Tag: buffet

Lämpö

808, whoop whoop \o/ Tänään piti juhlistaa tuota myyttistä laitetta, rumpukoneiden kuningasta. Valitettavasti tesno-aiheisen lounaan normikohteet oli jo koluttu, kuten Kaapeli, Nosturi, Kuudes Linja, Konnichiwa (eli Nolla) ja Teurastamo kokonaisuudessaan.

Listaa skannaillessani mieleen juolahti Täffä sekä Suvilahden ravintola Lämpö, Städäri tuntui vähän “reaching for it”. Mutsin tilalla oleva Pub Peräkammari ei tarjoile kuin juotavaa ja sen entryn jälkeen alkoi pää lyödä tyhjää.

Otskin opiskelijaruokala ei jotenkin houkutellut, joten Sherlock Holmesin metodeja mukaillen päädyin Lämmön lämpimään syleilyyn ja aloitin matkani kohti Kaasukellojen silhuetteja.

A restaurant in the midst of an old industrial ground, which is nowadays used for hosting happenings, such as the Flow festival. The food was not a reason to visit, but the area does have a very distinct feel to it, so visit, if that floats your boat.

There are better restaurants “just across the street”, in the Teurastamo area, such as B-Smokery, Palema and Tukkutorin kala.

Ihastuttavasti buffet-mallisen lounaan (10,40e) sisältö oli tänään “Pita-buffet, duunaa oma dönerisi”, johon kuului: Turkkilaista linssikeittoa, soija-, kana- ja kebablihatäytteitä, tzazikia, juustoraastetta, salaattibaari (jäävuorisalaatti, caesar-salaatti, krutonkeja, marinoitua punasipulia, porkkanaraastetta, pepperoni-chilejä, tonnikala-pastasalaattia, chilimarinoituja oliiveita, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, siemeniä etc, yrttiöljyä sekä sinappikastiketta), leipää ja levitteitä sekä tuunaa-oma-laskiaspulla jälkkäri kahvilla ja teellä.

Näiden lisäksi oli tarjolla pelkkä soppa (8,60e) sekä burgeri (14,30e). Otin tietysti sen buffan. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa. Ja saa täältä myös jotain (blech) burgeria (14,30e).

Alkuun hörpitty soppa ei vakuuttanut erityisesti. Maku oli pliisu ja rakenne vähän sellainen rakeisen jauhoinen niistä linsseistä. Leipä olisi varmaan auttanut, mutta ajattelin keskittyä siihen pitaan.

Pääruoka ei oikein ottanut tuulta purjeisiinsa myöskään. Kebabliha oli teollisen näköisiä lastuja ja maku oli sen mukainen, tämä oli kaukana Döner Harju Cityn toteutuksesta, mutta mielestäni hävisi ihan jo tusina pizza-kebabjointeillekin.

Revitty kana oli onnistuttu vetämään yli ja oli aika kuivakan oloista. Hennon oloinen tomaattikastikekaan (tai siis “salsa”) ei oikein futannut, vaikka tuuttasin siihen srirachaakin.

Tzaziki oli miellyttävän täyteläisestä jogurtista duunattu, mutta tähänkään ei oltu uskallettu puristaa valkosipulia niin, että olisi maistunut.

Salaatit olivat tuoreita, mutta marinoituja punasipuleita ja oliiveita lukuunottamatta nämä eivät herättäneet suuria tunteita puoleen tai toiseen. Yrttiöljy maistui pääosin persiljalta ja joltain geneeriseltä kasviöljyltä.

Pitaleipä oli sitä kaupan perussettiä ja juustoraaste hävisi jonnekin niiden kummallisten kebabliuskojen sekaan. Vähän tällainen mättöbuffan oloinen setti ja heikommasta päästä oleva sellainen.

Sisustus oli aika rock, tummat seinät (ja ruskea tukka) sekä kovasti tapahtumien postereita ja muita jänniä sisustuselementtejä. Tiskin viereistä seinää väritti kahvimainos ja yhdessä nurkassa oli lasten leluja karsinoituna.

Ei tämä mitenkään erityisen viihtyisän oloinen ollut, tilasta voisi saada paremmankin, toki disco-valaistuksessa ja pienessä hiprakassa tämäkin varmaan toimisi.

Harmaana talvipäivänä ei niinkään. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. City-lehti uutisoi, että oiva viinibaari Skattan rannassa, La Petit Chaperon Rouge, tarjoilee nykyisin ruokaakin. Tosin ei lounasta (buu).

Pps. It it Redi yet?

Ppps. Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa maskuliinisuudesta ja sen sellaisesta. Mullakin on pari tuotetta, joiden värikoodi on “gunmetal black”, olenko liian herkkä? Pitäisikö nyt käydä hakemassa jotain testosteronirokotetta vai miten tää homma toimii? Tosin artikkelin loppupäässä ollut täysin tieteellinen ja pätevä testi antoi minulle synninpäästön. Huh, pelästyin jo hetkeksi.

URL www.ravintolalampo.fi
Puhelin 045-1186333
Osoite Kaasutehtaankatu 1, Helsinki

Fat Lizard

Tänään olikin sitten jalat hellinä aamuhämärissä tehdystä juoksumattolenkistä (robot.. eiku gansta rap made me do it) ja vaikka kuinka yritin motivoida itseäni liikahtamaan johonkin pidemmälle kävelylle, niin muut vaihtoehdot alkoivat houkuttaa liikaa. Olin skannannut läskin liskon lounaslistaa kommentin innoittamana ja osittain tiistain menun perusteella (teki mieli kalaa ja jotain aasialaista) päädyin tunneloimaan Otskiin, tosin ensin piti skoraa hanskat, kun olin aamulla onnistunut dumppaamaan toisen niistä johonkin.

Tämä aamu jää pitkäksi aikaa mieleen, ei oikein näköjään parin tunnin unien jälkeen hommat suju ihan kybällä. Mutta niin, hanskat kädessä suuntasin metrolla teekkarien keskelle ja koska olin ajoissa, niin yritin bongaa sitä taloa, jonka vieressä oli joskus vuosia sitten kontti jota kavereiden kanssa skannailtiin venäläisellä säteilymittarilla (josta kuului huolestuttava piipitys). Joskus ajettiin myös teekkarikylän läpi paloautolla, sekin oli hyvin kiintoisa reissu. Täältä on paljon hyviä muistoja ja TKK:n kirjastosta lainattujen kirjojen oppeja.

A tasty home-cooked buffet deep in the Otaniemi campus area, the subway will take you to the front door.

For more interesting restaurants you can get to with the tube, take a look at Gurkha, Tikke and Chengdu.

Metrolla pääsikin yllättävän viereen, rafla oli tien toisella puolella. Lounaaksi täällä on kotiruokabuffa (12e) joka sisältää salaattia, soppaa, leivät, lämpimän ruoan (vege ja liha tms) sekä kahvit loppuun. Tähän saa halutessaan (+5,50e) kylkeen upgreidatun pääsafkan, joka tänään oli: Muscovado glaseerattua kanaa hiiligrillistä ja mausteista ‘Asian coleslaw’. Buffassa oli: Bataattikeittoa ja tzatzikia, miso-paahdettua lohta, wasabimajoneesia, seesaminuudeleita, punaista vegan-tofu-currya, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, juusto-kirsikkatomaatti-oliivisalaatti, oliiveja, coleslaw, perunasalaatti, bulguri-papu-punasipuli-kirsikkatomaattisötkötys, artisokan sydämiä, ituja yms), leipää (flatbread ja maalaisleipä) tuorejuustolevitteellä sekä loppuun kahvia tai (pussi)teetä. Otin normibuffan.

Alkuun piti nykäistä soppa, johon listan mukaan piti kuulua valkosipulikreemi, mutta en jotenkin tajunnut tuikata sitä tzatzikia kulhoon, joten sinnittelin pelkillä siemenillä yms. Keitto oli ook, olisi saanut olla kuumempaa ja isommin maustettua, tosin edelleenkään en sitä ehkä maustanut korrektisti.

Pääruoka tuli kasattua normaalilla ruotsinlaiva-menetelmällä lautaselle, mutta kuitenkin sillä erotuksella, ettei alussa ollut sitä wasabimajoneesia tai tofucurrya saatavilla. Otin niitä santsikierroksella, kuten myös leipää. Salaatti oli ihan jees, tuoreet komponentit ja melko runsas valikoima. Ehkä tässä vähän hämäsi tuo makujen kakofonia, en löytänyt salaateista mitään punaista lankaa, vaan oli vaan duunattu kaikenlaista ja heitetty esiin. Veget olivat joka tapauksessa sopivasti maustettuja, mutta ainoastaan se kivasti kynsilaukkaa sisältävä jogurttikastike muodosti muistijäljen.

Lohi oli saanut hennon maukkaan misohunnun ja oli onnistuttu jättämään mehukkaaksi, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että uunilohta, tuota linjastojen kaurapuuroa, tässä vedeltiin. Seesaminuudeli olisi kaivannut rohkeampaa maustamista, nyt tämäkin jäi sen cacikin alle. Toisella rundilla noukittu curry oli saanut enemmän väriä pintaan ja oli ehkä maistuvin elementti lounaassa, tosin se wasabimajoneesi komppasi oikein kivasti lohta, jota otin vielä pikku biitin kanssa.

Leivät oli tällaista perustasoa, maalaislimppu oli mahtipontisen kookas ja hienon näköinen kun siitä sorvasin siipaletta, mutta kuori ei rasahtanut eikä taikina ollut kuplinut. Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni onnistunut kotiruokabuffa ja selkeästi hintansa väärti, mutta ei sen enempää. Hyvä suoritus tämäkin, kannattaa käydä jos on huudeilla tai muuten vaan länsimetron matkassa ilman selkeää suunnitelmaa.

Sisustus oli kotoisan oloinen, jotenkin silleen jännällä modernila retromeiningillä duunattu, hieman tuli näin jälkikäteen mieleen Down With Love -leffa. Taustalla soi Pettyn Free Fallin’, joka sekoitti pakkaa entisestään, tuli ihan 80-90 luvun vaihde mieleen ja kauhea flanellipaidan kaipuu. Onneksi joulupukki toi yhden sellaisen tosin mukavan isi-paidan yöasusetissä, mitä voinkin sitten perheen riemuksi aina pitää. Pitääkin pistää Nevermind soimaan kotimatkalla.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Pirteä kassaneiti jopa ehti proaktiivisesti esitellä buffan toimintaa, mikä on harvinaista näissä meiningeissä. Tammikuun vegaanihaastajille oli sitä currya salaatin ja sopan kaveriksi, eikä se ollut mikään huono vaihtoehto ollenkaan. Lasten kanssa tuskin tulisi eksyttyä näihin koordinaatteihin, mutta tilaa on jne. Ehkä webskasta voisi ilmetä jotenkin, että tämä on buffa? Oma lukutaito on niin heikko, että luulin lounaan olevan lautasmallisen ja näin olin jo asennoitunut pleitattuun lohibiittiin rapsakaksi paistetulla nuudelilla, tosin se johtui todennäköisesti vaan liiallisen urheilun tuottamasta nälästä.

Ps. Jatkona eiliselle self-service jutulle, New Yorkerissa on mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten Woltit ja Uberit yms ovat muuttamassa ravintolakenttää.

Pps. Jeps, toi uusin IOS photo editori on markan p*sce. Näemmä jos croppaa tarpeeksi monta (ehkä yli kymmenen) kuvaa putkeen, niin laite pitää bouncaa, että taas toimii. Filttereitä pystyy vielä duunaa ja tallentamaan, mutta croppaus ei käy. Tasalaatua Piilaakson ihmemiehiltä. Tai sit mun taidot ei vaan riitä.

URL www.ravintolafatlizard.fi
Puhelin 020-1277710
Osoite Tietotie 1, Espoo

Street Bar

Huh huh *kahinaa* Ootas kun mä nousen tuolille täältä lattialta *kolinaa* Yyh, että voi olla täynnä, venaa hetki, pitää hetki puuskuttaa. *puuh* No ni, nyt pystyy taas. Joo, siis oli taas perrrjantai ja piti saada murkinaa – ota hei tuoli, istu alas, tässä voi kestää – niin, siis perjantai. Joo. Ja tota mä ajattelin ensin, että vois mennä ehkä jotain nepalilaista hoitaa, mutta ainoo mikä tuli mieleen äkkisältään oli Muskan ja jotenkin ei nyt vaan jaksanut sinne, tiätsä? No joo, kuitenkin. Aloin sitten häröilemään ton mun listan kanssa, siis se siellä selaimen buukmarkeissa, minkä mä näytin sillon joskus, muistatsä?

Ai niin, et sä varmaan siitä illasta. No mut kuitenkin mulla on se lista ja sitä sit skannailin.. kai sä kuitenkin sen laivan muistat? Siis se iso siellä rannassa, mikä me u.. Ai ei vai? Joo, älä kysy, et sä halua tietää. Niin, no sit mä bongasin sieltä listalta yhen uuden mestan Hakiksessa, siin Vii Voanin hollilla. Ja kun mä katoin sen listan, niin siellä oli spydäri ja lasagne. Pakkohan sinne oli mennä. Ai hä? Joo, Karvinen indeed. Mut kuuntele nyt. Mä hyppäsin Steissin edest sporal mestoille ja menin skruudaa.. Ai mitä siellä oli? No anna ku mä kerron.

An all-you-can-eat buffet with many heavy choices and an average salad bar. The pizza and fresh bread was pretty good, but other than that this was not an awesome culinary experience.

More buffets in the vicinity are Raiku, Oiva and Sävel.

Kotruokabuffa (9,90e) – “Empire lounasbuffet”-nimellä varustettuna – löytyy tästä Fu Man Loun tilalle nykerretystä ravintolasta. Katselin tosiaan etukäteen listaa ja mietin päissäni, että mikäköhän niistä vaihtoehdoista kuuluu listaan ja mikä ei. Paikan päälle päästyäni kävi ilmi, että kaikki. Ihan kaikki. On soppaa, salaattia, lämmintä ja lisukkeita sekä loppuun jälkkärit ja kahvit yms.

Tänään sieltä löytyi mm.: Joku kasviskeitto (#laputoiskiva), lasagne, kanarulla, jauhelihapihvi kermakastikkeessa, paahtopaisti pippurikastikkeessa, pyttipannu kananmunalla, paahdettua lohta, kanavarras, lapinleike, juustoburger, pizza buffet, riisiä, ranuja, välimerellinen salaattibaari (tzatziki, hummus, marinoituja oliiveja, jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku jne jne) sekä mustikkapiirakka. Ja oli siellä muutakin, mutta käsi väsyy, ei pysty. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, välineet ja juomat (vesi, mehu, kotikalja ja maito) löytyvät buffasta.

Alkuun piti heittää salaattilautanen, ettei mene ihan hillittömäksi (meni se silti). Aloitin kasvissopalla (vaimitätääoli) ja se oli aika neutraali kokemus, lämmintä, ei maistunut mitenkään vahvasti miltään, tekstuuri oli aavistuksen rosoinen. Salaattibaarin antimet eivät nekään olleet ihan mitään hehkeimpiä, mutta tomaatti-kurkku-salaatti olivat tuoreita ja marinoidut oliivit olivat hyviä.

Hummus oli snadisti tunkkaisen makuista, tzatziki olisi taas mielestäni kaivannut reilusti enemmän valkosipulia ja sitruunaa sekä vähemmän makeutta. Liiallinen makeus vaivasi myös marinoituja punasipuleita, mutta punakaali toi kivasti kirpsakkuutta haarukkaan. Mummon kurkut olivat nekin aika pliisun oloisia, lisää happoa vaan reilusti näihin. Tuore leipä oli hyvää, sellaisia pizzataikinasämpylöitä mihin törmää pizzamestoissa.

Pääruokalautaselle tulikin sitten sellainen setti (ei pystynyt maistaa kaikkea, vaikka yritinkin ottaa aika kattavan läpileikkauksen jutuista), että pöytä notkui. Ja niin notkui polvetkin, kun lähdin menemään. Valitettavasti runsaudestaan huolimatta, lämminkään puoli buffasta ei sytyttänyt erityisemmin. Paitsi pizza, siinä oli kivan rapsakka pohja ja tulisia chilejä. Lapin leike oli jättänyt panerointinsa tekstuurin lämpöhauteeseen ja liha oli snadisti kuivakan oloista. Jauhelihapihvi kermakastikkeessa oli ottanut damagea pannulta hieman väärässä kulmassa ja tätäkin vaivasi ylikypsyys.

Spydäri oli pettymys, vähän liian ronskeja biittejä, mutta ei harkitun oloisia, vaan enemmän kiireen tuntuisesti väsätty versio. Sinappi toki jeesasi tässä ja eihän paistettu makkara-peruna-sipuli voi ihan kamalaa olla, mutta silti. Lasagne oli semijees, keskittyen lihaan ja pastaan, tästä puuttui se juustoisuus sekä pitkään haudutetun tomaatisen kastikkeen, että bechamelin tuoma mehevyys. Tämä on tällainen mättöbuffa ja sellaiseksi ihan ok, jos yrittää vaikka tankkaa viikonlopun safkat perjantai lounaalla. Mutta jos sellaista kaipaa, niin suosittelen silti tsekkaamaan esim. Cavernan.

Sisustus on aika samanoloinen kuin Fu Man Loun aikaan, tsori taas noista kuvista. Siellä oli pimeää, enkä mä vaan osaa. Enkä muutenkaan pistä mitään tripodeja pystyyn tai hiero niitä kuvakulmia, mähän oon vähän tällanen salarakas, joka viettää ohikiitävän kiihkeän tuokion mestan kanssa ja sitten viilettää takaisin kaupungin yöhön. Tai jotain.

Parit kasvit ja olutalusista nidotut installaatiot olivat televisioruutujen lisäksi raflan pääasialliset koristeet. Tummanpuhuvat ja ajan patinoimat kalusteet toimivat varmaan parhaiten illalla stoben kanssa istuessa. Kasvissyöjälle oli teoriassa juttuja, mutta oli tämä aika lihapainotteinen tarjonta. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. Tuon satsin jälkeen ei olisi mitenkään jaksanut lähteä patikoimaan, mutta NSA:n kauko-ohjaimen motivoimana ja aikaisemman kommentin perusteella päätin tehdä pikku rundin, joka sitten eskaloitui pidemmäksi tetsaukseksi. Haapaniemenkadulta ei löytynyt kuin Cafe Namcha, Chokh Di Kitchen on ehkä sen taustafirman nimi. Ja Samson’s afrikkalaiskauppa mainosti lounasta posterilla, mutta se oli African Potsin lounas. Tosin maha pystyssä en vaan kyennyt menemään sisälle kyselemään tarkemmin mahdollisesta tarjonnasta. Luulen, että pitää pitää luova tauko lounaista, jotta pystyy taas maanantaina syömään jotain.

Pps. Ravintola Kaisaniemen terassi talviteloilla. Hyvää viikonloppua!

URL www.streetbarkallio.fi
Puhelin 0400-440813
Osoite Hämeentie 10, Helsinki