Päärynä (hedelmä)

Olen aina pitänyt päärynöistä ja vaimoni ensimmäiselle käynnille silloiseen kotiini kävin ostamassa Stokkan Herkusta (silloin kun se oli vielä se kaksikerroksinen tsydeemi) persoonallisia päärynöitä, kun eihän minulla ollut poikamiehenä muuta kotona kuin jääkaapin valon piristämä purkki ketsuppia ja yksi keittiön kaapillinen Maman pikanuudeleita. Varustuksen lisäksi oli vähän hakusessa, että mitä ne nuoret naiset syövät, joten päädyin tällaiseen ratkaisuun. Ihan hyvin se tuntui uppoavan kohdeyleisöön, varsinkin kun kerroin voimakkaasti väritetyn kuvaelman hedelmien hakureissusta.

Tästäkö alkaa minun 2/5 Atkins-paleo-HCG dieettini? Ei. Ei ala. Eikä muuten ole (tämäkään) sponssattu artikkeli, jos sitä mietit. Oli vaan niin pirullisen kiireinen päivä etten kaikenlaisen sukkuloinnin tiimellyksessä yksinkertaisesti ehtinyt käydä syömässä mitään. Teki kuitenkin mieli kirjoittaa jotain muistoksi, joten syödessäni päärynää ajattelin laittaa sen kuvat talteen, jos se vaikka vahvistaisi muistijälkeä tästä epistolasta. Joskus sitä kaivaa niin syviä kuoppia itselleen, ettei pysty edes ymmärtämään. Mutta kai se siitä. Kyllä se löytyy.

Hakiksesta takaisin kävellessäni, paperiniput tallessa ja pää pullollaan ajatuksia kävelin ohi ison rakennelman jota Kaisaniemen puistoon pykättiin. Ilmeisesti jokin Helsinki Ice Challenge olisi tulossa. Rautatietorinkin jää alkaa muotoutua oikein hyvin, vaikka ilmat ovatkin nykytyylisesti melko vähän talvea muistuttavia.

By the by, Krunikan kätketty helmi, Kiusaus, on lopettanut ja tilalle on tullut nepalilainen rafla. Ilmeisesti kyseinen kohta on jotenkin haasteellinen, kun Kiusausta ennenhän tässä oli melko lyhytaikainen Nälkä. Toivottavasti nykyiselle yrittäjälle onni potkii kovempaa. Mutta huomenna sitten ehkä mahdollisesti taas johonkin uuteen paikkaan, mene ja tiedä.

Leave a Reply