K-Market

No okei, Kampin K-kauppa on Supermarket. Mutta K-Mart on niin yleisnimi, että mennään sillä. Ilmat sen kun viilenevät ja tänään oli vielä muitakin rajoitteita iltapäivän logistisen operaation takia, joten piti kehittää joku nopea ja aikaisin auki oleva lounasvaihtoehto. Ja eilisestä oppineena rajasin pois kaikki pitkien kävelymatkojen päässä. Yritin käydä Hakiksen Americana pizzapaikassa, kun en muutakaan keksinyt, mutta eihän se ollut auki silloin kun se mainostaa. Joten paluumatkalla Pitkänsillan toiselle puolelle aloin pohdiskelemaan muita vaihtoehtoja.

Teoriassahan Steissillä on muutama kahvila, mutta jotenkin sellaiset random “täytettyjä patonkeja” mestat ei vaan jaksa kiinnostaa. Sen tietää suurin piirtein, että mitä se tulee olemaan. Sama homma kuin normi-pizza-kebab-putkissa, tosin sen Americanan kanssa ajattelin tehdä testirundin kun a) olen kävellyt sen ohi niin monta kertaa ja b) se on Hakiksen Da Vincin vieressä sekä c) tuntu vaan siltä. Mutta ei, vaan palasin maitojunalla Kamppiin ja siellä päädyin seisoskelemaan K-(Super)marketin salaattibaarin eteen.

Tämä on itselle sinänsä merkityksellinen lounasmuoto, koska useampia kuukausia (saattoi olla puolikin vuotta) kävin joka arkipäivä vetämässä Kaisaniemen metroaseman K-Marketista salaatin. Tässä on vaan sellainen ero, että siellä homma maksoi sen purkin verran ja täällä veloitetaan painon mukaan (14,90e / kg). Valikoima oli laaja (salaattisekoituksia, kala- ja eläinprotskuja, papuja, raastesalaatteja, itämaisia nuudelisötkötyksiä jne), mutta harmikseni siellä ei ollut fetaa, joten skippasin sen alkuperäisen katkis-feta-punasipuli kombon ja otin vegeilyyn sopivia juttuja.

A salad bar of one of the largest grocery (etc) chains of Finland, the salad was fresh and easy to take away, but not very interesting.

Kamppi has more salad on offer at Sandro, Oatz and Twist Cafe.

Ei tämä ihan ihmeellinen ollut, maku jääkaappikylmille komponenteille muodostui pääosin Thousand Island -kastikkeesta ja punasipulin pikku puraisusta. Kamat olivat kuitenkin tuoreita ja tämä vähän alle puolen kilon kulho vei nälän ihan hyvin pois, ollen kuitenkin semikevyt. Eli juurikin sitä mitä hain silloin vuosia sitten, nopea ja kevyt, tosin tästä puuttui se “ei tarvitse ajatella”-argumentti, kun joutui valitsemaan ja kauhomaan ihan itse vs. tilata tiskiltä aina sama setti.

Parempaa salaattia Kampista saa kuitenkin lähes samaan hintaan, kun juoman ja välineet joutui ostamaan erikseen joka puski kokonaishinnan yli yhdeksän euron. Oatz ja Picnic nyt tulevat ensimmäisenä mieleen, jos haluaa kantaa salaattinsa pois. Sandro, jos haluaa syödä sen mestoilla. Mutta tulipahan fiilisteltyä vanhoja juttuja pahvikupin ja muovihaarukan ääressä.

Sisustus on karu, jopa tällaiseksi kaupan pystybaariksi. En tiedä onko nurkan tarkoitus olla väliaikainen vai säilyä tällaisena, mutta viihtyisyys on onnistuttu saamaan syrjäseudun rähjääntyneen ABC:n tasolle heti rempan jälkeen. Tilaa käyttävät asiakkaat olivat kuitenkin mielenkiintoisia, tässä oli sellaista kunnon kuhinaa, tehden ruokatauosta vähän värikkäämmän.

URL www.k-supermarket.fi/kaupat/kamppi
Puhelin 09-2526060
Osoite Urho Kekkosen katu 1 A 24, Helsinki

Venn

Lyhyen loman aikana intensiivisellä kaloritankkauksellakaan hankitut lisärasvaprosentit eivät auttaneet arktisen kaupungin kaduilla, kun yritin tetsata Allas-ravintolaa kohti. Puolessavälissä matkaa viima kävi lopulta niin pahasti hauraan psyykkeen päälle, että luovutin ja törmäsin ensimmäisestä vapaana olevasta ovesta turvaan. Venn (ex-Michel, ex-ex-König) on Mummotunnelin terassi, joka otollisen oloisesta lokaatiostaan huolimatta ei tunnu vetävän tarpeeksi jengiä.

Vai mitä siitä pitäisi ajatella, että Königin remontin jälkeen tämä on muuttanut jo kertaalleen konseptiaan ja alakerran Shanghai Cowboykin on näemmä suljettu. Raffaello sentään porskuttaa jokseenkin samanlaisena kuin ennenkin. Nykyäänhän tämä kyseinen ravintola ratsastaa viinin ja irtokarkkien erikoisella liitolla. Olin kuitenkin niin helpottunut seinien tuomasta turvasta ja pattereiden generoimasta lämmöstä, etten takertunut pikkuseikkoihin, olinhan keskellä eloonjäämistaisteluani.

A pretty generic lunch buffet, in a restaurant skewed towards the wine part of wining and dining.

Other restaurants in the vicinity are Eat Poké HKI, Tapas BarCelona and Raffaello.

Mesta tarjoilee nykyään buffet-mallista (10,40e) lounasta, joka tänään tarkoitti: Spanish lover eli uunipossua romanesco-kastikkeella, välimeren kasviksia eli uunissa paahdettuja vegejä, salaattibaari (salaattisekoitus, popcornia!, punajuurilohkoja, kana-majoneesisötkötystä, perunasalaattia, juustotankoja, riisisalaattia, vesimelonia, papu-kikhernesalaattia, keitettyjä kananmunan puolikkaita, marinoituja uunijuureksia, pari kastiketta ja siemeniä etc) sekä leipää ja voita.

Loppuun kahvia/teetä ja ehkä jotain lassin oloista (en maistanut) sekä mahdollisesti myös irtsareita (ainakin niitä oli tiskillä kulhossa). Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkuun vetäisty salaatti oli jännä kokoelma juttuja, en muista että olisin popcorneja kauhonut aiemmin buffasta lautaselle. Paitsi lasten kemuissa. Juusto oli vähän kovettunutta ja valmiit salaatit sun muut sötkötykset kaipasivat maustamista, mutta onneksi tarjolla oli sentään hyvää sitruunavinaigrettea. Leipä oli ok, varsinkin kun sillä noukki lautasen pohjalta loput salaatin kastikkeesta. Kylkeen täytyi ottaa lämmikkeeksi kuppi valmiiksi haudutettua vihreää teetä, jotta sormiin sai palautumaan tunnon.

Pääruokana ollut possu oli erityisen rasvaista ja kastike oli lähinnä tomaattinen. Mutta siis ihan syötävää, vaikka ei mikään huima makukokemus ollutkaan. Ne uunikasvikset olivat menneet todella lötköiksi ja pääruoka kaipasi kovasti jotain tekstuuria silavan ja pehmeiden vegejen kaveriksi.

Ehkä tähän olisi voinut lappaa niitä poppareita, mutta en jaksanut enää säätää buffan kanssa. Tavoite oli suoritettu, vatsa oli riittävän täynnä ja lämpö oli palautunut jäseniin riittävästi lyhyttä ulkoilua ajatellen.

Sisustus on omalaatuinen, jotenkin tuli mieleen joku hotellin aulabaari kalustuksesta ja seinien koristeina olevat maalaukset yms ihmisistä olisivat ehkä toimineet paremmin viinilasi kädessä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ehkä jotain siitä salaattibaarista, mutta olihan tämä aika lihapainotteinen kattaus. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, enemmän tälleen aikuiseen makuun.

Ps. Tallinna oli jälleen kerran hyvä kohde, tosin safkaaminen oli hieman rajoittunutta kun ilmat olivat niin kylmät. Horisont oli hyvä, Little India tavallaan ihan jees, poislukien hirveää salaattisäätöä. Ja skidit tykkäs Stokkan yläkerran sushipaikasta.

URL www.raflaamo.fi/fi/helsinki/venn-helsinki
Puhelin 010-7664670
Osoite Mikonkatu 4, Helsinki

Pobre

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä, koska mul’ on nälkä. Edessä on paltsu. Pitkä, viiltävä paltsu. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi siirtää. Täytyy painaa rejectii. Klik, klik, klik, klik, klik, klik, klik, klik.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Edessä on daily. Märkä, upottava daily. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy sniikkaa rappusii. Tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, släm.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Kadulla on jäätä. Kylmää, liukasta jäätä. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy käyttää nappiksii. Klop, klop, klop, klop, klop, klop, klop, klop.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Edessä on ruuhkaa. Jonoutunutta jengii. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy mennä jonoon. Jonossa on tylsää. Jonossa on mälsää. Jotain pehmoista. Jotain lämmintä. Jee, oma vaimo! (molemmat jäävät jonoon juttelemaan)

Filipino food at the top of the Kamppi shopping mall, the lunch we had was excellent, especially the tofu with a crunch to it.

There is another Filipino restaurant in Helsinki, Kamalig. It is located in the Hietalahden Kauppahalli market hall, which also has Fat Ramen and Petiscaria, amongst others.

Filippiiniläistä safkaa jäi tällä kertaa haaviin, Kampin Korttelin uusimman tulokkaan muodossa. Olin törmännyt tähän joku hetki sitten ja pienet lukuhetket asian parissa johtivat siihen, että jätin tämän R:n kanssa nautittavaksi tapahtumaksi. Ja onnekseni tänään tuli se päivä, kun päästiin pitkästä aikaa nautiskelemaan lounaan pariin. Oltiin tosin vähän huonoon aikaan liikkeellä, kuten yleensä, joten paikat olivat kortilla tässä kovin suositussa ravintolassa.

Tänään tarjolla oli: Chicken tinola soup eli kananrintaa, kesäkurpitsaa ja pinaattia inkivääriliemessä (10,40e); vegetable talbos eli choy sumia, leikkopapuja, lehtikaalia, seesami-soijakastiketta, tofulastuja, riisinuudelia (11,90e); pork  asado eli paahdettua possun lapaa, mungopapupyreetä, munakoisosalsaa (12,90e); beef “bistek” ni lr eli suomalaista angus naudanliha-wokkia sipulilla ja calamansi-soijalla, kananmuna, mungopavun ituja, purjoa, pikkelöityä kurkkua (12,90e) sekä salmon and shrimp sinigang eli lohta, katkarapuja, vihreitä kasviksia, valkoretikkaa, tamarind-lientä (13,90e).

Lisukkeina oli kaikkiin paitsi Talbos-annokseen: riisiä, jyviä tai salaattia. Jälkkäriäkin olisi löytynyt: Turon de langka eli makeutettua saba-banaania, jakkihedelmää, ube-kermaa, rapeita riisilastuja (6e). Hänelle tuli tofu ja minulle lohi salaatilla. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, safkat tulee pöytään.

Oma sivusalaatti oli mainio. Hyvä – joskin hieman makeahko – kastike sitoi kupin komponentit yhteen ja kokonaisuus oli miellyttävän rouskuvam raikas, kompaten kuumaa keittoani hienosti.

Ja voi Jebus miten hottia tämä olikin. Ensi kosketus oli pakotetun hellä, kun ryystin varovaisesti herkullista lientä kitusiini. Joku tässä osui johonkin syvälle haudattuun hermoon, varsinkin kun törkkäsin pöydästä löytyvää valkosipuli-chilisörsseliä messiin. Hermoon, joka muistutti minua menneistä vuosista ja ensimmäisistä ramen-nuudeli-kokeiluistani.

Ja siis todella positiivisella tavalla, kuin lämmin syleily. Tamarindin sitrusmaisen kirpsakkuuden lisäksi tässä oli myös sellainen hyvä merellinen meininki ja veget toivat mukaan rapeutta, kuten myös lohen tiukasti paahdettu pinta. Katkikset ja lohi olivat menneet tosin snadisti yli, liemen ei-niin-lempeässä otteessa. Mutta ei liikaa ja koko hoito oli tosi herkullinen.

R:n tofuannos sisälsi hänen rakastamaansa riisinuudelia ja lautasellinen upposikin hedelmälliseen maaperään. Sain itsekin maistaa tofua ja siihen oli onnistuttu taikomaan ihanan rapea pinta sekä muikea maku.

Tämäkin annos oli hitti ja näiden perusteella suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätäkin ravintolaa Korttelin kokoelmasta. Jännä miten tänne on saatu niin tiukka setti loistavia ravintoloita. Onhan tuolla tietty Date+Kale ja Story, mutta ei kaikki voi olla voittajia.

Sisustus on ranta-raflan tyylistä touhua hauskoilla yksityiskohdilla tiukkaan pakattussa tilassa. Kauhean hyvää kokonaiskuvaa en asiakaspaikoista saanut (sori siitä), kun mesta oli ja pysyi asiakkaita täyteen ammuttuna.

Asiakaspalvelu oli pirteän ystävällistä ja sujuvaa, annoksetkin tulivat ruuhkasta huolimatta melko nopeasti ja kokitkin moikkasivat mennessä. Hyvä boogie. Kasvissyöjälle oli se Talbos, kannattaa käydä koestamassa. Lasten kanssa en jaksaisi ryysää rajoitetuille mestoille, ehkä illalla on paremmin tilaa?

Ps. Aalto-rakennusten Manu on muuttanut nimeään Hausmaniksi. Tuskin tulee käytyä nimivaihdoksesta huolimatta, kun ilmeisesti setti on edelleen jokseenkin sama. Mutta pistetään listalle.

Pps. Hyvää viikonloppua! Palaan uudella raflalla taas maanantaina.

URL www.pobre.fi
Puhelin 044-9787821
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki