Fulbari

Nepalilainen ruoka on viehättänyt itseä siitä asti kun ensimmäisiä kertoja Lönkan Satkarissa käytiin kavereiden kanssa lounastamassa, vuosia ja vuosia sitten. Tämä uskomaton yhdistelmä mausteista – usein hieman jopa tulista – ruokaa riisin kera. Ihania pikku lisukkeita, kuten linssejä ja raikastavaa raitaa sekä tuoretta, upean ilmavaa leipää, muodostaa yhdessä sellaisen makunautintoja tuottavan synteesin, että tavanomaisempikin ravintola pystyy tyydyttämään minut enemmän kuin tarpeeksi.

Senpä takia on ilo löytää ravintola, joka tarjoaa näitä kaipaamiani herkkuja normaalia korkeammalla tasolla. Tässä yksi niistä ja hyvä, että Hieta-ravintola oli www-sivuistansa huolimatta (24.4. lounas piti olla Burgundin pataa ja riisiä) edelleen remontin parissa. Keskiviikkona alkaisi lounas ja jos tätä ei-ihan-niin-luotettavaa webskaa uskoo, niin ensimmäisellä lounaalla olisi yllättäen silakkapihvejä, perunamuusia ja tillikreemiä. I’m there dude.

One of the better Nepalese restaurants in Helsinki, the lunch menu architecture is still the same as with the other restaurants. You get the Naan, Raita and other condiments with the main event, served on the eponymous thali plate.

Other great Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Pikku Nepal and Bihani.

Mutta päivä oli kaunis ja nälkä oli kasvamaan päin, joten suuntasin karvaiset käpäläni kohti Masa-Yardsia, koska olin arvellutkin ettei tuo Hieta ole aikuisten oikeasti auki. Tämä mielessä, olin napannut Listalta lähistöllä 10:30 avautuvan lounaan ja “Plan B” sisälsi nepalilaista, tällä kertaa pitkään odoteltu Fulbari. Paikka tarjoaa normisetin, eli viikonpäivän mukaan vaihtuvan listan lautasannoksia, joista saa myös kombon tai sitten vielä päivän ekstran.

Tänään oli tarjolla: Fulbari Special Karai eli tandoori marinoituja kanan rintafileta ja lammasta, tuorejuustoa, paprikaa, sipulia, inkivääriä ja tomaattia cumina-currykastikkeessa (12,90e); To-Fu (sic) Tikka Masala eli tofua, sipulia, paprikaa, tomaattia curry-masalakastikeessa (9e); Saag Paneer eli tuorejuustoa, pinaatti-curry-kermakastikkeessa (9,20e); Tandori Chicken eli tandoori kanaa tuorejuusto-tomaatti-kermakastikkeessa (9,70e); Lamb Masala eli lammasta ja valkosipulia tulisessa curry-masala kastikkeessa (9,90e); Prawn Chilli eli katkarapuja tulisessa sipuli-soija-tomaatti-chilikastikkeessa (9,70e) sekä Lunch Mix eli kaksi (normi)ruokaa samalle lautaselle yllä olevasta luettelosta (10,90e).

Ruokiin kuuluu riisin, Naan-leivän sekä lisukkeiden (komboon ei tullut papu/linssi-lisuketta, nyyh) että kahvin/teen lisäksi salaattibaari, jossa oli: Salaattisekoitus, maustekurkkuja, pikkelöityä punajuurta, porkkanaraastetta, marinoitua keltasipulia, maissia sekä paria kastiketta. Tilaus tehdään tiskille tullessa ja maksu samaan paikkaan mennessä. Itselle valikoitui (tottakai) tuo kombo, kun pitää aina maistella mahdollisimman laaja-alaisesti, että pysyy muodollisesti pätevänä. Valitsin Saag Paneerin, tuon ikuisen rakkauden kohteen sekä lammasta, kun sitä pitää ottaa, jos on tarjolla.

Alkuun vedetty salaattilautanen oli ihan ok, tuoreet komponentit ja joku jännä, hieman poikkeava marinointi sipuleissa. Tykkään itse enemmän sellaisesta etikkaisemmasta marinadista, mutta kiva että oli kuitenkin sipulia. Hieman jäin kaipaamaan sitä rapsakkaa papad[a/u]m-leipää, mutta pääruoka saapui sen verran vikkelään, ettei kaipuu ehtinyt kauheasti kaihertaa.

Peltilautasen iskeydyttyä pöytään, olin jälleen iloinen tavatessani vanhan tutun asetelman. Tuore leipä ja jännästi kupilla muotoiltu riisi päästivät ilmoille herkullista höyryään, kun aloin tutkimaan kokonaisuutta. Saag-kastike, eli kermainen ja hieman mausteinen pinaattimuhennos oli erinomaisen ihana versio tästä kestosuosikistani. Itse pidän myös sellaisesta vihertävämmästä kastikkeesta, mutta tässä oli saavutettu juuri sopiva balanssi täyteläisyyden ja mausteisuuden välillä. Juusto oli myös vallan mainion makuista ja sopivan pehmeällä tekstuurilla varustettu. Upea kasvisruoka ja tätä syödessä voi vielä teeskennellä, että saa Kippari Kallen voimia pinaatista.

Riisi oli sekin taiten keitettyä, juuri sopivan kosteaa läpi ruokailun ja basmatiriisinjyvät erottuivat toisistaan. Joskus tätä riisiä (joka itselle on lisuke, mutta sieltäpäin katsottuna asia lienee juuri toisinpäin, eli kastikkeet ovat lisukkeita riisille) maustetaan jutuilla, mutta mielestäni se lipeää jo turhan hifistelyn puolelle, kastikkeet ovat kuitenkin itselle se juttu. Lammas oli oivaa, paikoitellen jopa suussasulavan mehukasta, kun taas toisaalla hieman kuivahtaneeksi päässyttä, riippunee palan rasvaisuudesta. Tomaattikastike oli hyvää ja sopivan mausteista, mutta yksiulotteisempaa kuin mahtava Saag. Raita oli juuri sellaista kuin toivoinkin, tuoden hieman hapanta raikastusta annokseen, kun sitä Naan-leivällä nappailin. Leipä oli sekin todella hyvä veto, hieman rapsakka pinta ja höyryävän ilmava sisus.

Tämänhän saa pysymään lämpimänä jos nakkaa riisin päälle oleilemaan ruokailun aluksi, mutta toisaalta pidän siitä, että leivän viimoiset palaset rasahtelevat hampaissa. Pöytään ruokailun alussa pyytämättä ja yllättäen tuotu chilikulho oli tosiaankin tulista, kuten varoiteltiin. Tällä sai modattua mausteisuutta haluamalle asteelle, tosin chilin polte oli aika suoraviivaista, eikä vivahteikasta, kuten esim. Brasileiran tai African Potsin kastikkeissa. Kiva että oli tarjolla ja täytyy sanoa, että tämä oli yksi Stadin parhaimmista nepalilaisista mitä minä olen koestanut. Nyt kannattaa kerätä luut ja matkata telakan kupeeseen herkuttelemaan. Yllättäen vierestä löytyy myös toinen aivan loistava nepsku, eli Shubha Kamana, kyllä tämän naapuruston jengiä hemmotellaan.

Sisustus on hyvin perinteinen ja saman oloinen kuin kaikissa muissakin nepalilaisissa, on taulut seinillä, tummahko kalustus sekä muutama loossi sohvineen. Jännä että nämä ovatkin niin samanlaisia, en osaa sanoa (en ole koskaan Nepalissa käynyt), että johtuuko tuo kulttuurillisista ominaisuuksista vai tuleeko kalusteet vaan samasta tukusta. Ravintolan yleisilme oli jokatapauksessa siisti ja sellainen kuin olisi olettanutkin. Taustalla soi asiaankuuluva musiikki rauhallisella äänenvoimakkuudella.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja erittäin sujuvaa, kiitos siitä. Lounaan sisältö osattiin esitellä automaagisesti ja chili tuotiin tosiaan pöytään kysymättä, käytiinpä vielä sopivassa kohtaa ruokailua kysymässä, että onko kaikki hyvin. Esimerkillistä toimintaa kaikin puolin. Kasvissyöjälle oli to-fua sekä se Saag Paneer, yleensähän näissä on ainakin pari vegeilyyn sopivaa annosta. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, tosin varmaan kannattaisi olla ajoissa liikenteessä, kuvittelisin tämän olevan aika tukossa normilounasaikaan (itse olin luonnollisestikin ajoissa liikkeellä). Suosittelen käymään, erittäin hyvä setti.

Ps. Coconut Streetin viereen on näemmä napsahtanut joku Phở Café, pitänee käydä testaamassa. Ja Coconut Street tarjoilee ilmeisesti buffaakin! Täytyy käydä heittämässä joku uusintakierros joskus, viimekin kerta oli niin kiva.

Pps. Matkan varrella sattui silmään Koffin perinteiset olutvankkurit. On ne vaan hienoja heppoja.

Ppps. Trip down the memory lane. Day, tuo kauppa joka on myynyt epämääräistä sisustuskrääsää jo vuosia, on edelleen voimissaan Bulevardin ja Fredan kulmassa. Täältä tuli vaimokkeen kanssa ostettua suhteen alkumetreillä joku häkellyttävä “timangiverho”, jossa läpikuultavat muoviset helmet ja timantit päästivät auringonsäteitä läpi Itiksen kämpän oviaukon. Siitäkin on jo pikku hetki aikaa. Tästä tuli oikein hyvä mieli, kun käveli ohi, pitääkin käydä joskus vahtaamassa millä kummallisuuksilla nykynuoriso sisustelee.

Pppps. (Hyvä Juha, jatka vaan, näin se postscriptum nimenomaan toimii) Top of the world, Ma!

URL www.fulbari.fi
Puhelin 09-34870022
Osoite Munkkisaarenkatu 6, Helsinki
Fulbari on 24.4.2017 rated 2.5 of 5

2 thoughts on “Fulbari”

  1. Coconut Street on vaihtunut kai kokonaan buffaksi ja ainakaan viimeinen kerta ei vakuuttanut lainkaan, kohtalaisen mautonta ja tylsää oli. Sääli, meni itsellä aika lähelle mustaa listaa.

Leave a Reply