Month: March 2017

Mike’s Diner

Tänään olikin sitten yllättävä ekskursio Vantaan sopukoihin, kun stoge vei kohti Myrtsiä. Näillä kulmilla on tullut joskus hengailtua ns. muista syistä johtuen jonkun verran, joten oli mielenkiintoista nähdä miten kulmat olivat muuttuneet sitten mennävuosien. Tapasin herra J:n Myyrmäen steissillä lyhyehkön junamatkan jälkeen jonka aikana sain vähän aloiteltua 1843:n lukemista, kirjojen ja lehtien backlogi viimeiseltä ~kolmelta vuodelta on massiivinen, mutta kun vähän nakertelee silloin tällöin, ainakin noita kiinnostavimpia julkaisuita, niin tulee ainakin hetkeksi hyvä mieli.

An American diner with huge burgers on offer at Vantaa’s Myyrmäki train station. You won’t leave hungry, but there are better burger joints in the greater Helsinki area.

For great burgers in Helsinki, go to Bites, Favela or Teurastamon Portti.

Mesta tarjoilee burgereita sekä muuta jenkkihapatusta, kuten ribsejä ja “amerikanpannu” nimistä annosta. Burgereita oli joko isoja (14,90e lisukkeineen, tosin lounaalla oli 12e tarjous pienen limun kera) tai pienempiä (6e – 10,90e pienellä juomalla ja ranuilla) sekä lasten versio (4,50e ranuilla ja jädellä). Meitsi valitsi Burning Love -burgerin maalaisranskalaisilla ja kaveri vegeburgerin. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskillä ja ruoka tulee pöytään. Haarukat yms löytyy pöydistä, mutta veitsi tulee burgerin mukana.

Safka saapui verrattain nopeasti eteemme ja burgeri oli mahtavan kokoinen ilmestys puutarjottimellaan. Ranut oli miellyttävän rapsakoita ja silti vielä aavistuksen ilmavia sisältä, suolaus oli sopiva. Kyytipojaksi oli ketsuppia ja majoneesia. Burgeri oli sen verran hervoton kokonaisuus, ettei sitä oikein kehdannut käsin vedellä, vaikka toki pari palaa oli pakko kokeilla (olisi teoriassa ehkä onnistunutkin, juuri niillä rajoilla).

Tämä oli tavallaan ihan jees bursa, mutta enemmänkin silleen snägärihenkeen. Tähän oli työnnetty omasta mielestäni liikaa tavaraa, erityisesti se coleslaw-salaatti pohjalla teki ruokailukokemuksesta jonninverran sotkuisen. Eikä siinä toki mitään, joskus on ihan kiva vääntää kunnon mättösetti (tosin harvemmin tälleen lounaalla), mutta tässä vähän katosi se burgerin punainen lanka ja tarjolla oli kirkkaan konseptin sijaan pirusti kaloreita.

Kaverin burgeri oli myös runsas ja kasvispihvit maistuivat hänelle. Vähän muisteltiin Tuomas Burgeria (kuka muistaa! Iso Roballa monet illat herkkumössöä yms) ja kuulemma oli parempaa settiä tässä tarjolla.

Sisustus on Happy Days -tyylillä väsätty ja ihan hauska versio jenkkidinerista, tosin ei ihan niin americana-pieteetillä vedetty kuin esim. Classic American Diner. Toki pienyrittäjä tekee niillä rahkeilla mitä on ja hauska täällä oli istuskella ja turista kaverin kanssa niitä näitä.

Seinämaalauksia oli selkeästi väsätty tosissaan ja kiva että oli näinkin värikäs ympäristö. Muutenkin itselle uppoaa yllättävän hyvin tällainen jenkkimeininki. Muutenkin Myrtsin aseman seutu oli yllättävänkin viihtyisä, paljon parempi kuin omissa, ikivanhoissa muistikuvissa.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ainakin se vegeburgeri ja kaverin luonnehdinnan perusteella oli ihan hyvä. Lasten kanssa voisi harkita, jos olisi näillä kulmilla ja burgeria tekisi mieli, lapsille löytyi omat kohtuuhintaiset annokset jne. Tosin vaunuilla ehkä tekisi vähän tiukkaa.

Ps. Jos eat.fi:n uutisvirtaa on uskominen, niin perjantaina sulkeutuvan Gastonen tilalle on tulossa joku mystinen Corso.

URL Mike’s Diner
Puhelin 045-6140484
Osoite Myyrmäen asema, Vantaa

Fat Ramen (2. kerta)

Kevät tekee tuloaan ja menimme vaimon kanssa lounaalle, mutta en vaan jaksanut alkaa säätää ruokapaikan suhteen, varsinkin kun ajankohta ei ole valtavan suotuisa (reilusti 11 jälkeen, jolloin melkein kaikki paikat ovat jo lohduttoman täynnä). Kehitellessäni tähän pulmaan ratkaisua, päädyin Hietsun halliin, josta löytyisi vielä muutama uusi paikka ja taattua laatua edustavia, jo käytyjä mestoja.

Käveltiin Super Bowlin ohi, mutta kaikki pulpetit olivat jo niin tukossa ja tiskille kiemurteleva jono liian pitkä, että olisi jaksanut jäädä siihen säätämään. Kimchi Wagon on hävinnyt (ihan kuin tähän olisi rakenteilla joku uusi, tai sitten muistan kohdan väärin), kuten myös Fat Tomato (tilalla Street Gastro), mutta Fat Ramen löytyy edelleen. Muistellessani kaihoisasti ensimmäistä ja ainoaa käyntikertaa tässä raflassa, tuli ihan tippa linssiin ja kun muutama pöytäkin näytti olevan vapaana yläkerrassa, ohjasin meidät tiskille tekemään tilausta.

Offering perhaps the best soups available in Helsinki, this Ramen shop does their own stocks and you can really taste the love in the bowl. You owe it to yourself to go here for lunch and maybe get a few side dishes as well.

Other great restaurants in the Hietalahden Kauppahalli market hall are Trattoria Corretto, Soppakeittiö and Le Marché.

Menu on laajentunut sitten edellisen kerran ja nyt on jo neljä ramen-vaihtoehtoa: Fat eli tonkotsu eli possulientä possulla ja kananmunalla etc (10e), salmon eli kalaliemi lohella ja fenkolilla sekä kombulla (12e), smokey duck eli kananliemi ankalla ja kananmunalla (14e) sekä cauliflower eli vegaaninen kasvis-tahiniliemi paahdetulla kukkakaalilla ja yuzu-kastkkeella (10e). Näiden lisäksi oli ilmestynyt sivujuttuja: Kimchi (2,50e), sichuan-pippurilla maustettua kurkkua (2e), wakame & daikon -salaatti (4e), grillattua romainesalaattia tofumajoneesilla ja paahdettua tattaria (3e) sekä edamamepapuja tilliöljyssä (4e). Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille, josta löytyy vedet yms. Samanlainen piste löytyy myös yläkerrasta, ettei tarvitse ravata portaita. Ruoka tuodaan pöytään, tiskilta otetaan numerolappu messiin. Minulle tuli possu- ja vaimolle lohi-ramen, alkuun oli pakko ottaa kimchi sekä maustekurkkuja.

Alkuruoka tuli melko vikkelään vaikka ravintolassa olikin reilusti asiakkaita. Kimchi oli herkullista ja ihanan tulista, tykättiin molemmat siitä vaikka alkoikin olla ehkä snadisti liian hottia paremmalla puoliskolle. Ne kurkut taas olivat hienoinen pettymys siinä suhteessa, että olisin kaivannut paljon isompaa pippurihittiä, nyt nämä olivat lähinnä sesaminsiemenien makuisia. Kurkut olivat siis ihan hyviä, olisin vaan toivonut tiukempaa meininkiä. Erityismaininta käheistä astioista, nämä olivat kaikki hauskan rustiikkisia ja kauniita sekä tarkoitukseen sopivia.

Pääruoka saapui sekin verrattain nopeasti ja annokset olivat erittäin hyvännäköisiä. Oman possusopan liemi oli ihan tajuttoman hyvää, upean täyteläinen ja rikas maku, ollen kuitenkin riittävän kevyttä, ettei tullut mitenkään rasvainen suutuntuma. Possu oli suussasulavan maistuvaa ja toimi tässä kontekstissa erinomaisesti. Tässäkin oltiin löydetty loistava balanssi rasvaisen ja lihaisan välille. Ramen nuudelit olivat nekin todella hyviä, tekstuuria löytyi ja olivat sopivan al dente. Kasvikset annoksessa jäivät muun täyteläisyyden alle, mutta idut antoivat kuitenkin vähän rapsakkuutta mukaan. Kananmuna oli hyvä, mutta sekin jäi vähän muiden herkkujen jyräämäksi. Kastikkeilla (hoi sin tms bbq ja joku chilihenkinen) sai vielä turauteltua pientä lisäsävyä annokseen.

Vaimon lohisoppa oli todella hyvä sekin ja kiinnostavasti hyvin erityyppisellä makuprofiililla tuotettu. Kala ja meri olivat vahvasti esillä, mutta ei kuitenkaan sellaisella kalamaisella tavalla, jos tiedät mitä tarkoitan. Enemmän tällainen kevyt ja freesi merellisyys tuli kielelle. Lohi maistui makoisalle ja oli saavuttanut juuri sopivan kypsyysasteen. Fenkoli toimi mahtavasti tässä kokonaisuudessa ja muutenkin R. piti kasvisten runsaudesta sopassaan. Tämä oli todella kova suoritus ja ihan mahtavaa nähdä, että jätkät vetelee edelleen omalla levelillään tällaista tasaisen upeaa suoritusta.

Tästä ravintolasta saa omasta mielestäni ehkä Stadin kovimmat soppakulhot, vaikka toki melko erilaista kuin perinteiset eurooppalaiset reseptit. Jos niitä kaipaa, niin samassa rakennuksessa sijaitsee Soppakeittiö, josta löytyy sitten niistä keitoista ehkä parhaimmat. Hietsun halli on onnistunut haalimaan erittäin tasokkaan ravintolatarjooman sisuksiinsa, tänne kannattaa tulla herkuttelemaan.

Sisustus on käsitelty jo moneen otteeseen, mutta todettakoon, että mielestäni se jo jonkin aikaa sitten tehty remontti oli onnistunut ja koko kauppahalli on viihtyisän oloinen omintakeisella tunnelmallaan. Aurinko porotti ikkunasta yläkerrassa sijaitsevaan pöytäämme ja rauhallisen puheensorinan täyttämä halli oli hauska ympäristö lounaalle. Ylätasanteella pääsi vähän irti myös hallin käytävien ruuhkasta.

Asiakaspalvelu oli erinomaista, tiskillä jaksettiin kysymättä heti opastaa annoksiin sekä siihen, että mistä löytyy kaikki tykötarpeet jne, iso kiitos siitä. Myös tarjoilu pelasi tehokkaasti ja kaverit kävivät blokkaamassa hylsyt pöydistä nopeasti ja toivottivat ystävällisesti tervehdykset poistuessa. Hyvä meininki kaiken kaikkiaan. Kasvissyöjälle oli sitä kukkakaaliversiota ja näillä natsoilla varustetun keittiön antimia kannattaa ihan ehdottomasti käydä testaamassa. Lasten kanssa voisi periaatteessa tullakin, ainakin pesueen pienin diggailisi ihan varmasti näistä herkkuliemistä. Toki halli asettaa jotain rajoitteita isommalle porukalle yms rattaille.

Ps. No miksi mä sitten tiputin nelosesta kolmeen ja puoleen tämän, jos kerran niin paljon sitä rakastin? Kaikesta huolimatta, ehkä tässä ei kuitenkaan ihan Passion, Brondan tai Demon tasolla kuitenkaan vielä leijuta. Niin paljon kuin tätä makumaailmaa itse rakastankin.

URL www.fatramen.fi
Puhelin 040-0988511
Osoite Lönnrotinkatu 34, Helsinki

Töölön Sävel

Tänään oli sitten vuorossa taloushallinnon asioita sun muuta byrokratiaa, mutta homma sujui sulavasti ja olimme vaimoni kanssa jo ennenaikojaan liikenteessä. Tähän varautuen olin napannut Listalta parit vaihtoehtoiset lounaan kohteet ja aikataulun ja maantieteen kannalta houkuttelevin oli Töölön Sävel, tuo “finbistro”, joka on sisustettu entisaikojen Suomi-kuvilla jne nostalgiameingillä. Ruokapuoli noudattelee samankaltaista linjaa.

The ye olde pictures of Helsinki adorn the walls of this “finbistro” and the atmosphere is quite a unique mix of Finland memorabilia and an American diner. The lunch buffet was a solid show of the usual modernish Finnish cafeteria fare.

Buffets near this restaurant that you might be interested in are Trattoria Sogno, Lime Tree and Kaarti.

Tarjolla on kotiruokaa sisältävä lounasbuffet (10e / soppa ja salaattipöytä 9e), tai viikon burgeri: Kana-pekoniburgeri / falafelburgeri (10,90e +3e ranuilla, +soppa&salde). Tänään lounasbuffassa oli: Tomaattisoppa, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, punajuuri, raejuusto+ananas, kalasalaatti, kana-riisisalaatti ja modaukseen niitä kuivattuja maissinjyviä!, siemeniä, paahdettuja juttuja, paahdettua sipulia jne), muutamaa eri tyyppistä leipää + tuorejuustolevitettä/voita, porsaan ulkofile pippurikastikkeella, purjotäyteinen kampelaleike kermaviilikastikkeella sekä kasvisvaihtoehtona (tulee pöytään) portobelloflambé.

Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille, jonka vierestä löytyi päivän lehdet. Aseet yms löytyvät buffasta ja vedet pöydästä. Lounaalle voi ottaa myös pienen kokiksen (2e) tai bissen (2,50e). Molemmat ottivat buffan.

Alkuun oli sitä tomaattikeittoa ja salaattia. Soppa oli aika hyvä veto, mausteinen ja tomaattinen, vähän purjoa tms sipulia mukana tuomassa kivaa rustiikkia tunnelmaa. Salaatti taasen edusti oikein perinteistä linjaa, mutta kiva, että oli useampi kastike tarjolla.

Ne maissinjyvät on kyllä ihan kipeän hyviä, varsinkin pöydän toiselle puolelle kelpasivat. Ja aika vänkiä kanssa ne jotkut tummaksi paahdetut systeemit, minkä mausta en saanut raaka-ainetta kiinni, mutta silti jotenkin kiehtovia.

Pääruokana olikin sitten possua pippurikastikkeessa sekä paneroitua kampelaa. Possu oli ook, mureaa, ihan snadisti kuivakkaa (buffa) ja täyteläisen pippurisen kastikkeen syleilemää. Tähän vähän sinappia kun turautti kylkeen, niin oli jees. Kermaperunat olivat kelvollisia ja näihin oli taas hauskasti laitettu sipulia yms päälle, joka sopi tähän kontekstiin mainiosti.

Kampela oli hyvää ja lämpöhauteesta huolimatta rapsakkaa pinnalta. Täytekin maistui (taas sipulia messissä, mikä toimi hienosti) ja freesin hapan kermaviilikastike tillillä viimeisteli kokemuksen.

Oikein hyvä kotiruokabuffa ja sopivaan hintaan, vertautui lähes yks yhteen eiliseen Kaartin vastaavaan, molemmissa tällainen nostalginen ja kotimainen meno. Hyvin sopi tällaiseksi viikonlopun avaukseksi.

Sisustus oli vähän diner-henkinen, huolellisesti duunattu, nostalgiaa sopivan modernilla tavalla pursuava ja viihtyisän oloinen. Ikkunat tulvivat valoa lounasaikaan ja hauskat taulut wanhasta Stadista toivat hymyn huulille.

Taustalla soi hiljaa ikihittejä ja pöytiä koristi Tauno Palon kuva Hopeapeilin kannessa, josta löytyi uutisena “Kauko Saarentaus hymyilee”. Miksi meillä on nykyään niin paljon huonompia uutisotsikoita tarjolla?

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli mielenkiintoisen kuuloinen portobelloflambé, salaatin ja sopan lisäksi. Lasten kanssa ei välttis tulis lähdettyä, tosin kyllä he mainostavat jotain perheystävällistä viikonloppubrunssia, että ehkä sitten sellaiseen jos olis mestoilla?

Ps. Tämä olikin sitten omien laskujen mukaan lounasravintola #657 (Parilla lasketaan mukaan, kun siellä on myös lounasta), niin meni se 650 kätevästi ohi (oli Sunny Bay) ja seuraava ns. maaginen luku olisi sitten joko 666 jos sille linjalle lähdetään, tai sitten 700. Toisaalta ihan sama, kunhan ruokaa saa. Hauskaa viikonloppua! EDIT: Äh, mä sekoilen näiden lukujen kanssa. Hoku oli #630, joten tämä on #645. Ei anna hyvää kuvaa matikkapäästä, tarkkaavaisuutta nyt (note to self).

Pps. Ainiin! Kun tuli käveltyä taas Ritzin ohi, niin tuli mieleen, että täällä tuli joskus enon (ja muun köörin) kanssa käytyä leffassa. Joku Disney piirretty se oli, ainakin muistaakseni. Siitä on jo hetki aikaa, mutta hento muistijälki on kaivertunut otsalohkoon.

URL www.toolonsavel.fi
Puhelin 044-7555959
Osoite Runeberginkatu 40, Helsinki