Tag: kiinalainen

Bei Fang

Piano-ravintolan/baarin tilalle ilmestynyt Bei Fang piti käydä tsekkaamassa, vaikkakin tämä Dong Bei Hu:n uusin ilmentymä aavistuksen arveluttikin edellisen käynnin perusteella. Mutta on muuttanut lokaatiotaan Vuorikadulta, sekä nimeään, joten menköön nyt. Muutenkin näitä käymättömiä keskustan rafloja on niin vähän jäljellä, että otetaan kaikki mitä vastaan tulee.

Sopparineuvottelutkin on saatu kaikki kondikseen, joka tarkoittaa ylityöllistymistä hamaan tulevaisuuteen. Lapset voi olosuhteisiin nähden ihan ok, mutta siihen ne valopilkut omassa elämässä jäävätkin. Jos joku on totta, niin se, ettei mikään enää yllätä, paitsi sitten kun jälleen kerran yllättää.

Tässä on täytynyt jo pyöritellä sen verran käsittämättömiä skenaarioita tulevaisuuden suhteen, ettei ole tosikaan. Dramaattisimmatkin tarinat kalpenevat todellisuuden raa’an röntgenin säteiden alla. Mutta pakko jaksaa, muutakaan ei voi. Edessä on omituisin joulu ikinä, kun vaan skiditkin jaksaisivat.

An average Chinese restaurant in the tranquil streets of Kruunuhaka.

Some of the other Chinese restaurants in Helsinki are Brokadi, Ho’s Food and Jin Cheng.

Mutta niin, se ruoka. Tarjolla oli lounaslista, jota ei tietenkään löydy sähköisessä muodossa. Tänään lautasannoksina (10,40e) löytyi: Paistettua tofua chilillä ja pähkinöillä, Tariyaki-kana (sic), paistettua lehmää chilillä ja vegeillä sekä paistettua nuudelia ja vihanneksia.

Alkuun on soppa ja loppuun kahvi/tee. Otin sen tofun, kun alkuperäisen China Tigerin kana-chili-pippuri-annos oli yksi parhaimmista (pre-Brokadi) kiinalaisista annoksista mitä olen Stadissa syönyt.

Alkusoppa oli joku tällanen (oletettavasti) maissitärkkelyksellä suurustettu systeemi, mutta noin muuten en ole oikein varma mitä tässä oli. Ehkä kananmunaa? Ei oikein maistunut miltään, mutta lämmitti hyvin ulkoilman kylmäämää kehoani.

Pääruoka saapui vikkelään ja koostui riisikupista ja kastikkeesta. Riisi oli hyvin keitetty, tällasta snadisti paakkuuntuvaa settiä. Kastike oli sopivan tulinen, mistä diggailin. Noin muuten mentiin kyllä tosi yksiulotteisessa makumaailmassa ja jotenkin noi tekstuuritkin oli vähän niin ja näin, ainakin ne raffit porkkanapalat olisivat kaivanneet hieman pidempää paistoaikaa omaan makuun.

Oltiin kyllä todella kaukana niistä Korkeavuorenkadun gloorian päivistä, mutta aika pitkälti linjassa Vuorikadun version kanssa. Harmi sinänsä, mutta ei varsinaisesti yllättänyt. Vähän alle keskiverto-kiinalaisen buffan. Mutta nälkä lähti ja oli sentään chiliä.

Sisustus on siisti ja uudenkarhea, mutta jotain taustamusaa jäin kaipaamaan, nyt oli vaan joku kone hurisemassa ja muutaman asiakkaan hiljainen keskustelu viihdyttämässä. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

Ps. Vallilaan tullut joku Magu, olisi kiva joskus päästä testailemaan tuollaista fiininmpää vegaanimeininkiä. Mutta ei lounasta (buu!) ja muutenkin taitaa alkaa olla nämä raflojen testaamiset olla taputeltu.

Pps. Tuomaan markkinat aukeaa huomenna ja siellä on taas kaikenlaista raflaa remmissä.

URL www.beifang.fi
Puhelin 050-4115536
Osoite Rauhankatu 15, Helsinki

 

Popomama

Kesäloma etenee ja siitä huolimatta piti käydä pikavisiitillä eräistä työmaista hoitamassa pari pikku juttua mitkä jäivät vähän liian kesken, ei moraali kestänyt odotella niiden osalta koko kolmea viikkoa.

Ja milloinkas sitä yrittäjä oikeasti olisi lomalla? Ja olihan minulla kakkosautokin huollettava/katsastettava, joten heitin kiesin Tattikselle (jossa oli se kuuluisa sylttytehdaskin joskus) ja päätin viisaasti kävellä Stadiin.

Tulikin tälle (torstai, teen näitä päivityksiä lomamoodissa) päivälle ennätys (>25km/36k) askelia, joka pitää robotin/NSAn hetken tyytyväisenä. Tosin jalat huusi hoosiannaa etapin loppupäässä, kun enhän mä mitään järkeviä kenkiä laittanut jalkaan, sehän olisi ihan hullua.

Juotavaakin alkoi paluumatkalla tehdä mieli Malmin hautausmaan siimenissä, mutta siinä vaiheessa oli jo kaikki kaupat menneet ohi suun. Joskus pitäisi kyllä tuolla Pihliksen ostarilla käydä tsekkaamassa ravintolatarjonta, joku Fan-ravintola siellä ainakin taitaa olla.

Excellent dim sums at this Chinese restaurant in the Iso Omena shopping mall, at the Espoo end of the subway line. The tofu wok with oyster sauce was also a pleasant lunch dish.

Other interesting restaurants in Espoo are Kilim, Persian Ravintola and Ribis.

Tarjolla lounaaksi löytyy lautasannoksia sekä dim sumeja neljän kappaleen erissä. Tänään listalla oli: Sitruunakanaa (10,20e), paahdettua possua kantonilaisittain (10,20e), paistettua nuudelia kanalla (10,20e), paistettua tofua ja vihanneksia soija-osterikastikkeessa (9,90e) sekä possu- tai pinaattidumplingeja (5e / 4kpl).

Otin paistetun tofun ja possudumplingeja, kun pitihän niitä dim sumejakin maistaa. Alkuun on salaattia ja loppuun kahvi/tee ja Jian Dui -palleroita (tosin ilman täytettä, mutta silti).

Alkuun vedetty salaatti oli aika perusmeininkiä, kaaliraaste oli ilahduttavan pirtsakkaa, tosin itse kaipaan tähän aina vähän seesamiöljyä mukaan.

Toinen salaatti oli normi jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-punasipuli-systeemi, jonka hukutin Thousand Island -kastikkeeseen.

Tofu-annos saapui verrattain vauhdikkaasti ja oli herkullinen. Tofussa löytyi rapsakka pinta ja ilmava sisus, kasvikset oli jätetty sopivan napakoiksi ja maittava kastike sitoi kokonaisuuden yhteen.

Riisi oli hyvin keitetty ja ainoa mikä tässä tökki oli se, ettei omat puikkoskilzzit ole sillä tasolla, että olisin saanut safkat suuhun pelkillä puikoilla.

Hapuilinkin puolessa välissä annosta salaattihaarukkaani samalla kun päässäni soi Matti Servon “Mikä on kun ei taidot riitä“-biisi. Taikinanyytit napsahtivat pöytään kesken häpeällisen haarukoinnin ja nämä olivat todella hyviä!

Kepeän kauniisti käristettyjen kuorien sisältä löytyi yhdet mehukkaimmista täytteistä mihin olen tällaisessa kontekstissa koskaan törmännyt.

Rasvaa tirskahteli pitkin pöytää kun puraisin nyytti kerrallaan annoksen läpi, dippinä löytyvä kiinalainen etikka toi sopivaa balanssia täyteläisille tyynyille. Ainoa mitä tämä jäi kaipaamaan oli se chiliöljy, mutta koska dumplingit olivat niin makoisia, niin meni ihan hyvin näinkin.

Parempia olivat kuin mainiossa Hill’s Dumplingissa, ainakin omasta mielestäni. Seesamipallokin maistui mahtavan tahmealle ja sopi hyvin kahvin kaveriksi. Kannattaa käydä testaamassa, vaikka vähän pidemmältäkin.

Sisutus on valoisa ja linjakas, ei erotu muista M.E.E.T. -ravintolamaailman sopukoista erityisemmin. Ihan kiva tässä oli istuskella lounastamassa, vaikka toki näkymät ulos ikkunasta eivät pärjää Kampin Korttelin vastaaville. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Ps. Hietsuun on rantautunut Verna. Ja Väinö Kallion kivijalkaan on avautunut Tanner-ravintola, joka alkaa (ehkä) jossain vaiheessa tarjoamaan lounastakin.

Pps. Ristiriitaista viestintää Sörk[a/ä]n kurvissa.

URL www.popomama.fi
Puhelin 050-5848228
Osoite Piispansilta 11, Espoo

Hill’s Dumplings

City-lehdestä hetki sitten listalle livahtanut dumpling-mesta oli pakko käydä stedaa, vaikka Grand Opening onkin vasta huomenna. Mutta kun on suhteita, niin pääsee jonon ohi. Tai siis tää on ollut semisalaa näemmä auki lounaalla koko tämän viikon, mutta teeskennellään, että olen viileä. Nythän on perjantaikin ja kaikkee.

Dumplings galore at this restaurant located right beside the Mothership Of Work, the small bundles of joy were tasty, if somewhat repetitive. The side salad was delightfully fresh and the beetroot puree sweet and saucy.

For more dumplings, go to Xiao Mei Lin, Beijing8 or Simply Good.

Tarjolla on siis dumplingeja, useilla erilaisilla konfiguraatioilla. Menu on ruuhkainen, mutta runsas, joten hetken vatuloinnin jälkeen otin sen mitä suositeltiin: Helsinki dumplingsit possulla (10,40e) ja riisin + salaatin (2,50e).

Lounaalla on tarjolla myös erilaisia kylmiä uutettuja tee-systeemeitä ja toki vettä. Muutakin löytyy menulta, mutta ei jaksa tabuloida (I’m too old for this s..), katsokaa kuvasta.

Setti tuli verrattain vauhdikkaasti ja oli oikein värikäs ja kivan oloinen annoskokonaisuus. Dumplingit oli hyviä ja oli ilo huomata, että nämä oli paistettu loppuun pannulla (pot stickers) ja tämä antoikin kivan tekstuurin nyyteille.

Lihaisa sisus maistui hyvälle, taikina ei ollut liian paksua ja pohjalla ollut punajuurimeininki oli maittavaa, vaikka normaalisti en tästä juureksesta juuri piittaakaan. Sivusalaatti oli kirpsakka ja sopi tähän settiin hienosti, kuten myös hyvin keitetty riisi. Sivussa oli vielä soijaa, mihin aloin loppuvaiheessa dippailemaan juttuja, kun perusmaut alkoivat tylsistyttämään.

Tämä onkin henkilökohtainen ongelma yleensä näissä dumpling-mestoissa. Jos saa tollasen lounassetin samoja makuja, niin ei jotenkin jaksa kiinnostaa loppuun asti. Paitsi jos voi dippailla johonkin ja tässäkin jäin kaipailemaan jotain tulista sekä sitä mustaa kiinalaista etikkaa.

Mutta toisaalta annoksen muut komponentit paikkasivat tätä ja oli tämä mielestäni paras dumpling-annos mitä olen Stadissa vetänyt. Kannattaa käydä kokeilemassa, varsinkin jos tuollaiset taikinaan piilotetut asiat on sun juttu.

Sisustus on freesattu sitten The Messin (tai siis Publik #vaimikäseolitässävälissä), mutta noudattelee edelleen sellaista teollishenkistä tematiikkaa. Toisaalta tila varmaan ohjaa siihen suuntaan jossain määrin. Isot ikkunat, kiva istuskella ja tutkailla Pikkuroban rauhaisaa menoa samalla kun mussuttaa mässyjä. Jotain taustamusiikkia olisin ehkä kaipaillut, johtuuko se sitten perjantaista vai mistä.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja proaktiivista. Kasvissyöjälle oli vege-vaihtoehdot. Lasten kanssa noin teoriassa voisi käydä, annoskoko oli sopivan kevyt ja kohtuuhintainen, tilaa periaatteessa löytyy ja onhan tämä freesin erilainen safkaformaatti. Mutta ehkä kuitenkin aikuisempaan menoon suunnattu mesta, cocktail-listoineen kaikkineen.

Ps. Nyt mennään sitten luvussa #872 ja näillä näkymin jatkan vielä hetken. Kohta olisi #888, siihen olisi hauska keksiä joku spessumpi rafla. Ai niin, Teurastamolle on tulossa joku Pizzala ja Sellosalissa bongasin Preston tilalle tulossa olevan Smokery-raflan tms.

URL www.hillsdumplings.com
Puhelin 041-7037961
Osoite Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki