Döner Harju City

Oli kova meininki tänään ja kiireinen päivä, jonka tiimellyksessä piti kuitenkin keksiä jotain ruoankaltaista. Steissillä heiluessani muiden heinämiehien seassa muistin yhtäkkiä Citycenterin ravintola-laajennuksen. Siellä piti olla ainakin Döner Harjun laajentuma, joten ampaisin Asematunnelin syövereihin ja vielä uutuuttaan kiiltävän, jouluisasti sisustetun minikauppakeskuksen rullaportaisiin.

Kakkoskerrokseen (vai mikä tää oli, hämää vähän kun siirtymä on kuitenkin sieltä maan alta) olikin ilmestynyt rafla jos toinenkin. Tosin Na’am on nähty, kuten myös Sushibar+wine, Pupu yms, mutta joku italialaishenkisesti nimetty pulju napsahti listalle, pitää käydä joku sateinen päivä (paitsi että se näemmä avautuu joskus myöhemmin).

Well done kebabs with lamb, veal, chicken or seitan, this extension of the trendy Döner Harju located in Kallio is certainly better than the dime in a dozen pizza+kebab restaurants which dot the city.

Other restaurants in the Citycenter are Leonardo, Cacik and Classic American Diner.

Tänään lounaaksi (10,30e) oli tarjolla: Palsternakkakeitto ja kebab yrttilammas/chilikana/vasikka/seitan-täytteellä sekä lisukkeina tomaatti-persimon-granaattiomenabulgur, sitrusmarinoitu punakaali, focaccialeipä.

Listalta löytyi myös salaatti (11,90e), joka sisälsi: Kokonaisena paahdettua munakoisoa ja punasipulihilloketta, tiristettyä halloumia sekä grillattua focaccialeipää. Loppuun on kahvi tai teetä. Itselle osui tuo yrttilammas. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyy aseet. Vesipiste on kahvien vieressä, seinustalla ja ovelasta paperit pöydissä. Tällainen hajautettu malli.

Alkuun heitetty soppa oli hyvä, lämmin ja aavistuksen mausteinen sekä samettisen pehmeäksi porattu paksu keitto. Näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut töräyttää sinne sopan sekaan pöydästä löytyvää omena-habanero-kastiketta, mutta en tajunnut sitä paikan päällä kokeilla. Hitsi.

Pääruoka tuli meinaan nopeasti. En kunnolla ehtinyt istumaankaan, kun kohtelias nuori mies kiikutti peltilautasen eteeni. Keiton hörpittyäni etenin aseiden kanssa kohti lammasta ja tämähän oli oikein oivan makuista, aika hyvä tekstuurikin, tosin kaipasin sitä rapsakkaa paistopintaa (burnt brown crunchy bits). Mutta koska tämä liha oli mehukasta (vrt. aikaisempi setti), niin hyvä näin.

Tuoreet yritt sopivat teemaan, kuten myös snadisti mausteinen tomaattikastike, jonka tulisuusastetta tuli nostettua useampaan otteeseen sillä ruiskupullolla. Jota myös ovelasti suihkauttelin vähän jaloillenikin, kun ei meinannut ekaksi tulla ulos mitään kamaa. Sattuuhan näitä ja se kastike oli sen verran hyvää, että paha mielikin jäi sikseen.

Sopivan polttelevaa ja maukasta, tämä piristi annosta kovasti, varsinkin loppua kohden. Ajankohtainen persimon oli muuttunut tässä freesiksi lisukkeeksi, joka sopi oikein hyvin muiden komponenttien kanssa, kuin myös se hauskan hapan jogurttikastike sekä sitruksinen punakaali.

Leipä oli paahdettu rapsakaksi pinnalta, ollen kuitenkin ilmava sisältä, tällä oli hyvä pyyhkiä viimeiset herkkurippeet suuhun. Hyvä lounas, eikä mitenkään liian raskas, niinkuin joskus kebab-lounaat tuppaa olemaan. Ja tämä oli selkeästi parempi kokemus kuin se Döner Harjun ekskursio. Ehkä sitäkin pitää joskus kokeilla uudestaan, sitten tokalla rundilla tms.

Sisustus on valoisa ja moderni, uutuuttaan kiiltävä kalustus on riisutun oloinen ja linjakas, tosin niitä asiakaspaikkoja on kyllä ladottu baaripöytien ääreen sen verran, että jonkinlaista yön eläimien eksodusta tässä ilmeisesti odotetaan. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, keittolautanenkin käytiin blokkaamassa hymyissäsuin tyhjennyksen jälkeen.

Ostoskeskuksessahan tässä toki ollaan, mutta jotenkin silti rauhallisen oloinen meininki ja kesäksi (tai sitten karuimmille karjuille talveksi) oli ulkoterassi Citykäytävän pihalle. Meitsi diggas, kannattaa käydä stedaamassa. Kasvissyöjillekin oli seitania (mä luen tän aina “satan” englanniksi, ei voi mitään) tai halloumisalaattia.

URL www.donerharju.fi/city
Puhelin 050-3565998
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki

Jackie

Litsis lätsis, vettä tulee joka nurkasta, onneksi pieni sahaaminen auttaa. Tänään oli Suomi 100 itsenäisyyspäiväjuhlat koululla ja näin ollen aamu alkoi melko avantgardistisella kokemuksella. Pääsin toimistotohinoihin normaalia myöhäisemmässä vaiheessa, joten olin melko eri faasissa verrattuna muihin. Joten siirtyminen lounaalle oli mitä yksinkertaisin päätös. Luikahdin Ruttopuiston läpi kohti Iso-Robaa, jonka Jackie-ravintola oli eilisessä postauksessa vääntynyt jostain syystä Charlieksi.

Huukkers, kuka näitä laskee (paitsi minä)? Tämä We Got Beef -mestan tilalle ilmestynyt ravintola tarjoilee pizzaa ja nykyisin tosiaan myös lounastakin. Rafla on ollut tarkkailulistalla jo jonkun aikaa, mutta jotenkin ei ole tehnyt mieli sitä lättyä. Kuitenkin eilisen faux pas:in jälkeen oli pakko korjata tilanne ja näin löysinkin itseni tutuista koordinaateista. Alkupäivän hämmennyksen takia tosin jäi tuo fotaaminen aika vähälle, joten kaivetaan arkistoista jotain ikivanhoja Roba-kuvia.

Pizza and drinks available at this hip haunt, with an additional salad bar for lunch. The salads were good and the pizza tasty, if not particularly marvelous.

The Iso-Robertinkatu street has many interesting restaurants, such as Tortilla House, Vibami and Na’am.

Eli pizzaa ja salaattibaari (10,30e margherita, muut pizzat enemmän) tai soppaa + salaattia (10,30e). Tänään salaattibaarissa oli (#laputoiskiva): Marinoituja porkkanoita + papuja + jotain pyöreitä (linssejä? pieniä papuja?), salaattisekoitus, perunasalaattia, tofua ja juttuja, oliiviöljyä ja sitruunavinaigrettea. Baaritiskiltä löytyi myös leipää, vettä ja aseet sekä pizzan tykötarpeet, eli oreganoa ja tabascoa & chilirouhetta. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Itselle valikoitui margherita ja salaatti.

Alkusalaatti oli yllättävän runsas ja hyvä setti. Asioita oli viitsitty marinoida melko onnistuneesti (ne porkkanat ei jotenkin säväyttäneet, kuten eivät ne mysteeripalluraiset) ja valikoima oli sopivan laaja, että meni vähän taiteiluksi sen pienen lautasen kanssa.

Itse tehdyn oloinen sitruunavinaigrette oli myös hyvää, kuten se ciabatta. Tietämättä ollenkaan, että minkälainen tai mikä keitto täällä oikein oli tarjolla, niin voisin kuvitella soppa+salaatti vaihtoehdon olevan ihan kokeilemisen arvoinen asia. Tosin vastapäätä löytyy myös erinomainen Na’am.

Pizza tuli ja oli kovin tutun oloinen lätty. Ulkoisesti tämä muistutti paljonkin niitä versioita mitä on tullut saatua muista hipsterimäisistä rafloista, kuten nyt vaikka Linko tai Putte’s (tosin Putte’sin pizza ei silloin iskenyt, voi olla että syy oli osittain myös minussa). Pohja oli mainio, kuten myös reunat. Ehkä aavistuksen liian kuivakkaa, mutta juuri sellaista rapsakkaa ja kohtuullisen sitkoista kuin mitä toivookin näistä. Selkeästi parempi kuin joku random kebab-pizza-paikka, mutta ei silti niin paljon kuin mitä jotkut, kuten Capperi, Via Tribunali tai Enso.

Kastike oli hyvä, vähän ehkä makean puoleinen, mutta maukas ja sopi käteen nostettavien slaissien päälle hienosti. Juustoa oli maltillinen määrä ja se komppasi muita komponentteja taiten. Eli hyvä pizza oli ja paljon lisäpisteitä maittavasta alkusalaattipöydästä. Kyllä täällä kannattaa käydä, ainakin jos sitä känkkyä tekee mieli.

Sisustus on urbaani ja hämyisä, mikä sopii tällaiselle hieman ööklubimaiselle oleskelutilalle. Vähän näissä tällaisissa paikoissa tulee mieleen se, ettei näitä ole varsinaisesi suunniteltu päiväsaikaan käytettäviksi, snadisti sellainen aamujatko-meininki.

Mutta ei se mitään, kyllä tässä ihan mielellään istuskeli syömässä ja katselemassa vastavalmistunutta Roban “kävely”katua (missä autot kaahailee). Taustalla soi rauhallisella voluumilla tesnoa ja ulkona kuljetusfirmojen edustajat lastailivat kamaa liikkeisiin, safkaa kaupunkiympäristössä. Kasvissyöjälle oli kaikki (ehkä, en tiedä siitä sopasta) vaihtoehdot auki ja ainakin pizza toimi ihan jees.

Lasten kanssa ei välttis itse tulisi mentyä, mutta toisaalta tässä oli joku mammapartio vaunujensa kanssa liikkeellä ja tilaa tosiaan löytyi vaikka muille jakaa, eikä musakaan ollut liian kovalla, joten pikkuiset saivat hyvät päikkärit samalla kun äidit pääsivät bamlaamaan ja skruudaamaan. Hyvä hyvä.

Ps. Ei ole kurantimpaa kuvaa raflasta, kun en jotenkin tällä kertaa ollut ihan messissä ja jäi ottamatta. Enkä nyt jaksa edes mennä myöhemmin ottamaan uutta kuvaa, vaikka joskus olen niin tehnytkin. Sori siitä (not sorry).

URL www.jackie.fi
Puhelin 040-1351782
Osoite Iso Roobertinkatu 21, Helsinki

Moshimoshi

“Nyt lähti, sano Annikki Tähti”, pyöri jostain syystä mielessäni kun tuijotin Teatterin eteen parkkeerattua kuorkkista, joka hätävilkut päällä oli blokannut puolet Pohjois-Esplanadin liikenteestä lounasruuhkan tiimellyksessä. Tästä syystä sain nauttia täysin rinnoin raikkaasta kelistä ja autojen kaasuista samalla kun odottelin R:n saapumista. Tarkoitus oli mennä St. Anna’s (ex-Uggla, ex-ex-Motellet? yms ex*n-Soda) lounaalle, kun heitin weba (index.php *tirsk*) lupaili 4.12. avautuvaa lounasta.

Valitettavasti ovi oli säpissä ja valot pois päältä, olisiko pikkujoulut menneet henkilökunnankin osalta pitkiksi? Mutta ei se haittaa! Aina on Plan B, joka tällä kertaa manifestoitui kolmena vaihtoehtona Iso-Roballa: Moshimoshi (vai Moshi Moshi? Näiden kirjoitustavasta ei saa aina selvää, vrt. Momotoko), joku uusi intialainen sen lähellä ja Charlie. Johtuen R:n pizza-aversiosta, niin checkpoint karlie jäi nyt koestamatta ja iskeydyimme kiinni sushibuffaan.

Another sushi buffet, in the seemingly never ending sea of the kind. The sushis were tasty, even though the rice was slightly too loose, so all was well. The warm dishes were ok, as was the Thai-ish salmon coconut soup.

There are more sushi buffets in Helsinki than you can shake a stick at, but some of the best are Tokyo55, Fuku and Itsudemo.

Tämä Tamarinin tilalle ilmestynyt ravintola tuli havaittua Maffi-reissulla ja vaikka nyt ei varsinaisesti sushi- tms “aasialais”-buffaa tehnytkään mieli, niin tämä oli hyvä kompromissi. Tarjolla on aika normisetti, eli buffa (11,90e) susheilla (nigireitä ja makeja, niitä mitä oletatkin + fritattuja & gari ja wasabi), salaattia (jäävuori, wakame, kaali-porkkanaraaste, hunajameloni, appelsiini), lämpimiä (paistettua nuudelia, paistettua riisiä, riisiä, mustapippurinautaa, tonkatsua, kevätkääryleitä, hapanimeläkastiketta, thai-chilikanaa, possua sipulilla, paistettua tofua ja joku kukkakaalihässäkkä), limut sekä loppuun kahvia tai haudutettua teetä ja keksiä.

Keksien vierestä löytyi myös katkiskorppuja (sitä styroksia) sekä itse tehdyn oloista chiliöljyä (en maistanut, kun huomasin vasta lopetettuani). Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle, josta saa lautasen kantoon. Aseet yms löytyvät buffan päältä.

Alkuun otin soppaa ja salaattia, jotka molemmat olivat aika hyviä. Vähän jotenkin jännä yhdistelmä tämä rikas kookosmaito-pohjainen soppa ja rasvainen kala, ihan hyvää kuitenkin. Varsinkin kun tässä oli kuitenkin vähän myös chiliä mukana leikkaamassa läpi maun paksuimmat syyt. Ehkä tähän olisi jotain happoa kaivannut, mutta lämmitti nyt kuitenkin kuorma-auton aiheuttaman ruuhkan jäädyttämiä näppejäni.

Salaatti oli vähän surullinen, varsinkin kun raastesalaattia ei ollut juurikaan maustettu mitenkään, tämä tuntuu aina sellaiselta kadotetulta mahdollisuudelta. Erityisesti kun ei ollut mitään muutakaan kastikevaihtoehtoa esillä. Wakame toki uppoaa (lähes) aina.

Jatkoin susheihin ja nämä olivat oikein hyvän makuisia, vähän tuli siitä kalasta jopa mieleen Itsudemon herkulliset sushit, tosin näissä oli vähän ongelmia sen riisin suhteen. Palleroiset nigireissä osoittivat pientä tendenssiä hajoamiseen, varsinkin kun niitä yritti käsitellä rajusti tikuilla.

Oma syömäpuikkoninjutsu ei ole Dirk Struanin leveleillä, mutta noin pääsääntöisesti homma onnistuu ilman suuria häröilyitä. Täällä joutui kuitenkin käyttämään normaalia hellempiä otteita. Kaiken kaikkiaan koko hoito oli hieman keskitasoa parempi sushibuffa.

Lämpimät safkat eivät juuri nostaneet tunteita pintaan, kiva että oli paistettua riisiä ja thai-kana oli saanut pintaan mukavasti chiliä, olematta kuitenkaan erityisen muistiinpainuva kokemus. Tonkatsu oli hävittänyt kaiken rapsakkuuden jo buffan alkumetreille. Mieluummin silti tässä käyn kuin kadun toisen puolen Yamatossa, joka ei käyntikerrallani vakuuttanut laisinkaan.

Sisustus on selkeä ja ilmavan oloinen, kevyen kalustuksen, hauskojen lamppujen sekä isojen ikkunoiden myötä. Asiakaspaikkojen optimointi oli ehkä aavistuksen liian agressiivista, kun ei meinannut saada salaattilautasta mahtumaan kahden istuttavalle pöydälle, mutta muuten homma sujui mallikkaasti.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle on teoriassa muutamia vaihtoehtoja, mutta on se varmaan aika synkkää olla tuollaisen kalameren edessä alkaa noukkimaan joukosta mahdollisesti pelkkää vegeä sisältäviä variantteja.

Lasten kanssa voisi ehkä tulla, tykkäävät sushista, mutta toisaalta tila oli lounaan loppua kohden jo sen verran kortilla, että ahdasta olisi tullut. Hyvä lisä kuitenkin Iso-Roban valikoimaan ja omasta mielestä parempi vaihtoehto kuin edellinen Tamarin.

URL www.moshimoshi-restaurant.com
Puhelin 045-1252468
Osoite Iso Roobertinkatu 18, Helsinki