Tag: lapsiystävällinen

Via Tribunali

Oli pakko taipua valtavan kyselytulvan alla ja lähdin lopultakin käymään tässä uudessa pizzapaikassaa, jota niin kovalla tohinalla on oltu perustamassa. No ei vaineskaa (kävin viikonloppuna tädin 70v synttäreitä viettämässä Lahdessa ja jotkut sanonnat kiinnittyvät korviin kuin takiaiset), olin oikeasti matkalla Kallioon ilman sen selkeämpää suunnitelmaa (Kallio on hyvä kohde sille), mutta Spordax, sporien jumala, ei ollut myötämielinen ja edessäni oli useamman minuutin odottelu Steissin pysäkeillä.

Tästä suivaantuneena lähdin hortoilemaan “jonnekin”, joka vei tuhoutuneen Amarillon (kuka muistaa Planet Hollywoodin? Mitä tässä oli ennen? .. pankkeja, olisihan se pitänyt arvata) ohitse Aleksanterinkadulle. Sitten oli pakko käydä tsekkaamassa konkkaan menneen Left Shoen (edelleenkään en tiedä mistä hommata seuraavat duunikengät, tosin nämä viimeiset eivät olleet ihan kaikkein parasta laatua, mutta käytetään ne nyt ensin loppuun) tyhjä aukko Kämpin vieressä ja huomasin, että GLOBE on näemmä muuttanut ravintolakonseptiaan trendikkääseen lähi-itä meininkiin. Tämän kaiken seassa muistin sen pizzan ja aurinkoinen keli saatteli minut Sofiankadulle.

Neapolitan pizza from an authentic pizza oven, the lunch offer (10-12e) is good for the area. The pizza was tasty and made from quality ingredients.

For other types of pizza, check out Skiffer, Enso and Pizzarium.

Mesta tarjoaa pizzaa ja täällä on käynyt useampikin julkaisu häröilemässä minua ennen. Eli pizzaa, eikä muuta (lounasajan jälkeen on salaattejakin) ja tänään oli tarjolla: Marinara eli pelkkä tomaattikastike (10e), margherita eli mozzarellaa mukana (10e) sekä con salame eli margerita + salamia (12e). Loppuun on kahvia (myös take-away kuppeja). Itselle osui tuo salamiversio refleksinomaisesti, City-lehden artikkelin painaessa takaraivoani tilaushetkellä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle. Pizza tuodaan aseiden kera pöytään, jossa vedet on jo odottelemasa.

Pizza saapui sillä vauhdilla millä se nyt voi yleensä tulla. Edessä oli (lounaaksi) isohko pizza massiivisilla, hieman kärtsänneillä reunoilla. Hyökkäsin kohteeseen reunojen kautta ja lohkaisin slaissin irti. Ensivaikutelma oli, että pohja oli yllättävän lötkö kaikesta rasvasta ja täytteistä. Juusto oli laadukasta, kuten myös makkara, joka olikin ainoa rapsakka asia pizzassa. Oliiviöljy, jolla pizza oli viimeistelty oli sekin hyvää, tosin oliko se sitten tarpeellista, en tiedä. Olisin ehkä kaivannut jotain chiliä, valkosipulia tai yrttejä tms siihen öljyyn mukaan. Reunat olivat pehmeitä kuin taivaan tyynyt, mikä yllätti minut. Mutta toisaalta en olekaan varsinainen pizza aficionado, joten tässä syödessä alkoi vaania tunne, että onko tässä taas sellainen filosofinen ero minun makunystyröiden ja ravintolan tarjonnan välillä.

Oli miten oli, mutta itselle potkii enemmän se esim. Ensossa esiintyvä pohjatyyppi. Ihan ok sitko tässä oli, mutta omaan makuun pikkasen liikaa sellaista pullaa. Reunojen kärtsäämisestä (vaikka siitä jaksoinkin nillittää Linkon tapauksessa, siinä tosin mielestäni kyseessä oli enemmän virhearviointi kuin kokin tietoinen valinta) tiedän, että snadia osumaa kuuluukin tulla, mutta ei tämä sen tiedonkaan valossa mitään järisyttävää makuvaihtelua tuonut lautaselle. Mutta siis hyvä ja erittäin täyttävä pizza, joka oli tehty hyvistä komponenteista, eikä tuo hintakaan lounasaikaan ole mikään yliampuva. Kannattaa käydä, varsinkin jos pitää tämän tyylisestä pizzasta.

Sisustus on linjakkaan tyylikäs ja sopiva tähän arvokiinteistöön. Salin sivua hallitsee upean näköinen pizzauuni ja isot ikkunat tulvivat valoa. Kalustus on pelkistettyä ja toimivaa, eikä asiakaspaikkoja ole ängetty liian tiukkaan. Ulko-oven vieressä on viihtyisän oloinen kahvila-baari, jossa voisi hyvinkin kuvitella vetävänsä espresson ohi mennessä. Tässä istuskellessa tuli tutkailtua Sofiankadun vilinää, jossa sekoittui sekä t-paidalla ja shortseilla, että talvitakilla ja pipolla asustautuneita turisteja kuin myös läheisten virastojen asukkeja. Osa ihmisvirrasta soljui Kaupungintalon ravintolaan, josta ajatukseni polveili Menu-lehden uusimpaan numeroon. Siinä oli kuvailtu työpaikkaruokailun historiaa Suomi 100 -artikkelisarjassa. Paljon on lounaskäyttäytyminen muuttunut ajan saatossa ja nyt tässä sitten istuskelen mussuttamassa napolilaista pizzaa, rasva tihruen suupielistäni, josta sitten tarinoin tänne, sähköiseen päiväkirjaani. Same same but different.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, oman pikantin makunsa asiakaskohtaamiseen toi iloiset italialaiset herrat, jotka huutelivat tilanteeseen sopivasti grazie ja ciao. Kyllä tässä vähän tuli sellainen mannermainen fiilis, vähän kävi mielessä We (sydän?) Pasta. Kasvissyöjälle on pizzaa (üll.. nojoo) ja illemmalla salaattiakin, tosin miksi syödä täällä salaattia? Lasten kanssa voisi ihan hyvin poiketa, tilaa löytyy isommallekin porukalle, syöttötuolejakin oli ja pizzahan maistuu kaikille.

Ps. Kespron Menu-lehdessä kerrotaan myös (sori siitä (I’m not sorry) että linkkaan siihen näin paljon, mutta se on vaan käsittämättömän kiehtova lehti, yllättävän tasokas tuollaiseksi asiakaslehdeksi), että Korkeasaaren ravintolatarjontaan on tulossa muutoksia, toivottavasti hyviä sellaisia. Ennenmuinoin piti ainakin aina viedä omat eväät jos meinasi syödä jotain muuta kuin ylikalliita ja ikäviä makkaraperunoita.

Ja voi kun kaikissa buffissa noudatettaisiin samaisen lehden (jossa on myös tosi kiinnostava juttu pintxo-raflasta) buffa-artikkelin suosituksia. Tosin noihin voisi lisätä että #laputoiskiva, aika harvoin näkee buffet-pöytää, jossa olisi oikeasti hyvin laputetut kaukalot. Kai se vaan on niin vaikeaa kirjoittaa lyhyt otsikko sille ruoka-annokselle, jota on ensin puoli päivää hinkannut.

Pps. <n erd=”on”> Käytän Bulk Image Upload for WordPressia kuvien siirtelyyn blogiini ja ärsyttävästi viime päivityksessä on käyttämäni hostauspalvelun (Dreamhost, se on paras. Eka pläni mikä mulla oli, oli nimetty “Crazy Domain Insane“, siitä tietää, että on laadukkaassa palvelussa!!12) virhetilanteen HTTP status (418) on mapattu tekstiin “I’m a teapod”. Tuo teapod vs. teapot viesti saa minut kiehumaan. </n erd=”off”>

URL www.facebook.com/pizzeriaviatribunali
Puhelin 050-3288664
Osoite Sofiankatu 4, Helsinki

Lumière (2. kerta)

A blast from the past, piti kehittää Kampista lyhyen toimintasäteen sisältä lounaspaikka rakkaan vaimoni tapaamiseen ja päätin koestaa toiseen kertaan Tennarin tokan kerroksen Lumière-ravintolaa, kun edellinen käyntikerta oli niin vaikuttava. Tämä ranskalaisen brasserien konseptilla leffateatterikompleksin sisuksissa toimiva rafla on jännä yhdistelmä ennen leffaa vedettävää pikaruokaa ja kiireetöntä ranskalaista ruokailua kolmen ruokalajin ja optionaalisen viinilasin ääressä.

A French brasserie right smack in the middle of a multiplex, this restaurant has delicious dishes served at a fast food speed. This lunch is worth checking out even if you are not interested in going to the movies.

Other restaurants close by are Steam Coffee, Tandoor and Konnichiwa.

Tarjolla on useampia lounasvaihtoehtoja viikottain vaihtuvalta listalta, näistä voi sitten koostaa haluamansa setin, kuten pelkän pääruoan (8e – 9,50e), lisukkeen kera (3e) ja vielä jälkkärilläkin (3,50e). Näistä löytyy myös komboja, joka onkin suositeltavin tapa vetää lounas, ainakin omasta mielestä.

Kombot ovat formule 1 (11e) eli pääruoka ja lisuke tai jälkiruoka, formule 2 (13,50e) eli pääruoka, lisuke, jälkiruoka ja kahvi tai tee sekä formule 3 (13,50e) eli pääruoka ja tuorepuristettu päivän mehu. Normilistan lisäksi on aina plat du jour, eli päivän erikoinen, joka tänään oli: Ranskalaiset tuoremakkaraperunat.

Muita pääruokia oli: Ribsejä bataatiranskalaisilla ja chilimajoneesilla, paahdettua myskikurpitsaa sienillä ja ohralla, parsakeittoa, salaattia & mozzarellaa ja tomaattia pestolla sekä paahdettu paprika-emmentalquiche. Sivuun löytyi: Vihreää salaatti sekä coleslawta. Loppuun: Marinoituja hedelmiä ja sitruuna-vaniljaposset sekä päärynä-omenapiirakka ja vaniljakastiketta.

Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, josta saa samatien ruoat tarjottimelle, eli nopeampi tämä on kuin mikään mäkkäri tms, niin hämmentävää kuin tuo onkin. Vedet ja rensselit löytyy valmiina pöydistä. Itselle osui makkaraperunat, vihersalaatti sekä piirakka, R. otti ribsit, ‘slawn ja possetin. Kahvikuppi tulee mukaan tarjottimelle, mutta fyllinki haetaan tiskiltä sitten kun itsestä tuntuu.

Alkuun vedetty vihreä salaatti oli mainio kaikessa yksinkertaisuudessaan. Vihreä salaattisekoitus ja upea kastike, ei tämä enempää kaipaakaan kun nämä kaksi asiaa tehdään oikein. Vaimon coleslaw oli myöskin hieno suoritus, ei tämä aina majoneesipläjäystä kaipaa, kiva terävöittävä lisuke ribseille.

Omana pääruokana ollut makkaraperuna-annos oli todella hyvin tehty, dijon-majoneesi antoi hyvän sinappisen puraisun rasvaisen meheville makkarapaloille jotka mausteisuudessaan hurmasivat. Perunapuolikkaat olivat kermaisen pehmeitä ja komppasivat annoksen muita komponentteja erinomaisesti. Mielenkiintoinen versio tästä annostyypistä ja R. piti tästä myös.

Pöydän toisella puolella sijainneet ribsit olivat taiten keitettyjä, mutta skidisti kuivia. Oli tämä silti tällaiseksi lämpölaarista nostetulle annoksi tosi maittava ja se dijon-majoneesi sopi tämänkin kylkeen todella hyvin. Bataattiranut olivat lötköjen yöstä kaivettuja, mutta makunsa puolesta ihan jees. Slawn kanssa tämä annoskokonaisuus toimi ihan hyvin, tosin kyllä täällä selvästi nämä “pata”ruoat toimivat paremmin.

Oma piiras oli hyvä, olisi varmasti maistunut vielä herkullisemmalta lämpimänä, mutta meni näinkin ja viimeisteli namin vaniljakastikkeen kera tosi hyvän lounaan tyylikkäällä tavalla. Kahvikin oli perushyvää.

R:n posset oli hurmaavan kirpsakkaa ja antoi freesin lopetuksen lounaalle. Molemmat jälkkärivaihtoehdot toimivat hienosti ja kokonaisuudessaan tämä oli tällä toisellakin kertaa erittäin hyvä lounas. Todellakin kannattaa käydä, vaikka ei olisikaan menossa leffaan. Tosi kiva että Tennispalatsi on onnistunut normaalia paremmin tässä ruokapuolessa. Tosin harmikseni täytyy mainita, että Take Sushi näytti suljetulta. Mutta Steam Coffee tarjoilee edelleen mm. phởta.

Sisustus on käsitelty jo aiemmin, mutta erityismainintana täytyy kehua kukkia mitä oli aseteltu pöydille ja muutenkin selkeän linjakasta kalustusta sekä koristelua. Täällä oli mukava lounastaa, toki varmaan hieman erilainen kokemus löytyy viikonlopun ruuhka-aikaan vedetyltä ruokailulta, jos rafla on ammuttu täyteen kiireisiä leffafriikkejä.

Asiakaspalvelu oli reipasta ja kohteliaan sujuvaa. Asiat esiteltiin suoraviivaisesti ja homma toimi vauhdikkaasti. Selvästi konsepti ja toiminta on hiotunut ajan mittaan tehokkaaksi, mutta lopputulos oli silti yllättävänkin tasokas. Kasvissyöjälle oli myös ihan varteenotettavia vaihtoehtoja, kannattaa tsekata. Lasten kanssa pitää jonkun leffan kylkiäisenä käydä testaamassa, tilaa löytyy etc.

Ps. Aamukävelyllä huomasin, että Helmi tarjoaa nykyään sushibuffaa (10e) ja sen kylkeen lautasannosta (15e). Enää ei kadulla näkyvällä listalla ollut tarjolla sitä mainiota bentoa. Tämä alue on kyllä aika kilpailtua, Golden Leaf joutui myös taipumaan buffet-muotoon alun lautasannosten sijasta. Harmi sinänsä, buffa harvoin sisältää yhtä hohdokkaita juttuja kuin ajatuksella kasattu lautanen.

Pps. Puro Deli & Cafe näytti myös lopettaneen kahvilatoiminnan. Ilmeisesti keitrausta vielä löytyy yms. Mutta vielä erityismainintana pitää pistää todella kiinnostavan oloinen setti mikä on tulossa kesäkuussa Kampin Jordiin, lue lisää Viisi Tähteä artikkelista. Pystyyköhän tuonne saamaan paikkaa? Torstaina pitää ehkä heittää noppaa, josko ehtii varaamaan.

URL www.brasserielumiere.fi
Puhelin 050-4655313
Osoite Salomonkatu 15, Helsinki

Blue Peter

Perjantai saapui epävakaine keleineen, mutta pääsin jälleen lounastamaan vaimoni kanssa, niin päätin etsiä jonkun passelin kohteen ja sattumalta Blue Peterin lounaslista sisälsi tällä kertaa sopivan oloisen sisällön. Kuvittelin, että olen käynyt täällä joskus aikaisemmassa elämässä, mutta olen ilmeisestikin elänyt harhassa, koska mesta oli täysin uusi. Tästä innostuneena, kirkkain silmin kävelimme sisään tähän merelliseen ravintolaan Lauttasaaren rannalla.

One if by sea, two if by land, this nautical restaurant has a good lunch set on offer, whether you want a homey buffet or a more formal business lunch. You can also arrive by boat, if so inclined.

Other seaworthy restaurants in Helsinki are Merimakasiini, Meripaviljonki and Konstan Möljä.

Paikka tarjoaa kotiruokabuffaa (10,30e) sopalla, salaatilla, lämpimillä annoksilla sekä jälkkärillä. Keittolounaan (9,80e) saa salaattibaarin kanssa ja tarjolla on myös kolmen ruokalajin liikelounas (34e). Tarjolla buffassa oli tänään: Soseutettu samettinen lohikeitto, riistakäristystä ja puolukkaa, kasvisstroganoff, tomaattirisottoa ja parmesaania, perunamuussia, jädeä ja omenahilloketta sekä salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, maustekurkkusötkötys, marinoitua kurpisaa, kana-pastasalaattia, vihreitä oliiveja, pepperonichilejä, raejuustoa, porkkanaraastetta, sinappisilliä, paistettuja ja pikkelöityjä muikkuja, etikkasilliä, etikkasilakkaa ja muutamia muita meininkejä) sekä leipää (tummaa, vaaleaa ja paria levitettä).

Näiden lisäksi voi (ilmeisesti) salaatin ja sopan kylkeen tilata myös lautasannoksen: Häränpihvi pippurikastikeella (14,50e), kalalautanen ja röstiperuna (14,50e) sekä talon juustohampurilainen (12e). Liikelounas sisälsi tällä viikolla: Kalalautanen ja röstiperuna tai karitsatartar paahdettulla leivällä ja yrttiaiolilla, paistettua siikaa parsalla ja hollandaise-kastiketta tai grillattu härän entrecôte ja maustevoi sekä loppuun marjapavlova.

Otettiin molemmat tuo buffa. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, jonka lähistöltä löytyy kattava valikoima päivän lehtiä sekä pienempi nurkkaus, jossa on lasten leluja yms viihdykettä pienemmille.

Alkuun heitetty soppa oli varmaankin ensimmäinen sileäksi porattu lohikeitto mitä minä olen vetänyt. Ihan ok, vähän ehkä turhan tymäkkä suola, mutta jännä tekstuuri-makukombo. Salaattilautanen oli muilta osin aika stanu, mutta ne kalat olivat erittäin maukkaita ja nostivat tämän yli normibuffien. R. piti myös kaloista siinä määrin, että otti pääruoan kanssa vielä vähän lisää. Hyvä aloitus ja vähän riippuen valikoimasta, voisi ihan hyvin kuvitella elelevän tuolla keittolounaallakin.

Pääruoka oli taattua tavaraa, riistakäristys on harvoin ihan kamalaa ja tämäkin toimi oikein hyvin. Puolukka antoi kaivatun hapan-makea-twistin annokseen ja muussikin oli siloiteltu omaan makuun sopivaksi. Käristys oli ihan jees, tällaista keskitien kulkijaa. Leipä oli hieman pullamaista, mutta sopi kastikerippeiden noukkimiseen lautaselta. Tomaattirisotto ei oikein potkinut, tekstuuri oli semiok ja makukin jäi uupumaan. Mutta siis pääruoan osalta mentiin kanssa sellaisessa hyvän tason kotiruokabuffassa.

Loppuun oli sitä jädeä ja yllättävän makeaksi vedettyä omenaa. Tykkäsin itse tästä, vaikka aika maha pystyssä vedettiinkin jo tässä kohtaa. Kahvin kanssa oiva lopetus ja vielä loistavalla merinäköalalla. Mikäs tässä oli lounastaessa ja varmasti komealla kesäkelillä tämä on ihan lyömätön mesta. Nyt tämä oli mielestäni hyvä kotiruokabuffa ja lisäpisteitä laajasta kattauksesta sekä lapsien huomioimisestä että hyvästä kunnosta.

Sisustus oli yllättävän tasokas, jotenkin tätä tuli vertailtua Westendin helmeen, Haukilahden Paviljonkiin, joka sekin on purjehdusseuran klubi ja hieman jo ajan hampaan nakertama. Tämä taas tuntui hyvin ylläpidetyltä ja ravintolan “Meripaviljongin” (joka on rauhaisampi soppi varattu liikelounastajille) osalta sopivan tasokkaasti katetultakin.

Noin muuten tässä oli jotenkin sellainen kivan merellinen ja klubimainen fiilis. Luulenkin, että tämä voisi tuon pisneslounaan osalta sopiva hieman rennompaan liiketapaamiseen, varsinkin jos seuralainen on veneilyyn suuntaunut. Tosin sellaiseen kannattaa ehdottomasti miettiä myös erittäin tasokasta Merimakasiinia.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Pöytien blokkaus ja buffan täyttäminen vaikutti ajoittain hieman haasteelliselta, tosin kova ruuhkahan täällä oli jo klo 11:30 aikoihin, eikä henkilökuntaa kuitenkaan ole mitenkään rajattomasti. Kasvissyöjälle oli hintsusti juttuja, ehkä joinain päivinä paremmin?

Mutta toisaalta läheltä löytyy myös Borneo ja Lumbini, niin ehkä tämä meren antimiin suuntautuva ravintola ei välttämättä ole ykköskohde. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, nuori herra viereisessä pöydässä vaikutti kovin tyytyväiseltä ja lähtikin haeskelemaan paloautoa, jolla leikkiä.

Ps. Hyvää viikonloppua ja muistakaa käydä Street Food Carnival -festareilla! Kansalaistorilla kaunis ilma ja ruokarekkojen upeat tuoksut houkuttelivat, mutta oli
pakko paeta tyhjin käsin, kun oli kiire himaan perheen luo.

URL www.bluepeter.fi
Puhelin 010-4249801
Osoite Vattuniemen puistotie 1, Helsinki