Anton & Anton

Oli niin hullu hellekeli, että ei kehdannut lähteä pidemmälle kävelemään kaiken sateen keskellä. Piti siis innovoida jotain disruptiivista pöhinää lounaan saamiseksi ja päädyinkin sitten pienen tuumiskelun jälkeen testaamaan Lasipalatsin Anton & Anton -kioskia. Mestahan ei toki ole mikään ravintola, vaan nimenomaan kiska, joka myy mukaan otettavia annoksia ja ilmeisesti jotenkin ilmasto-ystävällinen/gluteeniton/antibiootiton/gmoton/ton/ton-linjauksilla. Tai jotain. Tunneloin puhtain jaloin ja syntisin mielin oven ripaa repimään, varsinkin kun kyltti lupasi ramenia.

Take away food with a clear conscious and no preservatives. The flavor did not wow me, but I guess this is a fair addition to the basic supermarket stuff for picnic and lunch quickies.

For other store offerings, check out K-Market, S-Market and Lidl.

Ramenin (10,90) lisäksi tarjolla oli salaatteja (10,90e), päivän keitto (8,70e) sekä leipiä/wrappeja (6,90e). Mutta ramen it is, pakkohan se oli tyyppaa. Se olikin sitten ovelasti vege-ramen, jota ei tullut kaupassa skannattua, mutta kai niitäkin voi syödä? Nyt ainakin tulisi koestettua tätäkin ihmettä. Kamat kassiin ja kohti konttorikalustusta.

Ensikosketus annokseen oli mielenkiintoinen, kun iso sieni tuijotti minua pakkausmuovin läpi syyllistävästi. Aversiot jäivät kuitenkin toiseksi, kun oli pakko syödä jotain, aamutreenin jälkeen vedetty yksinäinen päärynä ei pitänyt nälkää enää puoliltapäivin kovinkaan tehokkaasti. Ohjeet pakkauksessa olivat melko ohuet, mutta kaupassa kysyttäessä oli ylimalkainen “mikrossa voi lämmittää”, joten sillä mentiin.

Arvailin ajaksi kolme minuuttia ja pistin liemitönikän pyörimään Faradayn häkkiinsä. Kyllästyin karvan verran alle täyden ajan ja nappasin kulhon kyytiin paperipyyhkeiden suojaamana, tämä oli jo aika kuuma. Maistoin lusikalla lämmikettä ja se oli semiok tällaiseksi kasvisliemeksi. Tosin pääosin suolaista, vähän kuuman soijan oloista. Arvoin hetken ainesten kanssa ja dumppasin kaiken paitsi kaniksen puolikkaan syvän suolaiseen sammioon ja sekoittelin hetken.

Nämähän oli tietty jääkaappikylmiä, joten koko setistä tuli sellaista haalean hämärää huttua. Kananmuna päälle ja kuva blogia varten, jonka jälkeen aloin vääntämään kamaa naamariin. Ei tämä pahaa ollut, mutta ei kovin hyvääkään, tosin yllätyin miten sienet itseasiassa maistuivat minulle, taisi olla pojalla nälkä. Kalsat nuudelit kieppuivat kohmeisina haarukkani piikkien ympärille kun kalastelin niitä kulhon pohjilta. Näissä ei ollut makua senkään vertaa ja pohdiskelin päissäni, että ehkä kattilassa valmistettuna olisi parempaa?

Tosin melkein samalla hinnalla olisi saanut valmiiksi lämmitetyn setin messiin Fat Ramenista, ajatus joka ei tietenkään tähän kohtaan kauheasti auttanut annoksen nauttimisessa. Muuten kamat tuntuivat hailakan suolaiselta salaatilta joka oli vahingossa tippunut johonkin äärimmäisen laihaan kastikkeeseen. Onneksi oli sentään ripaus chiliä piristämässä. Jos näistä koordinaateista olisin hakemassa vegaanisafkaa, niin suuntaisin ehkä kuitenkin Narinkkatorin yli Papitoon.

Ei tätä voi oikein suositella lounaaksi muuta kuin vannoutuneille ituhipeille, jotka jostain syystä haluavat rangaista itseään. Tai sitten mokasin jotenkin valmistusprosessissa? Jos ne vegetkin piti nukettaa? Kuka näistä tietää, en minä ainakaan. Olisiko ne salaatit parempia? Tiedän ainakin yhden läheisen pariskunnan jotka vannovat tämän ketjun nimeen, joten ei A&A voi läpeensä pahoja ihmisiä olla. Lisäpisteitä siitä. Ja siitä ton-ton-jutusta, olen nyt puhdistautunut ja voin lopun viikkoa vetää pelkkää lihaa. Eiks se toimi jotenkin silleen?

Sisustuksesta en lähde jaarittelemaan, sähköpöydän ääressä suorin vartaloin vedetty safka on surullinen ilmiö. Mutta itse kioski oli värikäs ja viihtyisä, siellä ei vaan kehdannut alkaa ahtaa keskellä käytävää kylmää kasvisramenia, olis kuitenkin soittanut stevarit hakemaan. Asiakaspalvelu oli asiallista. Huomenna menen kyllä johonkin ihan oikeaan ravintolaan, satoi tai paistoi, ihan tälleen “loman” kunniaksi.

Ps. #874, on hidastunut tahti huomattavasti. Mutta ei se haittaa, kyllä se löytyy. Eipä noita käymättömiä paikkojakaan ole enää ihan kauheasti. Lähistöllä olisi tietääkseni: Palace, Helkatti, IHA-Lines ja Social Bursa. Vähän kauempaa löytyy tietty, esim. se Shahrazad on vielä möllöttelemässä priorisoidulla listalla (kauhtuneella post-it lapulla) kuten myös Arbailo. Ja kuten sovittu, niin rnd pizza/kebabmestoja ei lasketa. Eikä ehkä snadeja kahviloitakaan, ellei musta tunnu siltä.

URL www.antonanton.fi
Puhelin 040-1456808
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki

No Pizza

Back at it again. Taukoa on ollut, vaikka olenkin (ü..) syönyt useina päivinä ruokaa. Mutta ei ole ollut kirjoitettavaa, tai jos onkin ollut, niin ei vaan pysty, ei kykene. Lamaannuttavaa eli ei, tuntuu vaan vähän väsyneeltä. Kai se tästä jotenkin? Joka tapauksessa olin taas ytimessä pyörimässä ja pakko oli saada safkaa, joten tsigidi-tsekkasin normilähteet uusista mestoista ja löytyihän niitä. Yllättävän paljon jopa. Meltin tilalle tullut Sidney’s oli ensimmäinen vaihtoehto, mutta nehän onkin kesätauolla.

Pizzala taasen ei tarjoa lounasta, ainakaan vielä. Ja muutenkin kaukana olleet tuntuivat melko hazardeilta, ottaen epävakaan sään huomioon. Citycenter kuitenkin pelasti päivän. Sinne on avautunut niin No Pizza kuin myös Social-jotain-Burger-jotain (nämähän molemmat taitavat olla osa Kotipizzan ketjua). Bursa tuntui epätyydyttävältä vaihtoehdolta, joten jäljelle jäi vain ei-pizzaa. Porauduin varovaisesti tunneleita pitkin kuin joku karannut boa-käärme ja landasin jonon perään heti aukeamisajan kohdilla. Nämä City-käytävän ravintolat saavat kyllä kovaa trafiikkia, burgereitakin jonotettiin jo urakalla, vaikka teoriassa rafla oli avautunut juuri äsken. Kai sitä populaa vaan riittää? Ja toki onhan nyt periaatteessa jo kesä ja osalla lomat (osalla ei).

No Pizza? More like nope pizza, the sourdough base was deliciously crunchy, but lacked flavor and the toppings did not make my day. Also, if you stick a “extra hot” label on your chili oil bottle, make sure that the topped up oil actually gets any capsaicin. Just saying.

Other restaurants in the same complex are Döner Harju City, Lo Stretto and Bangkok 9.

Listaa katsellessani päädyin Cheeses Christ (kuka näitä nimeää? varmaan sama hessu kuin joka on duunannut Rosterin menun) eli piparjuurikastike (bianca) neljää eri juustoa (Linnunlaulu Brie, Peltola Blue, Kuusamo emmentalia sekä goudaa) granaatinomenan siemenillä ja omenasiivuilla (14e lounashinta, 15e normaalisti). Tsori tärähtäneestä kuvasta, mutta menu löytyy myös täysimittaisena hämmentävän riisutulta webastosta. Pizzoja on kovasti muitakin ja ilmeisesti myös gluteenittomana.

Humoristisesti minulle annettiin “buzzer” englantia puhuvan kassaneidin puolesta (42!), joka olikin sitten vaan puukalikka. Tiskiltä rassukat yrittivät huudella numeroita lounasajan kakofonian yli. Kenen mielestä tämä järjestely on hyvä? Ei se toiminut Naughty Burgerissakaan (kuulemma niillä on summerit nykyään), ei se toiminut täälläkään. Ja mä olin sentään ajoissa liikenteessä, ei ollut tupa täynnä ja silti meinas mennä ohi. Myöhemmässä vaiheessa huutelija vaihtuikin kumeaäänisempään mieheen.

Ja toisekseen, tämän hintaluokan pizzoissa voisi kyllä tuoda ihan pöytään asti, kuten esim. hyvässä Pizzeria Lucassa tapahtuu. Joka tapauksessa lätty oli8 kohtuuajassa edessäni ja rupesinkin työstämään sitä välineistöllä. Täällä oli kunnon veitset ja vielä pizzaleikkuritkin, kuten Piece n lovessa. Näillä sai hyvin slaissit duunattua ja täytyy sanoa, että nyt oli hyvä pohja. Mä tykkään tällaisesta sitkoisesta ja rapsakasta pizzasta eniten, reunatkin oikein rasahtivat kun niitä hataralla hammaskalustolla jyysti. Hyvä hyvä. Valitettavasti se päällyste ei sitten oikein puhutellut. Teoriassa hyviä juustoja, paperilla näytti hyvältä, mutta toteutus ontui.

Piparjuuri ei juurikaan nostanut päätään ja pienet juustonokareet hävisivät jonnekin taustameluun. Granaatinomenan siemenet rullailivat pois palasten päältä, väistäen moolokin kidan kerta toisensa jälkeen. Onneksi oli sitä extra strong chiliöljyä (ja oreganoa, sitä on pakko olla), paitsi että tästä oli unohtunut chili. Oletan, että tässä oli käynyt perinteiset ja laitettu vaan lisää öljyä vanhan perään.

Siinä on vaan se, ettei se kapsaisiinikaan ole ehtymätön luonnonvara (vähänkö olisi siistiä: “chilipohjainen talous”), joten joskus pitää vaihtaa ne paprikatkin. Tämä oli ihan vaan oliiviöljyä, vaikka kuinka ravistelin epätoivoisesti pulloa (joo, maistoin myös paljaaltaan). Lätty kaipasi reilusti enemmän makua, suolaa pohjaan ja/tai täytteisiin, ei ollut mikään erityinen suoritus tällä hintatasolla. Hävisi mielestäni kovasti muille hipsteripizzamestoille, mitä nyt on kaupunkiin saapunut. Ehkä se siitä ja voi olla, että ne muut listalta löytyvät kiekot on parempia?

Sisutus on ihan kohtuusiisti, jonkun verran kallellaan pikaruokalaan, mutta vähemmän kuin Kotipizzat. Todella hyvät näkymät kyllä, tuli ihan mieleen ne ajat, kun olin pari kerrosta ylempänä yhdellä keikalla tässä taannoin. Asiakaspalvelu oli hektistä ja ehkä se on vaan tämä ajan henki, että vedetään englannilla, tosin ei ollut kyllä englanti äidinkieli. Ihan asiallisesti se tilaaminen kuitenkin sujui. En mä silti jotenkin näin kalliin pizzan kanssa jaksaisi viedä niitä astioita sinne koreihin ja kun on vielä oikein pikkutarkasti lajitteluohjeet.

Ihme ettei pyytäneet pesemään sitä lautaa. Olisi kiva jos täälläkin päin maailmaa yritettäisiin panostaa palveluun eikä siihen ravintoloitsijan toiminnan mielekkyyteen ja prosessin tehostamiseen. Tajuan tämän aspektin suurkeittiössä, mutta tässä ollaan kuitenkin vaativien kuluttajien iholla. Tai sitten se on vaan minä, ehkä se on se ongelma? Peace out, seuraava entry tulee jos tulee.

Ps. Oh noes! Egg-ravintola on poistumassa keskuudestamme. Nyyh. Sieltä sai aivan tolkuttoman hyviä munakkaita.

Pps. Hei kato! Siinä on Koff ja Spora. Onkohan tää se Sporakoff, mistä aina puhutaan? .. I’ll get me coat.

URL www.nopizza.rocks
Puhelin 040-6711675
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki

Taste Of Helsinki 2018

Tänään taas ytimessä vaihteeksi, joten piti pitkän paltsuputken jälkeen kehittää jotain lounasmeininkiä. Onneksi ilma oli suotuisa ulkona suoritettavaan mässäilyyn joten Musiikkitalon viereen ilmestynyt telttakylä houkutteli puoleensa.

Taste Of Helsinki on jälleen täällä ja homma on hoidettu kuntoon isolla kädellä, tänä vuonna on melkoinen kattaus hienoja rafloja. Ja kirjastokin siellä pilkottaa jo hienosti Makasiinien rungon takaa.

A food festival with style, right in the heart of the culture canyon of Helsinki. Get a glass of champagne and the absolutelu wonderful signature dish from Esperanto, you’ll be laughing.

Tällä kertaa ei ollut muovilätysköitä virtuaalirahana, vaan sai kortin kainaloon ja lasin käteen sisääntullessa. Siitä sitten kojuja kohti murkinaa etsimään.

Itse olin valinnut kohteeksi ne, missä en ole vielä käynyt, eli: Wino, Sky, Nolla ja Esperanto. Muut, eli: Chapter, Fabrik, Ragu, Latva ja Olo on kuitenkin ehditty jo hoitaa toisella tavalla.

Aloitin Kallion Winosta ja otin nimikkoannoksen, kuten aina ennenkin. Täällä se oli: Kauden kasviksia, savustettua perunaa ja lipstikka beurre blanc (8e).

Tämä oli erittäin hauska annos, vaikka se savustettu peruna hävisikin kastikkeen alle. Sivuun oli pakko ottaa pikku lasi viiniäkin, ihan jo raflan nimenkin takia.

Veget oli pikkelöity kirpsakoiksi ja näitä tasapainotti täyteläinen soossi. Oikein hyvä ja kevyt aloitus karnevaaleille.

Seuraavana oli Lapin Sky, jonka nimikkoannoksena (üllatus!) oli poroa: Sallan villiä poroa, mäntyistä punajuurilientä, ruskeavoi-puikulamysliä ja selleriä (8e).

Pyree ja poro pelasivat hienosti yhteen ja liha olikin herkullinen otos revitty-* kategoriasta.

Paljon tuimempi maku kuin possun niskasta tehdyssä versiossa. Se mysli ei jotenkin pelannut itselle, mutta punajuuriliemi sopi tähän kontekstiin oivasti.

Kolmantena suuntasin Nollan tiskille ja nappasin messiin: Parsaa ja sampea paahdetuilla uusilla perunoilla ja mesiangervokastikkeella (10e).

Sampi oli ylisuolaista ja viileän tönkköä, ei jotenkin sopinut mielestäni joukkoon. Veti jotenkin annoksen vähän epäbalanssiin.

Mutta perunat oli tosiaan kivasti paahdettu ja se kastike oli herkullista. Parsa jäi jotenkin paitsioon, vaikka sitä olikin kiitettävä määrä messissä.

Loppuun säästin Esperanton, tuon mamun Tukholman huudeilta. Menulta löytyi: Kananpojan muna hiillostetulla hollandaisella, tattarilla ja bbq-lehdillä (11e).

Tämä oli kovin setti koko mestassa. Ihan sairaan hyvä muna (that’s what she said) ja vieläkin upeampi kastike.

Ikinä tullut noin syvän makuista hollandaisea vastaan, en ensi haukuilla edes tajunnut mikä annoksessa veti niin kovasti puoleensa. Tässä oli visiota kerrakseen, vaikka vedettiinkin kertislautaselta lusikalla kovassa tuulessa. Tonne pitäisi päästä pidemmänkin kaavan mukaan syöpöttelemään.

Alue oli jälleen hyvin duunattu, löytyi jopa picnic-alue maan tasolla syöjille. Tosin ympäröivä maasto on miinoitettu huolella, miten tuolla on noin paljon linnunscheissea? Onko ne niitä ihme kanadanhanhia vai mitä?

Uunona pyörähdin koko alueen ympäri, ennen kuin löysin sisäänkäynnin ja piti ihan oikeasti olla tarkkana että pysyi pystyssä nurtsilla. Mutta siis itse nautiskelualue on tästä ongelmasta vapaa ja oikein viihtyisän oloinen. Kannattaa käydä tsekkaamassa, sunnuntaihin asti auki.

URL www.tasteofhelsinki.fi
Puhelin 045-8873220
Osoite Kansalaistori, Helsinki