Tag: itämainen

Poiju

Tänään onkin vuorossa hötömölön tunkkausta koko ilta kaverin taideluolassa, joten päätin ottaa voimistavan happihyppelyn Ruohiksen suuntaan ja kuittaa Jätkäsaaren (oikeasti) viimeisen raflan samalla.

Poiju oli kyllä listalla ja on köllötellyt siellä jo vaikka kuinka pitkään, jotenkin tuo on aina jäänyt katveeseen, mutta muistui mieleen Faron käynnin yhdeydessä ja näin ollen oli maantieteellisesti oiva kohde nopeahkolle lounaalle.

Takaisin kävellessä tuli tehtyä muutama kiintoisa havaintokin, kuten että Abolbuna ei näyttäisi olevan enää lounasaikaan avoinna ja Helmi on muuttunut Yakiniku-nimiseksi (vai Yaki Niku?), mikä olikin varmaan ihan järkisiirto uusilta omistajilta. Helmi ei jotenkin kuullosta kauhean itämaiselta. Pitääpä käydä tsekkaamassa mestan uudistunut buffa jossain vaiheessa.

Indian food, pizza and steaks at this neighborhood restaurant at a decent price point and a good enough quality.

Close by you can find also Yeti Nepal, Faro and Dacca.

Tarjolla on päivittäin(?) vaihtuva lounaslista, jota ei valitettavasti löydy netistä. Tänään oli tarjolla: Tarkadal eli valkosipulivoissa paisettuja linssejä + riisi & naan (9,50e), Chicken Jalfrezi eli paistettua sipulia ja paprikaa sipuli-tomaattikastikkeessa + r&n (10e), Lamb Rogan Josh eli lammasta haudutettuna erilaisiin vahvoihin mausteisiin + r&n (10,50e), hawaijileike eli possua ananaksella choron-kastikkeella ja ranuja (12e), pippuripihvi ranuilla (14e), lohi tartar-kastikkeella (12e) sekä pizzat 1-16 (9,50e).

Tämän lisäksi lounaaseen kuului alkusalaatti: Salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, punajuuri sekä kastike. Loppuun kahvia tai teetä. Itselle valikoitui intialainen lammas (bää). Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkusalaatti oli niin basic kuin olla ja voi, mutta kuitenkin ihan tuoreet komponentit ja kastike oli jees. Kyllä tällä viihdytti itseään samalla kun odotteli safkaa.

Pääruoka tulikin sitten todella vauhdikkaasti, olinkohan ehtinyt jo puoliväliin pientä salaattilautastani. Tämä olikin katettu ovelasti soikion muotoiselle lautaselle vs. peltilautanen ja naan-leivän roolia näytteli snadimpi viipale.

Tämä hyvä, mulla ei ollut mitenkään järkky nälkä ja muutenkin on tullut vähennettyä snadisti tuota hiilareiden älytöntä mättämistä (himassakaan ei tule enää vedettyä niitä juustovoileipiä kasaa illalla, vaan tehtyä sellainen Lidl-sötkötys mustikoista ja kreikkalaisesta jugrusta).

Leipä oli aavistuksen lötkön oloista, ei pärjännyt ollenkaan niille kunnon naan-lätysköille, mitä saa normi nepalilaisista yms. Tosin ei tämä nyt mitenkään luokatonkaan ollut. Riisi oli jännää, kun siinä oli usean värisiä jyviä, tämä oli hyvin keitetty, sopivan kostea ja pääosin paakuuntumatonta. Lammas oli sekin ihan ook, jotkut palaset sitkeähköjä, kuitenkin suurimmaksi osaksi riittävän mureita.

Kastike oli hieman mausteista, itse kaipasin chilikastiketta pöytään (ei ollut tai en nähnyt ainakaan), mutta meni tämä näinkin ja nälkä lähti jne. Tarjooma on jokseenkin suoraan verrannollinen Daccan listaan, mutta naan-leipä oli vähän parempaa, kastike maukkaampaa ja riisi kivasti jännempää.

Sisustus on sopivan merellinen ruoreineen, laivoineen ja tauluineen. Lähtiessä tuli bongattua (muovinen) hain pääkin ripustettuna raflan toisen pään seinälle. Yleisilme oli siisti, aavistuksen kauhtunut ja melko viihtyisä tällaiseksi kortteliravintolaksi.

Ehkä taustalle olisi voinut pistää jotain ääniraitaa tai vaikka lokkien kirkunaa (heh, tästä muistuu mieleen yksi ekoista konsulttiduuneista, missä asiakas pyysi webskaansa kulkusen kilinää) tunnelmaa tuomaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle löytyi linssikastiketta, tosin kannattaa ehkä tsekata Yeti Nepal ja Hima & Salin valikoima myös.

Ps. Jännä nähdä mitä tuolle viinaväännölle tapahtuu. Vaikka nyt itse olenkin jättänyt homman jokseenkin sikseen, niin olisihan se jo aika höllentää tätä holhouskulttuuria. Erityisesti jos sillä saisi lisäpiristystä ravintoloille. Muistan hyvin miten vuosia ja vuosia sitten Saksassakin sai take-away pizzan mukaan ostettua pari kylmää huurteista, mikä tuntui samaan aikaan niin kovin luontevalta ja absurdilta, kun oli tottunut vähän erilaiseen meininkiin.

Pps. Äääh. Ja tämä oli sitten lounas #779 (Döner Harju City lasketaan mukaan, vaikka onkin ketjun toinen esiintymä), joten se maaginen #777 meni ohi niin että vihelsi. Ja muutenkin, nyt on kasinoilla jotain über-kalliita joulubuffia, jotka ei jotenkin jaksa kiinnostaa.

Ei vaan pysty taipumaan kuudenkympin buffaan, josta saa sitä samaa kamaa mitä jokatapauksessa vetää överit jouluna. Mieluummin menee johonkin oikeasti hyvään raflaan syömään maistelumenun tms. Ainiin, siitä tulikin mieleen, että OX lopettaa jouluun mennessä. Kannattaa käydä, jos et ole vielä ehtinyt.

Pp(kylläpä taas lähtee)ps.  Ekat joulukuusen myyjät bongattu! Tämä kaveri oli ihan jäässä, kun kuusetkin oli suihkittu.

URL www.ravintolapoiju.fi
Puhelin 09-6856638
Osoite Jaalaranta 5, Helsinki

Moshimoshi

“Nyt lähti, sano Annikki Tähti”, pyöri jostain syystä mielessäni kun tuijotin Teatterin eteen parkkeerattua kuorkkista, joka hätävilkut päällä oli blokannut puolet Pohjois-Esplanadin liikenteestä lounasruuhkan tiimellyksessä. Tästä syystä sain nauttia täysin rinnoin raikkaasta kelistä ja autojen kaasuista samalla kun odottelin R:n saapumista. Tarkoitus oli mennä St. Anna’s (ex-Uggla, ex-ex-Motellet? yms ex*n-Soda) lounaalle, kun heitin weba (index.php *tirsk*) lupaili 4.12. avautuvaa lounasta.

Valitettavasti ovi oli säpissä ja valot pois päältä, olisiko pikkujoulut menneet henkilökunnankin osalta pitkiksi? Mutta ei se haittaa! Aina on Plan B, joka tällä kertaa manifestoitui kolmena vaihtoehtona Iso-Roballa: Moshimoshi (vai Moshi Moshi? Näiden kirjoitustavasta ei saa aina selvää, vrt. Momotoko), joku uusi intialainen sen lähellä ja Charlie. Johtuen R:n pizza-aversiosta, niin checkpoint karlie jäi nyt koestamatta ja iskeydyimme kiinni sushibuffaan.

Another sushi buffet, in the seemingly never ending sea of the kind. The sushis were tasty, even though the rice was slightly too loose, so all was well. The warm dishes were ok, as was the Thai-ish salmon coconut soup.

There are more sushi buffets in Helsinki than you can shake a stick at, but some of the best are Tokyo55, Fuku and Itsudemo.

Tämä Tamarinin tilalle ilmestynyt ravintola tuli havaittua Maffi-reissulla ja vaikka nyt ei varsinaisesti sushi- tms “aasialais”-buffaa tehnytkään mieli, niin tämä oli hyvä kompromissi. Tarjolla on aika normisetti, eli buffa (11,90e) susheilla (nigireitä ja makeja, niitä mitä oletatkin + fritattuja & gari ja wasabi), salaattia (jäävuori, wakame, kaali-porkkanaraaste, hunajameloni, appelsiini), lämpimiä (paistettua nuudelia, paistettua riisiä, riisiä, mustapippurinautaa, tonkatsua, kevätkääryleitä, hapanimeläkastiketta, thai-chilikanaa, possua sipulilla, paistettua tofua ja joku kukkakaalihässäkkä), limut sekä loppuun kahvia tai haudutettua teetä ja keksiä.

Keksien vierestä löytyi myös katkiskorppuja (sitä styroksia) sekä itse tehdyn oloista chiliöljyä (en maistanut, kun huomasin vasta lopetettuani). Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle, josta saa lautasen kantoon. Aseet yms löytyvät buffan päältä.

Alkuun otin soppaa ja salaattia, jotka molemmat olivat aika hyviä. Vähän jotenkin jännä yhdistelmä tämä rikas kookosmaito-pohjainen soppa ja rasvainen kala, ihan hyvää kuitenkin. Varsinkin kun tässä oli kuitenkin vähän myös chiliä mukana leikkaamassa läpi maun paksuimmat syyt. Ehkä tähän olisi jotain happoa kaivannut, mutta lämmitti nyt kuitenkin kuorma-auton aiheuttaman ruuhkan jäädyttämiä näppejäni.

Salaatti oli vähän surullinen, varsinkin kun raastesalaattia ei ollut juurikaan maustettu mitenkään, tämä tuntuu aina sellaiselta kadotetulta mahdollisuudelta. Erityisesti kun ei ollut mitään muutakaan kastikevaihtoehtoa esillä. Wakame toki uppoaa (lähes) aina.

Jatkoin susheihin ja nämä olivat oikein hyvän makuisia, vähän tuli siitä kalasta jopa mieleen Itsudemon herkulliset sushit, tosin näissä oli vähän ongelmia sen riisin suhteen. Palleroiset nigireissä osoittivat pientä tendenssiä hajoamiseen, varsinkin kun niitä yritti käsitellä rajusti tikuilla.

Oma syömäpuikkoninjutsu ei ole Dirk Struanin leveleillä, mutta noin pääsääntöisesti homma onnistuu ilman suuria häröilyitä. Täällä joutui kuitenkin käyttämään normaalia hellempiä otteita. Kaiken kaikkiaan koko hoito oli hieman keskitasoa parempi sushibuffa.

Lämpimät safkat eivät juuri nostaneet tunteita pintaan, kiva että oli paistettua riisiä ja thai-kana oli saanut pintaan mukavasti chiliä, olematta kuitenkaan erityisen muistiinpainuva kokemus. Tonkatsu oli hävittänyt kaiken rapsakkuuden jo buffan alkumetreille. Mieluummin silti tässä käyn kuin kadun toisen puolen Yamatossa, joka ei käyntikerrallani vakuuttanut laisinkaan.

Sisustus on selkeä ja ilmavan oloinen, kevyen kalustuksen, hauskojen lamppujen sekä isojen ikkunoiden myötä. Asiakaspaikkojen optimointi oli ehkä aavistuksen liian agressiivista, kun ei meinannut saada salaattilautasta mahtumaan kahden istuttavalle pöydälle, mutta muuten homma sujui mallikkaasti.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle on teoriassa muutamia vaihtoehtoja, mutta on se varmaan aika synkkää olla tuollaisen kalameren edessä alkaa noukkimaan joukosta mahdollisesti pelkkää vegeä sisältäviä variantteja.

Lasten kanssa voisi ehkä tulla, tykkäävät sushista, mutta toisaalta tila oli lounaan loppua kohden jo sen verran kortilla, että ahdasta olisi tullut. Hyvä lisä kuitenkin Iso-Roban valikoimaan ja omasta mielestä parempi vaihtoehto kuin edellinen Tamarin.

URL www.moshimoshi-restaurant.com
Puhelin 045-1252468
Osoite Iso Roobertinkatu 18, Helsinki

Swagatam

Räntää tuli kuin aisaa, mutta härmän jätkä ei välitä eikä valita. Varsinkaan kun pääsi lämpimässä autossa (piti tosin laittaa penkinlämmitin päälle, kun joutui melkein minuutin olemaan ulkona) ravintolan ovelle saakka. Lounas R:n kanssa, joka oli matkalla vaihtamaan valopuuta ja jotenkin oli jäänyt kaivelemaan se Parmesan Arabia -reissulla ohitettu nepalilainen.

Joten matkasimme Arabian yöhön, kuin beduiinit kameleillaan. Keinahdeltuamme kohteeseen jumppasimme lumiset portaat ylös (ulkokuvat on otettu tiistaina) ja puristauduimme ovesta sisään kuin lumiukot konsanaan.

A very nice Nepalese restaurant with delicious food and a touch for the fiery side of their cuisine. The momo dumplings I had were excellent, as was the Malai Kofta on my wife’s plate.

Further expeditions in to Nepalese cuisine can be done at Fulbari, Shubha Kamana and Gurkha.

Nepalilaista sapuskaa siis tarjolla ja lista noudattelee normaalia kaavaa, eli alkuun on salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, jotain coleslaw-henkistä #laputoiskiva, pikkelöityjä pepperonichilejä, maissia, ananasta, porkkanaraastetta, kikhernesalaattia sekä kastiketta + chilisoossia) ja pääruoat lautasannoksina listalta.

Tänään tarjolla oli: alu gobi eli paistettua kukkakaalia ja perunaa inkivääri-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), malai kofta eli kasvispyöryköitä cashewpähkinä-tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), chicken tikka masala eli tandoori kanaa tikka-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), lamb curry eli lampaan filee-paloja kurkumalla ja inkiväärillä currykastikkeessa (9,90e), shrimps saag eli katkarapuja pinaatti-inkivääri-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä annoksesta (11,90e) sekä momo chili eli nepalilaistyylinen mausteinen friteerattua lampaan jauhelihanyyttejä chili-paprika-sipuli-tomaattikastikkeessa (14,50e).

Itselle tuli tuo momo, kun sellaista en ole aiemmin nähnyt missään tarjolla, ja R:lle kombo katkikia ja vegepalleroita. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskillä lähtiessä. Aseet ja vedet oli jo pöydässä ja loppuun oli kahvia tai teetä (kaksi! valmiiksi haudutettua: inkivääri tai nepalilainen).

Alkusalaatti oli normisettiä, vähän toi coleslaw-systeemi oli jotenkin sellainen “mikä ei kuulu joukkoon” osastoa, mutta ihan hyvää oli kuitenkin.

Kikhernesötkötys oli saanut vähän makuakin mukaan, mutta papadameja ja niitä marinoituja sipuleita jotenkin jäin kaipaamaan. Chilisoossia ei tullut tällä kertaa testattua.

Ja se johtui siitä pääruoasta, jotka tulivatkin aika nopeasti. Omat nyytit oli jännästi puolitettu ja upotettu soossiin, vaikka jotenkin odotin, että olisin saanut kokonaisia nyyttejä, mitä olisi voinut sitten dippailla tms. Mutta ei se haittaa, meinaan se kastike oli aivan totaalisen herkullista.

Upea polte täytti suun heti ja useat maut pelasivat loistavasti yhteen samalla kuin puraisin täyteläistä ja mehukasta taikinatyynyä. Kuori toi mukaan kivan suutuntuman ja se jauhelihamötikkä oli mureaa ja loistavasti maustettu.

Raita oli raikas versio tästä normikastikkeesta ja viskositeettikin oli sellainen mistä itse pidän, ne löydät versiot ei jotenkin puhuttele. Minttu-kastike oli molempien suosikki (R:ltä puuttui, joten varasti minulta useampaan otteeseen), mutta se tomaattinen(?) kastike jäi hieman altavastaajaksi kaikkien muiden herkkujen edessä.

Rohkeasta maustamisesta huolimatta omasta annoksesta erottui kaikki komponentit selvästi ja osakomponenttiensa myötä kokonaisuus oli erinomainen. Yksi hienoimmista annoksista, mitä olen Stadin nepalilaisissa syönyt. Meni heti ihan kärkijoukkoon.

R:n malai kofta, jota luonnollisesti pääsin maistamaan, oli sekin oikein hyvää. Pientä rapsakkuutta vielä kuoressa, mutta muuten ilmavan maittavaa. Kermaisen täyteläinen soossi toimi mahtavasti ja sekin oli tavanomaista parempi suoritus.

Katkikset eivät ole minun suosikkejani tässä kontekstissa ja pidän itse enemmän Satkar-tyylisestä saag-kastikkeesta, joka on vähemmän kermainen ja painottuu enemmän sinne pinaatin puolelle.

Mutta oli tämäkin oikein hyvä kastikepohja, tosin R olisi kaivannut myös enemmän yrttistä versiota, eikä kahta kermakastiketta (tosin itse tilasi, jne). Hyvät olivat kaikki kastikkeet ja varsinkin se oma kaikessa erilaisuudessaan oli oikein tasokas veto, täällä kannattaa käydä vähän pidemmältäkin.

Naan-leipäkin oli sellaista mitä voisi toivoa, hieman pintaa, pehmeä sisus, hyvä sitko ja pysyi passelina läpi ruokailun. Pöytävaraustakin saattaa olla hyvä tehdä, jopa lounaalle, ainakin jos haluaa jonkun ikkunapöydän.

Sisustus on siisti ja samasta leimasimesta kuin muutkin nepalilaiset ravintolat, mitä on tullut nähtyä. Erikoispiirteenä jännä L-muotoinen tila sekä hieman tavallisesta poikkeavia koriste-esineitä, mutta siis vuoritaulut löyty jne.

Kakkoskerros ja isot ikkunat antoivat hyvät näkymät yltyvän lumimyrskyn piiskaamille kaduille. R tosin alkuun valitteli pientä viileyttä, mutta mausteinen ruoka ja kuuma tee teki tehtävänsä.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä. Kasvisruokaa löytyy joka päivä, kuten yleensäkin tämän tyylisistä rafloista. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, jos olisi tännepäin asiaa, ruoka oli hyvää ja yksi taapero olikin ruokailemassa vanhempiensa kera.

Ps. Tämä oli sitten #772, joten reilun viikon päästä pitää hoitaa se kasinokeikka. Jos ottais vaikka aurinkolasit mukaan ja menis pelaa black jackia ennen lounasta. Tai sitten ei, jotenkin tuo rahapelaaminen ei ole koskaan kiinnostanut, vaikka kerran voitinkin pokerissa yhden yrityksen.

Pps. Social Food tms Burgerjotain on nyt/kohta Kotipizza. Pitää yrittää käydä ennen nimenvaihdosta (Kotibursa?) koestamassa heidän kehuttuja hamppareita.

URL www.swagatam.fi
Puhelin 09-61500822
Osoite Arabiankatu 8, Helsinki