Poiju

Tänään onkin vuorossa hötömölön tunkkausta koko ilta kaverin taideluolassa, joten päätin ottaa voimistavan happihyppelyn Ruohiksen suuntaan ja kuittaa Jätkäsaaren (oikeasti) viimeisen raflan samalla.

Poiju oli kyllä listalla ja on köllötellyt siellä jo vaikka kuinka pitkään, jotenkin tuo on aina jäänyt katveeseen, mutta muistui mieleen Faron käynnin yhdeydessä ja näin ollen oli maantieteellisesti oiva kohde nopeahkolle lounaalle.

Takaisin kävellessä tuli tehtyä muutama kiintoisa havaintokin, kuten että Abolbuna ei näyttäisi olevan enää lounasaikaan avoinna ja Helmi on muuttunut Yakiniku-nimiseksi (vai Yaki Niku?), mikä olikin varmaan ihan järkisiirto uusilta omistajilta. Helmi ei jotenkin kuullosta kauhean itämaiselta. Pitääpä käydä tsekkaamassa mestan uudistunut buffa jossain vaiheessa.

Indian food, pizza and steaks at this neighborhood restaurant at a decent price point and a good enough quality.

Close by you can find also Yeti Nepal, Faro and Dacca.

Tarjolla on päivittäin(?) vaihtuva lounaslista, jota ei valitettavasti löydy netistä. Tänään oli tarjolla: Tarkadal eli valkosipulivoissa paisettuja linssejä + riisi & naan (9,50e), Chicken Jalfrezi eli paistettua sipulia ja paprikaa sipuli-tomaattikastikkeessa + r&n (10e), Lamb Rogan Josh eli lammasta haudutettuna erilaisiin vahvoihin mausteisiin + r&n (10,50e), hawaijileike eli possua ananaksella choron-kastikkeella ja ranuja (12e), pippuripihvi ranuilla (14e), lohi tartar-kastikkeella (12e) sekä pizzat 1-16 (9,50e).

Tämän lisäksi lounaaseen kuului alkusalaatti: Salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, punajuuri sekä kastike. Loppuun kahvia tai teetä. Itselle valikoitui intialainen lammas (bää). Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkusalaatti oli niin basic kuin olla ja voi, mutta kuitenkin ihan tuoreet komponentit ja kastike oli jees. Kyllä tällä viihdytti itseään samalla kun odotteli safkaa.

Pääruoka tulikin sitten todella vauhdikkaasti, olinkohan ehtinyt jo puoliväliin pientä salaattilautastani. Tämä olikin katettu ovelasti soikion muotoiselle lautaselle vs. peltilautanen ja naan-leivän roolia näytteli snadimpi viipale.

Tämä hyvä, mulla ei ollut mitenkään järkky nälkä ja muutenkin on tullut vähennettyä snadisti tuota hiilareiden älytöntä mättämistä (himassakaan ei tule enää vedettyä niitä juustovoileipiä kasaa illalla, vaan tehtyä sellainen Lidl-sötkötys mustikoista ja kreikkalaisesta jugrusta).

Leipä oli aavistuksen lötkön oloista, ei pärjännyt ollenkaan niille kunnon naan-lätysköille, mitä saa normi nepalilaisista yms. Tosin ei tämä nyt mitenkään luokatonkaan ollut. Riisi oli jännää, kun siinä oli usean värisiä jyviä, tämä oli hyvin keitetty, sopivan kostea ja pääosin paakuuntumatonta. Lammas oli sekin ihan ook, jotkut palaset sitkeähköjä, kuitenkin suurimmaksi osaksi riittävän mureita.

Kastike oli hieman mausteista, itse kaipasin chilikastiketta pöytään (ei ollut tai en nähnyt ainakaan), mutta meni tämä näinkin ja nälkä lähti jne. Tarjooma on jokseenkin suoraan verrannollinen Daccan listaan, mutta naan-leipä oli vähän parempaa, kastike maukkaampaa ja riisi kivasti jännempää.

Sisustus on sopivan merellinen ruoreineen, laivoineen ja tauluineen. Lähtiessä tuli bongattua (muovinen) hain pääkin ripustettuna raflan toisen pään seinälle. Yleisilme oli siisti, aavistuksen kauhtunut ja melko viihtyisä tällaiseksi kortteliravintolaksi.

Ehkä taustalle olisi voinut pistää jotain ääniraitaa tai vaikka lokkien kirkunaa (heh, tästä muistuu mieleen yksi ekoista konsulttiduuneista, missä asiakas pyysi webskaansa kulkusen kilinää) tunnelmaa tuomaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle löytyi linssikastiketta, tosin kannattaa ehkä tsekata Yeti Nepal ja Hima & Salin valikoima myös.

Ps. Jännä nähdä mitä tuolle viinaväännölle tapahtuu. Vaikka nyt itse olenkin jättänyt homman jokseenkin sikseen, niin olisihan se jo aika höllentää tätä holhouskulttuuria. Erityisesti jos sillä saisi lisäpiristystä ravintoloille. Muistan hyvin miten vuosia ja vuosia sitten Saksassakin sai take-away pizzan mukaan ostettua pari kylmää huurteista, mikä tuntui samaan aikaan niin kovin luontevalta ja absurdilta, kun oli tottunut vähän erilaiseen meininkiin.

Pps. Äääh. Ja tämä oli sitten lounas #779 (Döner Harju City lasketaan mukaan, vaikka onkin ketjun toinen esiintymä), joten se maaginen #777 meni ohi niin että vihelsi. Ja muutenkin, nyt on kasinoilla jotain über-kalliita joulubuffia, jotka ei jotenkin jaksa kiinnostaa.

Ei vaan pysty taipumaan kuudenkympin buffaan, josta saa sitä samaa kamaa mitä jokatapauksessa vetää överit jouluna. Mieluummin menee johonkin oikeasti hyvään raflaan syömään maistelumenun tms. Ainiin, siitä tulikin mieleen, että OX lopettaa jouluun mennessä. Kannattaa käydä, jos et ole vielä ehtinyt.

Pp(kylläpä taas lähtee)ps.  Ekat joulukuusen myyjät bongattu! Tämä kaveri oli ihan jäässä, kun kuusetkin oli suihkittu.

URL www.ravintolapoiju.fi
Puhelin 09-6856638
Osoite Jaalaranta 5, Helsinki
Poiju on 14.12.2017 rated 1.3 of 5

2 thoughts on “Poiju”

  1. Poijun edellinen sisustus ennen tulipaloa oli kotoisampi, mutta legendaarinen hain pää edelleen tallella!

    1. Kiitos kommentista! Hyvin jännä elementti, kiinnostavaa kuulla että se on vakiintunut osa sisustusta.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.