Tag: soppa

Cafe Lasipalatsi (3. kerta)

No olihan se jo aikakin. Meinaan käydä täällä kahden ja puolen vuoden jälkeen. Remontissahan tämä toki on ollut tässä jonkun aikaa, kun rakentelevat jännittävää Amos Rex -museokompleksia (odotan suurella mielenkiinnolla tätä), joten eipä tässä ole kauheasti ollut saumojakaan mennä. Mutta kun rakas vaimoni tuli taas lounasseurakseni, niin ajattelin, että tämä voisi olla hyvä kohde.

Itseasiassa tämän koko ravintolaturneen aloitus kiteytyy tähän rakennukseen, kun olin siirtynyt keskustaan töihin parin Amican otteesta ja siitä sitten pääsin käymään uusissa paikoissa safkaamassa. Mutta sitten kun oltiin samalla porukalla käyty jo toista kymmentä kertaa samoissa paikoissa, niin alkoi tulla sellainen “missed opportunities”-fiilis, tiedättehän sen? Tein sitten (ihan oikeasti) uudenvuoden lupauksen itselleni (tosin vasta joskus tammikuun loppupuolella, mutta kuka näitä laskee?), että käyn joka päivä uudessa paikassa syömässä. Ja olenhan minä käynyt, ainakin suurimmaksi osaksi. Without further ado, nyt siis jälleen kerran sama vanha (tosin remontoituna) Cafe Lasipalatsi.

A buffet with some quirky combinations and wonderfully pepperish meatballs, the central location in this functionalist building makes it a popular spot for lunch.

Some of the other lunch buffets close by are Sandro, India House and Le Havre.

Paikka tarjoaa edelleenkin kotiruokamaista buffettia (10,30e), salaatilla, sopalla ja lämpimällä ruoalla. Tänään päivittäin vaihtuvalta listalta löytyi: Cheddarjuusto-porkkanakeitto, salaattibaari (salaattisekoitus, lohi-caesarsalaatti, helmimozzarella-tomaattisalaatti, porkkanaraaste kidneypavuilla, raejuustoa ja kikherneitä korianterilla), lihapyörykät pippurikastikkeessa, valkosipuliperunaa, punajuuripihvi hollandaise-kastikkeella. Leipiäkin löytyi, mutta en käynyt katsomassa että mitä. Loppuun on kahvia/teetä jotka saa myös mukaan. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, josta sitten edetään linjastoa pitkin soppakanuunaa kohti.

Salaatti oli ihan jees, tuoreita juttuja ja sen sellaista. Mutta jotenkin se papujen ja porkkanaraasteen yhdistäminen kummastutti ja ne snadit mozzarellapallotkaan eivät sen suuremmin viehättäneet. Keitto oli sekin hyvin omanlaisensa makukombinaatio, vahva porkkana ja cheddar jotenkin tuntui sotivan kielen päällä. Persoonallinen meno jatkui punajuuripihvin kanssa, aines josta itse en ole niin innostunut, joten jääköön itse pihvin osalta toteaminen että maistui kovin punajuuriselta (hyvä?).

Mutta se hollandaise-kastike tuntui kovin ristiriitaiselta valinnalta. Ehkä sitä on vaan omien konventioidensa uhri, mutta eikös feta tai vuohenjuusto olisi enemmän tämän kaveri kuin muuten ehkä ihan hyvä hollandaise? Myöskään R ei ollut mitenkään erityisen vakuuttunut kastikkeen sopivuudesta, vaikka punajuuri toki hänelle maistuikin. Valkosipuliperunat olivat sinänsä ihan hyviä, mutta kovin vähän sitä valkosipulia oli tähän eksynyt, ehkä hyvä niin kun arkipäivän lounasta kuitenkin tässä vedellään.

Ne etäisesti pannupihvejä muistuttaneet lihapullat olivat buffan kohokohta ja pippurisuudessaan oikein makoisia ja jätetty sopivan mehukkaiksikin kaiken kukkuraksi. Näitä veteli niiden pottujen kanssa oikein mielellään ja hyvin tuli taas kupu täyteen. Näemmä tässä ollaan pysytty jokseenkin lestissä, eikä suuria muutoksia ole koettu tarpeelliseksi. Tämä on ihan hyvä kotiruokalounasbuffa (yhdys sana -hirviö), mutta parempiakin kaupungista löytyy.

Sisustus on freesattu, mutta niin, että alkuperäinen ilme on säilynyt jokseenkin samanlaisena. Baaritiski ikkunan äärestä on hävinnyt ja asiakaspaikkoja on näin ollen tullut lisää. Tavallaan hyvä (mesta on erittäin suosittu), mutta toisaalta muistelen kaiholla niitä datanomadireissuja tänne, kun olen läppärillä jotain pumaskaa kirjoitellut tiskillä ja samalla ihmetellyt Manskun ihmisvilinää.

Kehitys kehittyy jne. Musiikin puuttuminen jäi myös hieman kaivelemaan, toki eetteri täyttyy toisilleen juttelevista ihmisistä, mutta jotenkin silti sitä kaipaa jotain taustaraitaa orastavan tinnituksen kaveriksi.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle on joka päivä jotain, tänään niitä punajuuripihvejä (tosin voi-pohjaisella kastikkeella, haittakse?) sekä soppa ja salaatti. Lasten kanssa voisi mennä vähän ryysäämiseksi, asiakaspaikkoja on vedetty sali täyteen. Mutta kahvilana tämä on tavallaan ihan viihtyisä ja keskeisellä paikallakin.

URL www.ravintolalasipalatsi.fi
Puhelin 020-7424290
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki

On The Rocks

Rock rock ja rillumarei, Kallioon minut jalkani vei. Oli lounas herra L:n kanssa ja päästiin turisemaan vähän hänen tulevista urasuunnitelmistaan, hyviltähän nuo näyttivät, IT-puoli vetää aika messevästi tällä hetkellä. Pääsin taas valkkaamaan kohdetta ja tällä kertaa tikka osui On The Rocks Kallioon (Stadin piste ei ymmärtääkseni tarjoa kuin hengellistä ruokaa, rokin muodossa). Tämä on napsahtanut tähän Soul Kitchenin tilalle, Döner Harjua vastapäätä.

Täytyy sanoa, että kun leiskautin paikalle ysillä, niin olipas pitkä leipäjono. Tuo on aika rajun näköinen aikamme ilmiö, eikä noi jonot olleet tuollaisia silloin kun itse nuohosin näitä seutuja. Toki siitä on jo verrattain paljon aikaa ja kaikenlaista on maailmassa tapahtunut. But I digress, siirryin ex-Bullmanin kohdalta kohti Flemarin ja Porvoonkadun kulmaa.

A rock’n’roll bar in Kallio, there is also a decent lunch buffet with meat heavy warm dishes.

For more rock-themed restaurants in Helsinki, go to Hard Rock Cafe, Ilves and Elmun Baari.

Lounas täällä tarkoittaa buffet-muotoista meininkiä joko salaatibaarilla (8,50e), sopalla ja salaatilla (9,20e) tai sitten kaikilla herkuilla (10,20e). Tänään tarjolla oli: Tomaattivuohenjuustokeitto, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, herne, maissi, pikkelöidyt pepperonichilit, pastasalaatti, tomaatti-feta-oliivi-punasipulisalaatti, couscous-salaatti sattumilla, marinoitu kaaliraaste, salaattikastiketta ja leipiä sekä levitteitä), hunajaista cajun-kanapataa, lihapullia pippurikastikkeessa, läskisoossi, paistetut nuudelit tofulla ja kasviksilla, yrttiriisi, keitetyt perunat ja pannukakkua sekä mansikkahilloa. Otettiin molemmat koko setti. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, josta näytti löytyvän päivän lehtiä.

Alkuun vedetty soppa oli ook, mutta vähän turhan rakeista ja tomaatti ei jotenkin päässyt ihan täysillä mukaan. Salaattibaarin tarjooma oli melko runsas ja kivasti katettu, mutta itse salaatit jäivät vähän sellaisiksi keskitason suorituksiksi. Värjätyt mustat oliivit ei jotenkin ole omaa suosikkikamaa ja näitä oli niin hieman kuivakkaassa couscousissa sekä siinä “kreikkalaisessa” salaatissa.

Pääruokia olikin montaa sorttia ja kun olimme sijoittautuneet ovelasti auringonpuoleiselle terassille (ensimmäinen tänä vuonna! tästä se kesä alkaa! \o/), niin mentiin perinteisellä ruotsinlaivametodilla. Eli kaikki kasattiin samalle lautaselle, tosin riisi jäi minulla lämpöhauteeseen, kun lusikalla en oikein saanut tökittyä siitä riittävän pienikokoisia lohkoja irti. Valitettavasti nämä eivät nyt olleet ihan sitä mitä olisin toivonut.

Cajun-kana ja läskisoossin liha oli molemmat onnistuttu kuivattamaan melkoisesti, kaikesta nesteestä huolimatta. Kanan mausteisuuskin oli jäänyt jonnekin keittiön tiskille, läskisoossin osalta makua sai sinapilla. Lihapullat olivat semijees, tosin kaveri arveli niitä einesversioiksi, pippuria olisin kaivannut enemmän siihen kastikkeeseen. Perunat olivat ok, kuten myös maustekurkut. Nuudelit menettelivät, tofu oli ottanut vähän makuakin. Tämä oli tällainen kohtuullista keskitasoa edustava kotiruokamainen tankkausbuffa.

Sisustus (tsori, kuvat ovat normaalia enemmän hanurista, mutta siellä oli paljon jengiä ja mä olen laiska sekä huono kuvaaja. Plus jotenkin en vaan kehtaa ottaa reteesti kuvia, kun tämä on vähän tällanen outo harrastus, enkä mä halua kiinnittää itseeni/kuvaamiseen huomiota) on rock-aiheisella rekvisiitalla maltillisesti koristeltu baari ja melko lähiaikoina rempattu, joten ihan siisti.

Erityisesti terassilla oli mukava istuskella ja paistatella aurinkoa (soijaa pukkaa, vai onko tämä jo vanhentunut termi? pilasiko Putouksen Taxfree sen?) samalla kun puputti rasvaa ja hiilareita naamaan kilpaa kaverin kanssa.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli salaattibaari + soppa sekä sitä tofua paistettujen nuudelien kera. Ehkä vegeilyyn kuitenkin löytyy joitain hieman parempia mestoja tässä lähimaastossa. Lasten kanssa en varmaan lähtisi, enemmän tällaiseen aikuiseen makuun kaikkine jekkumainoksineen.

Ps. Loistavaa viikonloppua kaikille! Tämä oli numero 671, joten about heinäkuun alussa (tässä on vähän säätöjä ja vapaita matkalla) olisi 700 lasissa. Siihen pitää kehittää jotain ihan ihmeellistä.

URL www.rockskallio.fi
Puhelin 050-3312138
Osoite Porvoonkatu 1, Helsinki

Rune’s

Yllättävä näköhavainto uudesta raflasta lounaat.info/helsinki -listalla, jota tulee ajoittain seurattua, sai minut kirmaamaan Oopperatalon nurkille. Näemmä oli ollut Sokoksen edessä (jonka sporapysäkille yleensä tunneloin Forumin kautta) jonkinlainen raitiovaunuinsidentti. Ihmettelinkin palo- ja poliisiautoja kaupan edessä, sporatkin tuntuivat käyttäytyvän hieman epänormaalisti. Mutta siis seiskalla Oopperaan ja siitä sitten Runeberginkadun alkuun (tai no, loppuun kai tekniseltä kannalta, tämähän on numero 60).

A stylish restaurant with home cooked meal-ish food at a fairly reasonable prices.

The area close to the Opera House has many restaurants, such as Mamma Rosa, Tokyo55 and Sushi Wa.gocoro.

Ravintola on lounaat.info’n sivun mukaan eurooppalaista bistro-henkistä tavaraa tuottava yksikkö. Tänään oli tarjolla päivittäin vaihtuvalla listalla: Hernekeitto & lettu (9,20e), kreikkalainen salaatti (10,30e), grillattuja kasviksia polentalla ja hunaja-balsamicolla (10,30e), lohikiusaus (10,30e) sekä jauhelihapihvit sienikastikkeella ja keitetyillä perunoilla (10,30e).

Alkuun oli salaattia ja leipää, loppuun kahvi/tee. Itselle valikoitui kreikkalainen salaatti, kun teki mieli vähän kevyempää settiä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, aseet yms löytyvät pöydistä. Tiskin vierestä löytyi päivän lehdet.

Vaikka alkusalaatti salaattiannokselle tuntuukin hieman “vyö ja henkselit”-menolta, niin olihan sitä pakko ottaa. Kylkeen vielä muutamat leivät voilla ja salaatille ranskalainen kastike, A vot. Salaatti oli tuoretta ja kastike paksun sinappinen emulsio, oikein maukasta ja vahvaa. Leivistä saaristolaisleipä oli suosikki (yllätys!), mutta maalaisleipä oli päässyt vähän kuivahtamaan (oliko leipäkori jäänne aamiaiselta kenties?) ja höttöinen leipä oli vähän liian kevyttä omaan makuun.

Pääruoka saapui kohtuullisen nopeasti ja olikin oikein reilun kokoinen annos lautasella. Salaatti koostui ehkä hieman ylikorostuneesti salaatista (olipa outo lausahdus), mutta toisaalta salaateissa löytyi hyvin variaatiota. Oli friseetä, endiiviä jne mukana tuomassa erilaisia makuja sekä tekstuureita. Pikkelöityä punasipulia oli laitettu hyvin mukaan ja pikkelsi oli jees, tosin vähän makeahko itselle ja yhdistettynä siihen snadisti makeaan salaattikastikkeeseen teki joistain kohdista hieman liian imelän.

Toki messissä oli kalamata-oliiveja sekä feta-juustoa (tai mitä salaattijuustoa) tuomassa suolaa lautaselle, mutta näitä oli sen verran vähän siihen salaatin bulkkiin nähden, että vähän niinkuin hävisivät joukkoon. Brunoise-paprikat kokivat samankaltaisen kohtalon, katoessaan muiden juttujen poimuihin. Kokonaisuutena salaatti oli kuitenkin hyvä, ruokaisa ja sopivan kevyt setti lounaaksi.

Sisustus oli yllättävän tyylikäs, vähän tuli joku trendikkään hotellin aulabaari mieleen, mutta silleen hyvällä tavalla. Oli isompia loosseja salin perällä ja upottavia sohvia pöytineen isojen ikkunoiden edessä. Tässä oli hyvä lounastaa muuten, mutta ehkä ne sohvat olivat karvan verran normaalia alemmalla tasolla pöytään nähden, tai sitten mä olen kutistunut.

Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle vaikuttaa olevan pari vaihtoehtoa joka päivä, mikä on oikein hyvä asia. Lasten kanssa ainakin mahtuisi ja raflaan johtaa ramppi, eli vaunuillakin pääsee.

URL www.runes.fi
Puhelin 050-4401484
Osoite Runeberginkatu 60, Helsinki