Wild

Viisi tähteä iski jälleen kiintoisalla artikkelilla ja oli pakko mennä lounastamaan tähän herra Toivasen ravintolaan, varsinkin kun se Egg-reissu osoittautui niin mahtavaksi. Kohde sijaitsee jännittävästi TRE-sisustusliikkeen tiloissa, ihan siellä perällä. Outoa, että nimenomaan huonekalut/koriste-esineet ja ruoka ovat löytäneet toisensa, kuten mm. Rulla, Phở Corner ja Alejandra osoittavat. Tosin ehkä se keittiö ja vaatetekstiilit ei ole niin täydellinen yhdistelmä? Huunous huukkers, nälkä ohjaa kohti maalia.

A hidden cafe serving bowls of slightly off-the-beat food with a Finnish touch.

Other bowls of food in the neighborhood can be found at Säm, Eat Poké HKI and AKA Gastro Bar Oriental.

Tarjonta ja ulkoasu on kahvilamainen, lounaaksi on tarjolla päivittäin vaihtuva kulhollinen (12,50e) lientä ja juttuja. Tänään listalta löytyi: Haukea tai tofua juurisellerillä, pikkelöidyillä porkkanoilla, iduilla ja uppomunalla. Otin kalan, kun haukea saa niin harvoin. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, ruoka tuodaan pöytään.

Aseet ja paprut löytyvät tiskiltä, vesipullo tuodaan myös pöytään leipäpussin kanssa. Sivupöytää tarkkaillessani havaitsin myös, että voita saa leivän kaveriksi pyytämällä, noin muuten pöydästä löytyy vain joku maustettua suolaa sisältävä kippo.

Ruoka saapui todella vauhdikkaasti, en kunnolla ehtinyt edes istuskelemaan. Ensivaikutelma kulhosta oli, että tuli tähän hintaan aika snadi satsi ja kamat oli piiloteltu ison itukasan alle, joutui vähän kalastelemaan (heh heh) muita komponentteja esiin. Jutut eivät olleet myöskään valmiiksi paloteltuja, joten joutui vähän askartelemaan veitsen kanssa, joka ei jotenkin sovellu tällaiseen kulhomuotoiseen safkaan, ainakaan omasta mielestä.

Motoriikka alkaa kuitenkin tälleen vanhemmiten hapertumaan ja veitsen kanssa metsästely liemen pohjalta ei luonnistu enää niin helposti kuin nykynuorisolta. Liemi oli aika jyrkän makuista itsekseen, kun sitä ensihätään siemailin. Kananmunan valkuainen oli vielä alkuvaiheessa hieman liian nestemäistä, tosin lämmin liemi viimeisteli tätä muita asioita syödessä. Kala oli maittavaa ja tässä kohtaa se liemi nousi pari pykälää ylemmäksi, kun aloin vedellä muidenkin juttujen kanssa.

Idut nyt on mitä on, tällaista epämääräistä höttöä ja porkkanoista en jotenkin erottanut mitään mainittavaa marinaadia. Juurisellerin viipaleet kulhon pohjalla olivat massiivisia palasia ja näitä pääsikin sitten pilkkomaan oikein hartaudella. Jotenkin tämä kokonaisuus ei oikein kohdannut kieltäni sillä tavalla, että olisin ollut järin onnellinen ruokailun loppupuolella.

Tavallaan ihan jännä ja omanlaisensa setti, mutta osa-alueet jäivät hajanaisiksi makunsa puolesta eivätkä jotenkin tavoittaneet sellaista harmoniaa, mitä olisin toivonut. Ehkä se johtuu vain minusta? Leipäkin oli juuttunut kiinni paperipussin sisälle, mutta oli onneksi ihan hyvä hapanjuurileivän oloinen siipale, jolla tulikin sitten noukittua sitä lientä loppua kohden. Tällainen nopea, kevyt ja hieman erikoinen lounas vähän liian tiukalla hinnalla.

Sisustus on kahvilamainen tila sisustusliikkeen perällä, suurimpana elementtinä on takaseinälle taiteiltu sammalseinä, mikä on hauska riffi nykyään niin trendikkäistä viherseinistä. Ihan jees tässä oli istuskella, varsinkin kun oli vakoiltavana likkeessä asioineita immeisiä. Noin muuten tämä on ehkä vähän tälleen rauhaton ja ruuhkainen tila, varsinkin kun loppua kohden pamahti enemmänkin jengiä paikalle.

Asiakaspalvelu oli asiallista ja nopeaa. Kasvissyöjälle on joka päivä jotain ja vegaaninenkin vaihtoehto ilmeisesti löytyy. Lasten kanssa tuskin tulisi ainakaan erikseen mentyä, naftisti tilaa ja ehkä hieman liian erilainen tarjooma.

Ps. Nyt alkaa olla osa Madrid-jutuistakin valmisteltu, pitää pistää julkaisuputkeen ekat.

Pps. WTC:n “sisäpihalle” on tulossa uudistuneen Street Kitchenin kaveriksi joku Deliberi.

Ppps. Cats-musikaalilla on erityinen paikka sydämessäni, kun kävin sen vahtaamassa joskus pikku poikana äitini kanssa, muistaakseni Kaupunginteatterissa. Joskus aika kultaa muistot, mutta tätä ei himmennä mikään. Toivottavasti tulee joskus uusi veto Suomeenkin, olisi kiva mennä lasten kanssa tsekkaamaan että mitä he olisivat mieltä aiheesta. Ja sitten googlasin ja yllättäen Tampereen teatterissa on menossa kehuttu versio tästä. Hmm.

URL www.facebook.com/restaurantwild
Puhelin 050-3590848
Osoite Mikonkatu 6, Helsinki

Rupla

Wazzaah! Never quit, never surrender. Ja sitä paitsi oli nälkä taas, piti mennä jonnekin syömään. Hetken skannailin eat.fi:n arvostelulistaa ja huomasin sieltä, että Gastro Cafe Kallio on aloittanut taas lounaat. Olin jo pelännyt, ettei sinne enää päiväsaikaan pääse. Spora alle, kohti Kalliota ja Karhupuiston nurkkia. No eihän siellä ollut mikään valmista, tavarantoimittaja vielä kiikutti kamaa sisään. Varovainen arvio lounaan valmistumisesta oli sen suuntainen, että päätin jatkaa matkaa Flemaria pitkin, kun oli kesäpäiväkin ja kaikkee.

Hesarille kääntyessä tuli mieleen Cafelito, jossa on pitänyt jo kauemman aikaa käydä lounastamassa, mutta kohtalo puuttui peliin avonaisen oven muodossa. Oven pieltä koristi useampi kyltti, joissa luvattiin lounasta ja sen sellaista. Inekseen vaan ja tarjontaa ihmettelemään.

An art gallery hosting a cafe that serves a vegetarianish lunch buffet, with an ample selection of salads and such with a Middle-Eastern vibe.

Some of the other veggie-heavy restaurants in Kallio are Sandro, Silvoplee and Just Vege.

Rupla on kaiketi ensiksi taidegalleria/kahvila ja sittemmin inkarnoitunut tällaiseksi lounasmestaksi, hävikkiruoka(?)brunssien kautta. Tai jotain sen suuntaista, nyt on jokatapauksessa tarjolla kasvispainotteinen buffa (10e), jossa tänään oli tarjolla (vesien vieressä oleillut lista oli lähinnä viitteellinen, eikä sisältänyt suurimmaksi osaksi samoja asioita mitä oli tarjolla, jännä): Riisiä, curry(?)kanaa, paahdettuja uunikasviksia, punajuuri-porkkanasalaattia, avokado-maissi-linssisötkötystä, porkkana-kaaliraastetta, kvinoa-kasvissalaattia, pasta-mozzarellasalaattia, mansikka-taatelisalaattia, tzatzikia, tomaattikastiketta, patonkia, littanaa (flatbread) leipää sekä voita. Otin sen buffan, maksu suoritettiin tullessa tiskille. Vedet löytyvät buffan vierestä, seinän sivustalta ja aseet yms buffan päädystä.

Fiilikseltään buffa oli samanoloinen kuin Sandron vastaava, mutta kokonaisuudeltaan jäi melko vaisuksi jäljitelmäksi. Juuri missään salaatissa ei ollut kastiketta tai marinadia, joka latisti niiden makuprofiilia melkoisesti. Sahramilla maustettu riisi oli keitetty jo jonkun aikaa sitten ja kovettunut sellaiseksi keoksi keskelle annosteluastiaansa, tosin päältä pystyi rouhimaan jyviä mukaan lautaselle.

Littanaleipä soveltui kastikkeiden noukkimiseen ihan hyvin, mutta ei omiltaan maistunut oikein miltään. Uunikasvikset olivat öljyisen maittavia ja kivasti maustettuja, kana oli mureaa ja sopi riisin kanssa ihan hyvin yhteen. Avokado-maissi-linssihässäkkä oli jotenkin erikoista, tässä ei makumaailmat kohdanneet toisiaan, mutta pasta-mozzarellasalaatti maistui ihan hyvälle.

Punajuuri nyt ei oikein itseäni puhuttele, eivätkä ne kovin raa’an oloiset porkkanat mitenkään parantaneet meininkiä. Mansikka-taateliyhdistelmä yllätti positiivisesti ja parasta koko setissä oli se todella hyvin maustettu tzatziki, tomaattikastikekkin oli ihan oivaa. Näitä tulikin noukittua sillä leivällä siinä määrin, että kastikkeita tuli jopa santsattua.

Mutta pari kastiketta ei vielä lounasta tee ja tämä sijoittautui mielestäni tällaiseen keskitasoon kaupungin kotiruokabuffista. Kiva kuitenkin tuo kasvispainotteisuus, parempaa sellaista saanee kuitenkin Ondan (Siltasen) buffasta tai Silvopleesta (joka taitaa joutua uudelleensijoittautumaan lähitulevaisuudessa). Ehkä tämä olisi ollut parempi sillä paskalla palvelulla?

Sisustus on epäilyttävän hipsterimäinen kaikkine häiriintyneineen taideteoksineen ja kierrätettyine huonekaluineen. Taustalla pauhasi persialaishenkinen tesno (tuli vähän mieleen Gotan Project) ja muutenkin ilmapiiri oli ärsyttävän kosmopoliittinen ja nuorekas. Eli viihdyin oikein hyvin, tässä olisi varmaan ihan kiva istuskella läppärin kanssa ja nysvää bittiä kahvin kera. Ikkunasta avautuva Kallion maisema korosti tuoretta fiilistä, kannattaa käydä ihan tunnelman takia, jos ruoka ei välttis kiinnostaisikaan.

Asiakaspalvelu oli kohteliasta ja nopeaa. Kasvissyöjälle oli tosiaan suurin osa tarjolla olevista jutuista. Lasten kanssa voisi käydä vetämässä jotkut pullat tms, tilaa on vaunuillekin riittävästi.

Ps. Viimepäivien Pokésaldo: Kangaskhan ja kaksi erilaista Unownia. Jei!

Pps. Vihdoinkin sain skorattua kiinalaista etikkaa, nyt pitää pistää perhe koetukselle ja nysvää dumplingeja tai jotain muuta sopivaa.

Ppps. Kylläpäs oli mielenkiintoisen oloisia kirjoja tarjolla yhdessä Hesarin kehystämö-yms-liikeen ikkunassa.

URL www.rupla.fi
Puhelin 050-4684334
Osoite Helsinginkatu 16, Helsinki

Sunkosi

Joo-oh. Vähän on tällanen vetämätön olo, ehkä se on jotain kesäflunssaa? Tai sitten Flow-vajarit, kun missaa Aphex Twinin? Tai jotain, pick your poison. Tämä johti lyhyehköön ikiluuppiin, kun yritin keksiä lounaspaikaa ja lopulta eat.fi:ssä (oletko muuten kokeillut sitä beta-versiota? Itselle se ei jotenkin toimi ollenkaan, tosin muutenkin toi saitti tuntuu väsähtäneen, tai ehkä se on vaan minä) harhailun jälkeen kohteeksi valikoitui Sunkosi, jota joku on mielestäni joskus minulle suositellut. Metro alle ja kohti Siilitietä, josta tulee mieleen aina yksi Juha (en minä), joka oli (poikittain!) samalla luokalla.

A fairly typical Nepalese restaurant close to the sleepy Siilintie subway station, the lunch list is interchangeable with many of the other eateries of it’s kind. The food was good and the portion was sizable.

Other Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Fulbari and Base Camp.

Kyseessä on siis nepalilainen ravintola ja mennään ihan peruskaavalla, eli viikonpäivän mukaan vaihtuva lista annoksia, joista voi koota kombon, paitsi päivän erikoisesta. Alkuun on salaattibaari (jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, tomaattia, pikkelöityjä chilejä, porkkanaraastetta, punajuurisötkötystä ja kastiketta) ja loppuun kahvi tai (valmiiksi haudutettu) nepalilainen tee. Tänään oli tarjolla: Saag tofu eli tofua inkivääri-valkosipuli-tomaatti-chili-pinaattikastikkeessa (7,90e), Shahi paneer eli leipäjuusto tomaatti-voi-kermakastikkeessa (8,10e), Sunkoshi Kukhuro eli tandooriuunissa grillattua kanan rintapaloja tomaatti-voi-kerma-kookoskastikkeessa (8,30e), Bhendo kofta eli lampaan jauhelihapyöryköitä hieman mausteisessa ja tulisessa tomaatti-valkosipuli-inkivääri-sipuli-currykastikkeessa (8,50e), Machha chilli eli friteerattuja kuhafileepaloja tomaatti-inkivääri-valkosipuli-sipuli-chili-soijakastikkeessa (8,50e), Rojeko Khaja eli kombo kahdesta edellisistä annoksista (9,90e) sekä päivän erikoinen: Tandoori Mix eli yrtti-jogurttimarinoitua ja tandoori-uunissa grillattua kanaa sekä jättikatkarapuja tulisessa ja mausteisessa masalakastikkeessa (12,90e). Kaikkin annoksiin tulee riisi, naan-leipä sekä raita. Itselle valikoitui kombo lammasta ja shahi paneeria. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskille.

Alkusalaatti oli mitä oli, tuoreet komponentit, tosin ne chilit olivat ehkä nähneet jo parhaimmat päivänsä. Kyllä tätä syödessä aika kului, mutta jäin kaipaamaan niitä marinoituja sipuleita, mitä tällaisessa usein on. Ihan kohtuullinen aloitus.

Pääruoka saapui melko nopeasti ja oli sellainen jaoteltu peltilautanen herkkuja. Riisiä oli maustettu kardemumman siemenpaloilla (eikös palkon monikko käänny noin? Suomi <3) ja oli hyvin keitettyä. Lampaan kastike oli maistuvaa, tässä oli kivasti korianteria ja snadi chilin potku, toimi oikein hyvin niiden pyöryköiden kanssa.

Se Shahi paneer ei jotenkin puhutellut minua, leipäjuusto tuntuu aina vähän oikaisulta tämän annoksen kohdalla, vaikka sitä toki laajalti tunnutaan käyttävän ja toisaalta ymmärrän sen, varsinkin näin edullisten hintojen valossa. Mutta se mikä tässä jotenkin hieroi vastakarvaan, oli se sitruksinen ja aavistuksen liian korkea makeustaso kastikeen makuprofiilissa. Toki makuasioista voidaan vain kiistellä, mutta pidän itse henkilökohtaisesti hieman eri tyylisestä tomaatti-voi-kermakastikkeesta.

Raita-kastikkeessa oli myös persoonallinen ote, olisiko tässä ollut kuminan siemeniä, vähän sellainen anismainen fiilis. Ihan jees, toimi sen naan-leivän kanssa dippailuun hyvin. Leipä oli melko hyvä suoritus, paikoitelleen ehkä enemmän pullaa kuin joissain muissa mestoissa, mutta sopi hyvin kastikkeiden noukkimiseen ja yleiseen elosteluun. Tämä oli ihan hyvä nepalilainen lounas, mutta jäi karvan verran esim. Base Campin tai Annapurnan jutuista jälkeen, ainakin omasta mielestäni.

Sisustus noudattaa nepalilaisten ravintoloiden rakennusmääräyksiä pilkulleen: loossit (check), vuoritaulut seinillä (check), tummanpuhuva ilme ja kalustus (check) sekä baaritiskinä ja kassana toimiva “katettu” alue (check). Ja siis lyhyt googlailu osoittaa, että nämä ovat vähän samanoloisia ympäri maailman. Mielenkiintoista, eikö? Ja myös jotenkin rauhoittavaa, kun on samanlaista ja sellaista kun kuvittelikin, ei tule turhia yllätyksiä. Ulkona oli myös terassi.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli tofua tai juustoa. Lasten kanssa voisi tulla jos olisi huudeilla (ei kyllä olla), syöttötuolit löytyy ja tilaa on, varsinkin ulkona.

Ps. Siilinpesä pitää ehkä käydä joku kerta vielä heittämässä, perjantaisin näyttäisi olevan klo 12 auki. Noin muuten tuntuu, että Hertsikan ja Itiksen välinen alue on nyt harjattu puhtaaksi, tai jotenkin ei ehkä jaksa tonne teollisuusalueelle lähteä kauheasti seikkailemaan.

Thai Papayakin näyttäisi olevan suljettu. Ainiin! Ja City-käytävän Rossoa ei enää ole! Siinä on Sports Academy nykyään (yyh) ja Splizzeriakin oli lopetettu, tilalle tullut Luckiefun’s sushibuffa (edelleen käymättä). Hirveesti muutoksia jokapuolella koko ajan, miten tässä pysyy perässä?

Pps. Oliko kukaan muu tietoinen, että metrossa on yleinen wifi? Mä olin ainakin ihan että o.0 wut?

URL www.sunkosi.fi
Puhelin 044-2360581
Osoite Siilitie 4, Helsinki