oli snadisti liikaa ja se oli myös liian tiukkaan pakattu. Mutta kala oli jees (ei se ihan eka lautanen tosin, oli ehkä kiertänyt jo pari kiekkaa).

Paistetut udon-nuudelit olivat maittavia, kuten myös paistettu kana kevätsipulilla. Fritit olivat enemmän hit-or-miss, eka paistettu kana/possu oli niin kuivaa, ettei siitä oikein ottanut selvää, että mitä sen rapsakan leivityksen alle oli piilotettu, mutta sitten taas katkikset oli ok.

Kastiketta nämä olisivat kaivanneet kovastikin, nyt oli aika kuivakkaa menoa. Ymmärrän toki, ettei siihen hihnalle kannata mitään kovin nestemäistä pistää pyörimään, mutta ehkä noihin pöytiin voisi jonkun sweetchili-soossipullon pistää sen soijapullon kaveriksi?

Loppuun heitetty äyriäissalaatti sisälsi pienen chilipuraisun, mutta muuten oli melko pliisun makuinen. Kyllä tätä söi ja nälkä lähti, mutta poislukien se uutuuden viehätys tuollaisen koneen vieressä istumisesta ja lautasten “varastamisesta” hinalta oman henkilökohtaisen luukun läpi, niin aika tällaista ostoskeskuksen food court -meininkiä tämä kuitenkin oli. Ja ei siinä mitään, ostoskeskuksen käytävällähän tässä kuitenkin ollaan.

Sisustus on funktionaalinen, liukuhihnan vieressä on rajoitetusti pöytiä ja jos niihin ei pääse, niin kokemuksesta katoaa ehkä suurin jännitysmomentti. Ravintolatilan molemmilla puolilla on lisää raflaa (Panda King ja Classic American Diner) ja joka puolella pörisee sen verran ihmistä, ettei tässä kauhean rauhallista pääse olemaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, tyhjät lautaset blokattiin tehokkaasti. Lasten kanssa voisi olla vitsikästä tulla, luulen, että hekin diggalisivat tuosta hihnasta.

Ps. Oli muuten aika paljon lössiä liikkeellä, vanhan sittarin yli menevällä sillalla pistettiin kauppaan kulkevan puolen jono hetkeksi paussille, kun tila oli jo täynnä.

Kitymarketin (noin niinku turkulaisittain lausuttuna) kassajonot olivat eeppisiä, paluumuuttajat käytävän toisella puolella mutisivat jotain kahden tunnin jonoista.

Onneksi rafloihin oli vähän hillitympää ryysistä, vaikka oli nekin aika hyvin täytettyjä. Mutta kauppa se on joka kannattaa, porukkaahan täällä itärajalla piisaa ja ei ihme, että ovat tällaisenkin lisähässäkän tänne rakentaneet.

Pps. Äkkiä! Mikä olisi paras lomakohde? Whisk(e)y Island!

URL www.facebook.com/wasabisushieaston
Puhelin 050-0184606
Osoite Kauppakartanonkatu 3, Helsinki

Mizu

Tämä alkuviikosta suunniteltu Kallion kierroshan sujuu varsin mallikkaasti, ensimmäistäkään yritystäkään siihen suuntaan ei ole ollut. Mutta ei se haittaa, kyllä se löytyy. Tänään teki mieli käydä taas sillä hauskalla Museokadulla kääntymässä ja koska KuuKuu-ravintolaan melkein vastapäätä oli minulle tuntematon Mizu-rafla, niin osoitin nokkani Tölikän suuntaan ja lähdin köpöttelemään. Päiväkin oli kaunis kuin mikä, joten hikihän tässä tuli. Täytyy jälleen todeta, että tämän alueen seesteisen urbaani ilmapiiri on mitä miellyttävin.

Katsokaa nyt vaikka tota elintarvikekauppaa ja (entistä?) videovuokraamoa, en tiennyt että tällaisia edes on olemassa enää. Toki toi vuokraamo nyt on varmaan jo umpi, tai oli ainakin sen oloinen. Mutta jotenkin sen ikkunoiden haalistuneet leffamainokset saivat aikaan pienimuotoisen iho-orgasmin.

Nordic minded Japanese food available at this charming little cafe situated in the picturesque streets of Töölö. I had the “hokuo roll” sushi with miso, which was a pleasant enough lunch.

Other interesting restaurant near here are Manala, Jing Cheng and KuuKuu.

Japanilaista siis ja jotenkin kuvista olin antanut itseni ymmärtää, että kyseessä olisi sellaiset samanlaiset törpöt kuin Sushirollenissa, mutta ei, tarjolla oli ihan perinteisen muotoista sushia hieman tuunatuilla sisuksilla. Lounaslistalta löytyy siis: Hokuo rolls lohi/tonnikala/katkarapu/teriyaki-kanalla (4,90e / 5,90e jollain muulla täytteellä), hokuo roll * 2 ateria misolla tai teellä (9,90e, 13,90e kolmella rullalla), temaki-ateria eli roll-your-own sushia misolla tai teellä (9,90e), miso-ateria (6,90e), donburi teriyaki-kanalla tai spicy possulla (8e tai 12e ehkä isompana?) sekä udon nuudelikeitto (8,50e). Otin tuon hokuon kanalla ja lohella sekä misolla. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, ruoka yms tulee pöytään.

Täytyy myöntää, että olin hieman pettynyt, kun ei päässytkään järsimään kokonaista pötkylää, mutta toisaalta on tämä suupaloiksi pätkiminen ehkä sitten kuitenkin sivistyneempää. Sushi oli hyvää, tällaiset puhtaat maut ja jotain tuorejuustoa tms oli livautettu sen lohen kaveriksi.

Kanassa oli snadisti rapsakkuutta ja “wasabin” törkkiminen soijan sekaan toi pientä potkua mukaan meininkiin. Näitä söi ihan mielellään, samalla kun hörppi sitä kuumaa ja maittavaa misoa, mihin oli ovelasti heitetty sekään retikkaa ja porkkanaa. Tämä oli tällainen kevyt ja terveellisen oloinen lounas miellyttävässä ympäristössä.

Sisustus on skandinaavisen ja japanilaisen fiiliksen hyvin yhdistelevä kahvilamainen tila. Plussaa ehdottomasti lapsille sopivista härpäkkeistä ikkunan viereisessä nurkkauksessa. Taustalla hennosti soiva klassinen musiikki sai lounaan sujumaan kovin harmonisessa tilassa.

Asiakaspalvelu oli ujon ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli miso-ateria ainakin? Tosin vaikea kuvitella, että pystyisi elämään koko päivää pelkällä misolla, vaikkakin kyllä herra J silloin joskus suurinpiirtein tuollaisella ruokavaliolla sinnittelikin.

Oikein puistattaa nyt kun alkoi muistelemaan niitä omia ruokailutottumuksia, silloin kun muutin ensimmäiseen omaan (vuokra)kämppään, niin mulla oli keittiön yksi kaappi täynnä nuudelikeittoja. Silloin niitä ei vielä saanut marketeista, vaan käytiin jätkien kanssa hakemassa iso tukkupakkauspahvilaatikko Vii-Voanista ja jaettiin se kristillisesti tasan kaikkien kesken.

Niitä tuli syötyä aika paljon. Mutta oli se hienoa avata tuo kaappi ja tuijottaa niitä hyllyjä, millä ei ollut yhtään mitään muuta kuin Mama-nuudeleita. Jääkaapissa ei ollut juuri muuta kuin valo ja säkki kylmiä, hieman kosteita karjiksia (brrh). Paljon on tapahtunut sen hetken jälkeen.

Ps. Hyvää viikonloppua!

Pps. Nyt kun on hyvät ilmat, niin menkääs terassille, City-lehdellä oli jotain suosituksia.

URL www.mizu.fi
Puhelin 050-3719882
Osoite Museokatu 28, Helsinki