Hieta

HUOM! Ravintola on suljettu.

Kuten aiemmin todettu, Hieta aukesi tänään lounaalle ja sinnehän oli pakko kirmata kuin aropupu konsanaan. R. tuli kanssa mestoille, joten mentiin yhdessä katsastamaan tätä Salven maantieteellistä jatkajaa, maallinen jäämistöhän oli jo aiemmin siirtynyt satama-altaan toiselle puolelle, S-ryhmän Chico’s:in tilalle. Vähän riitaisa aloitushan tällä ravintolalla oli, mutta nyt näyttää kaikki asettuneen kivasti paikalleen.

A very good neighborhood restaurant with classical Finnish dishes done well, the Baltic Herring lunch was excellent as was the service. The restaurant also has a terrace for enjoying those few beautiful summer days that grace Helsinki each year.

Other interesting restaurants close by are Merimakasiini, Fat Ramen and Trattoria Corretto.

Päivittäin näyttäisi olevan tarjolla pari lautasannosta ja soppakanuuna leipäpöydän kera. Tänään menulta löytyi: Silakkapihvit perunamuussilla ja tillikreemillä (10,30e), Hietalahden paras(!) nakkikeitto (8,70e) sekä possunleike krossatulla perunalla ja Béarnaise-kastikkeella (17,90e). Oli siellä myös jotain á la carte annoksia sekä jotain viinitäkyjä. Alkuun kaikkiin lounaisiin tulee pieni salaatti ja sitten on se leipäpöytä (tummaa ja vaaleaa) suolatulla voilla.

Loppuun on kahvia tai (valmiiksi haudutettua!) teetä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, aseet yms löytyy valmiiksi katettuina. Itselle tuli tuo silakkapihvit ja R. otti nakkikeiton, joka siis on tosiaan heti tarjolla leipien vierestä.

Alkuun tuli se salaatti pienessä kulhossa ja tämä oli erittäin hyvä, ihanan raikas ja loistavalla kastikkeella väsäilty nälän herättäjä. Pikkelöity punasipulikin oli pirskahtavan freesiä, tosin omat oli hieman raffisti leikattu, joten joutui vähän veitsellä auttamaan. Ihan kuin ravintolan avaamisessa olisi tullut hintsusti kiirus. Leivät olivat erinomaisia, vaaleassa maalaisleivässä oli hyvä kuori ja upea sitko, tummakin leipä toimi mahtavasti. Erinomainen aloitus lounaalle.

Pääruoat tulivat tosiaan hieman eri aikaan, kun soppa napattiin itsepalveluna kanuunasta. Vaimon nauttima nakkikeitto oli, jos ei nyt parasta, niin todella hyvää. Hyvä liemi ja tasokkaat nakit sekä muut keiton ainekset (tottakai piti itsekin maistaa, tämän saa 3e hintaan alkuruoaksi tuolle lautasannokselle) yhdistyivät herkulliseen kokonaisuuteen. Alkusalaatin ja niiden hyvien leipien kera tämä on omassa hintatasossaan yllättävän kova veto lounaaksi näillä leveyspiireillä, kannattaa jo pelkästään tämän takia käydä täällä.

Mutta se main event, eli paistetut silakat muussilla, mikä on kaiketi se mistä siirtynyt Salve ja tämä kohta Helsinkiä on niin kovin kuuluista. Hyvä, että oli lounaslistalla heti ensimmäisenä päivänä, pääsin vertailemaan aiempaan, ei niin ihmeelliseen kokemukseen alkuperäisessä Salvessa. Huomattavaa on, että täältäkin löytyy myös á la carte versio kyseisestä annoksesta, joka on joka päivä tarjolla ja jokseenkin samalla hintatasolla kuin Salvessa (17,90e). En osaa sanoa miten tuo versio eroaa tästä lounasannoksesta, ehkä ainakin kooltaan?

Kauniisti aseteltu annos sisälsi perunamuussin päälle sijoiteltuna mummonkurkkuja sekä niitä silakkapihvejä. Muussin viereen oli tursoteltu tilli-fenkolikreemiä. Ensi kosketus kalaan oli upea, tämä oli todella todella hyvä versio silakasta, kalasta josta en yleensä ole kovinkaan innoissani, paitsi pikkelöidyssä muodossa. Mutta nämä olivat kaikessa massiivisessa suolaisuudessaan todella herkullisia. Muussi oli ilmavan tasaista ja täyteläisen makuista. Kalaa ja muussia komppasi todella herkullinen kreemi loistavasti, tämä oli todella mainio versio tästä klassikkoannoksesta.

Mummonkurkut, tuo jossain vaiheessa ylikäytetty, nostalginen komponentti oli tässä todella kaukana kaikesta laitosruokalamaisesta meiningistä. Nämä olivat itsessään freesejä makupaloja, mutta erityisesti komppasivat annoksen muita kavereita nasevalla tavalla, leikaten kalan suolaisuutta sekä muussin ja kreemin täyteläisyyttä juuri sopivalla tavalla. Todella hyvä suoritus ja aivan ehdottomasti pakollinen käyntikohde kaikille jotka hyvästä ruoasta välittävät. Ja todella miellyttävää, ettei Royal Ravintolat ole tässä kohteessa lähteneet (ainakaan ensi päivinä) repimään maksimituottoja hinnoittelullaan vaan pysyvät järjellisissä lounashinnoissa. Äkkiä tänne lounaalle, jos et ole jo käynyt!

Sisustus on Salveen verrattuna skandinaavisen hillitty ja tuoreen oloinen. Vähän on seinille tuotu kaunista vanhaa taidetta ja upeita kuvia tästä alueesta entisajan päiviltä. Tähän hieman liittyen, ainkin Hesari uutisoi tänään uudesta Stadiin liityvästä kuvapalvelusta: helsinkikuvia.fi, kannattaa sekin käydä tsekkaamassa. Mutta niin, täällä oli mukava istuskella, hieman hatarasta tuolista huolimatta (kantsii korjata se tokan ikkunapöydän oven puoleinen tuoli, heiluu aika paljon) ja vahdata isoista ikkunoista Hietsun torin viereistä vilkasta liikennettä. Terassikin löytyy, sitten kun Suomen kesä taas hellittää hieman räntäsateineen.

Asiakaspalvelu oli erinomaista ja iloisen sujuvaa. Kaikki hoitui nopeasti ja asiat jaksettiin esitellä sekä omatoimisesti kerrottiin lounaan struktuurista, leipäpöydästä jne, kiitokset siitä. Kasvissyöjälle listalla on tosi naftisti juttuja, mikä on nykypäivänä hieman yllättävää. Varsinaiselta listaltakin löytyy omaan silmään tasan yksi pääruoka: Härkäpapupyörykät lämpimällä perunasalaatilla ja sillä herkullisella tillikreemillä. Kyllä tuon kerran vetää, mutta luulisi että olisi vähän enemmänkin tarjolla.

Ehkä tuo ei sovi merimies/-rosvo teemaan? Lasten kanssa voisi erittäinkin hyvin tulla käymään ja mainostivatpa, että niin Vappuna (pelkkä normilista) kuin Äitien päivänäkin (joku erikoisempi kattaus) on tilaa ja kannattaa tulla käymään. Voi olla, että tuleekin varattua äitienpäivän päivällisen kohteeksi, oli sen verran hyvä kokemus.

Ps. Ainiin, unohtui mainita. Eka! Jei! Oltiin tosiaan vaimon kanssa ensimmäisiä ja kiva kun hänkin pääsi mukaan nauttimaan tästä hyvästä lounaasta. Saatiinpa ihan käsipäivää ravintoloitsijalta, mikä oli ihan tyylikäs suoritus.

Pps. Tässä vielä oiva Viisi Tähteä artikkeli kyseisestä ravintolasta.

URL www.ravintolahieta.fi
Puhelin 09-61285250
Osoite Hietalahdenranta 11, Helsinki

Werner

Pääsiäinen on takana ja maantien pölyt on pyyhitty pois. Uusi viikko alkoikin kätevästi keskeltä ja puhelin muistutti Wernerin lounaasta. Tähän kohtaan tekisi mieli taas huutaa “eka”, mutta valitettavasti olin oikeasti kolmas asiakas ravintolasta, tosin toisena tullut herrasmies kääntyikin pois. Eli toka jne, toki ravintola on ollut auki jo pitkään, mutta ei lounaalle. Kyseessä on siis samojen kavereiden kuin Döner Harju ja Palema, joista ensimmäinen ei jotenkin sillä kertaa kolahtanut, mutta Palema vakuutti. Döner Harjussa pitääkin käydä joskus uudestaan tyyppaamassa nykytila. Tai sitten ei, listalla on vielä 129 (voi hyvää päivää, en ole aiemmin laskenut noiden määrää, tosin tämä Werner oli yksi noista .. eiku joo, Loop oli kanssa listalla) ravintolaa missä pitäisi ainakin käydä ja uutta tulee tasaisella tahdilla.

An excellent restaurant offering open fire grilled dishes with a Mid-Eastern flair. The lunch I had was very delicious and the service was smooth as the background jazz.

Other interesting restaurants close by are Gaijin, Vinkkeli and Grotesk.

Mutta niin, tämä hieman vaikeasti kategorisoitava ravintola tarjoaa kosmopoliitteja annoksia lähi-itä-vaikutteisilla mauilla ja yhdistävänä teemana on avogrillaus. Tänään lounaslistalla (21e pääruoka, 25e alkuruoka+pää sekä 29e alku+pää+peräruoka) oli tarjolla alkuun: Sitruunalla maustettua ja avotulella kypsennettyä valkoista parsaa paahdettulla mantelilla ja feta-juustoa, fenkolista endiivisalaattia paahdettulla tillinsiemenellä ja pomelolla sekä savulihatartar naudan marmorifileestä marinoidulla sipulilla ja sumakkimarjamajoneesilla.

Pääruokavaihtoehdot sisälsivät: Avotulella kypsennettyä harissa-kukkakaalia grillattulla vihreällä parsalla ja mausteista jugurttia, avotulella kypsennettyä lohta grillattulla sydänsalaatilla ja oreganolla maustettua shalottisipulikastiketta, Iberico-porsaan secretoa grillattulla suippokaalilla ja tomatillo-sardellikastiketta, naudan entrecote-pihviä paahdettulla munakoisolla & karamellisoitua sipulia ja fetaa että tomatillo-sardellikastiketta (+8e) sekä kokonaisena kypsennettyä kuhaa grillatulla parsalla ja oregano-shalottikastiketta (+8e). Loppuun oli: Grillattua raparperia paahdettulla valkosuklaalla ja piimäsorbettia. Itselle valikoitui pienen vatuloinnin jälkeen tartar (ei vaan voi vastustaa) sekä lohi, kun halusin jotain sieltä avogrillistä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, mennään ihan perinteisen raflan kaavalla.

Alkuun tullut tartar yllätti granulariteetillaan, ei ole tullut vastaan näin raffia leikkausta, mutta yllättäen se toimi valloittavan hyvin. Liha oli hienostuneen makuista, savun maku ei oikein tullut esiin, mutta muuten tämä oli hyvin laadukkaan oloinen, jota tuo palojen isompi koko tuntui korostavan. Yrttipikkelöidyt punasipulit olivat ihanan raikkaita makupurskahduksia lautasella ja sumakkimajoneesi ihan mahtava idis, tuoden tämän loistavan mausteen kanssa kananmunan lautaselle omanlaisella tavallaan. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli kapriksen tuoma suolapanos ja mielessä vilkkui Figin uppopaistetut kapriksen kukat. Erittäin kova aloitus ja miellyttävän persoonallinen tartar, vaikkakin yllättävän hento makumaailmaltaan.

Pääruoka tuli kohta alkupalan viimeistelyn ja blokkauksen jälkeen ja oli sekin hieno ilmestys lautasella. Tämä lohi oli saanut kunnon hiilloksen päälleensä ja kiinnostavasti myös salaattia oli grillailtu. Tämä oli jotenkin niin kesäisen oloinen annos, että melkein tuli tippa linssiin. Kala oli upean makuista ja hiilloshuntu toimi tässä kontekstissa todella mahtavasti. Aavistuksen kala oli toki kuivempi kuin jollain toisella valmistustavalla, mutta toisaalta se herkullinen shalottikastike (nyt kapriksilla!) antoi kivan kirpsakkaa mehukkuutta meininkiin. Salaatit ja yrtit sekä tämän vuoden ensimmäiset parsat olivat erittäin hyvä lisuke tymäkän makuiselle kalalle ja koko setti oli mielestäni todella laadukas ja hyvin harkittu kokonaisuus. Ehdottomasti kannattaa käydä täällä lounaalla ja en yhtään nyt ihmettele illallisesta kuullutta hehkutusta. Konsepti ja visio ravintolasta on kohillaan.

Sisustus on yllättävän samankaltainen kuin Palemalla, eli hillitty ja tasokkaasti laitettu. Vähän jotenkin tällainen diner-henkinen, mutta hyvällä silmällä ja tasokkailla materiaaleilla väsätty. Taustalla rauhallisesti soiva jazz toimi kuin häkä ja kaiken kaikkiaan lounaskokemus oli antoisa. Mielestäni tämä lounas sijoittui johonkin Smygin ja Juuren erinomaiseen tasoon ja tämä rafla soveltuu mainiosti myös liikelounastamiseen.

Asiakaspalvelu oli sekin erittäin sujuvaa ja ystävällistä, lisämyyntiäkin tehtiin sopivan tahdikkaasti. Kasvissyöjälle oli trendikästä paahdettua kukkakaalia ja tämän tasoista kasvisruokaa kannattaa todellakin testata. Lasten kanssa voisi mahdollisesti tulla, vaikka nyt en syöttötuoleja bonganutkaan. Joku tuli ihan vaunuilla sisään, tosin sen asukki oli varmaankin vielä nestemäisellä tankkauksella käyvä kaveri.

URL www.ravintolawerner.fi
Puhelin 040-5474203
Osoite Bulevardi 12, Helsinki

Nokka (Puotikahvila)

Vihdoinkin perjantai, viikko on ollut erinomaisen pitkä ja raskas. Mutta suurin osa asioista tuli häsättyä siihen kuntoon, että pystyy rauhallisin mielin taas viettämään kivan ensiviikon Pasilassa. Eli seuraavalla viikolla tuskin tulee muuta kuin jotain ihan random päivityksiä, ellen eksy päivälliselle Stadiin (mitä pidän hyvin epätodennäköisenä). Mutta lumisen kelin kunniaksi päätin hieman käyskennellä kaupungin kaduilla, kohti Katajannokkaa.

Tähän motivoi kaksi seikkaa, toinen oli se, että kynä oli saapunut takaisin Sveitsin-matkaltaan ja oli nyt ehostettuna ja odotteli minua Kluuvissa. Ja se toinen? Olin havainnut, että Nokan Puotikahvilan menuun oli napsahtanut bombastisesti nimetty Nokan täydellinen burgeri vol.2. No eihän tuollaista voi mitenkään ohittaa, eli kalossit jalkoihin ja menoks.

Oli muuten sitten kolmannet kalossit tänä vuonna, jotka meni roskiin (vuoti vettä sisään niin paljon, että niihin oli muodostunut lammikko kun sain jalasta). Nyt on enää jäljellä ne liian pienet Nordic Grip -versiot (joita ei edes myydä enää missään), toivottavasti pärjään noilla ensi syksyyn asti. On tää joskus niin raskasta.

Nokka is arguably one of the better restaurants in Helsinki, but their “bistro” side’s burger did not impress. Go for the full tasting menu instead, you’ll enjoy it.

Other restaurants in Katajannokka are Wellamo, Egg and Linnankellari.

Kyseessä on siis Nokka-ravintolan “bistro”, vai baarin puoli, kuitenkin siis heidän kotiruokalounas vs. fine dining osasto. Itse olen syönyt tässä ravintolassa useita kertoja (tosin edellisestä taitaa olla jo useampi vuosi), mutta en Puotikahvilan puolella, vaan niitä maistelumenuja. Tiedän kuinka tasokas tämä ravintola on, joten kiinnosti nähdä heidän kotiruokalounas-tarjooma.

Tarjolla on muutaman kerran viikossa vaihtuva lautasannos (10e), joka tänään oli: Nokan täydellinen burgeri vol.2. Tilaus hoitui istumalla pöytään ja tiedostamalla, että muuta ei ole tarjolla. Miellyttävän yksinkertaista. Maksu hoitui lähtiessä pöydässä, josta löytyi valmiiksi kaikki ruokailuun tarvittava.

Purilainen saapui leikkuulaudallaan eteeni ja siihen oli vielä kyhätty pieni salaatti sivuun sekä muutama iso ranskalainen peruna. Burgeri oli komean näköinen ison pihvin ja valuvan juuston kanssa, mutta toimi silti vielä käsin syötynä.

Parasta tässä annoksessa oli se jännä kastike burgerin pohjalla, josta tuli sellaista täyteläisen hapanta umamin makua messiin. Briossisämpylä oli sekin aika hyvä, mutta olisi omaan makuun kaivannut paahtamista sisäpinnoilta ja vähän lisää pehmeyttä peliin.

Juuston maussa oli sopivasti persoonallisuutta. Hyvin paistettu pihvi kaipaili kovasti maustamista, tässä oli jäänyt suolaus pahasti puolitiehen ja sellaisenaan pihvi oli pliisun makuinen. Kaveriksi eksynyt tomaatinviipale ja maustekurkku tai kaksi hävisivät taustakohuun. Tämä oli tällainen muotovalion oloinen bursa, mutta omaan makuun toteutus on jäänyt puolitiehen. Salaatti oli jees, tällainen yksinkertainen vihreä salaatti hyvällä kastikkeella.

Ja ne ranut. Tässä on ehkä jälleen filosofinen kannanotto, jota en tavoittanut. Mutta kauttaaltaan lötkön pehmeät perunasärmiöt eivät täytä mielestäni ranskalaisen perunan kriteereitä, vaikka olikin parmesania+yrttejä ja ihan ook maustaminen. Ehkä mä odotin liikoja, mutta ei tämä annos mielestäni pärjännyt burgerikisassa muille. Tulen joku toinen kerta sille varsinaisen raflan puolelle vetämään taas sen maistelumenun ja muistelemaan vanhoja hyviä aikoja.

Sisustus ja yleistunnelma onkin sitten erinomainen syy tulla tänne. Tällainen rustiikin merihenkinen ja tyylikäs, intiimin oloinen kiva soppi missä oli oikein miellyttävää istuskella lounastamassa. Asiakaspaikkoja on rajallisesti, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä.

Asiakaspalvelu on toinen mainio syy käydä täällä, se on erinomaista. Kaikki hoitui ystävällisen sujuvasti ja tyylikkään ammattitaitoisesti, iso kiitos siitä. Kasvissyöjälle on tarjolla ruokaa keskiviikkoisin, jolloin päivän annos on vegeilyyn passeli. Lasten kanssa on ilo asioida täällä, heidät otetaan erinomaisesti huomioon.

Ps. Viikonloppuja!

Pps. Joskus sitä saa jonottaa taksia vaikka kuinka kauan ja välillä niitä on ihan ruuhkaksi asti. Ihmisiä rakennemuutoksen pyörteissä, huolissaan omasta ja perheensä toimeentulosta. Ajan kuvia.

Ppps. Kaffeehaus Röntgen on hävinnyt ja tilalle on “tulossa uutta”. Mielenkiintoista nähdä, että mitä.

Pppps. I can see you. Ovelasti naamioitu kamera, kuka löytää ensimmäiseksi kuvasta?

URL www.ravintolanokka.fi/fi/ravintola/puotikahvila
Puhelin 09-61285600
Osoite Kanavaranta 7 F, Helsinki