Ka-Shing

Pitihän sitä taas jotain syödäkin, vaikka jotenkin tämä vuoden loppu taas tuntuu niin oudolta. Tihkusade ei motivoinut mitenkään erityisesti, joten hetken pohdiskeltuani ajattelin mennä metrolla jonnekin. Tosin laiturilla seistessäni en osannutkaan enää tehdä selkeitä päätöksiä.

Hyppäsin kuitenkin ovista sisään ja lähdin kohti länttä. Yhtäkkiä päähäni iski Laru ja pomppasin penkiltä pois, kohti merellisiä maisemia. Poistuin strategisesti väärästä reiästä ja pääsin kuitenkin kävelemään iki-ihanassa tihkussa keskellä tuntematonta asuinaluetta. Ehkä tämä oli kohtaloni, joten päättäväisesti lähdin harhailemaan kohti uusia kokemuksia.

Kohtapuoleen olinkin tutun risteyksen luona ja osoitin klyyvarini kohti ensimmäistä ravintolan näköistä valoilmiötä. Valon lähde osoittautui pizzapaikaksi, joten sivutin sen ja tömistelin tien yli, kun siellä näytti olevan joku toinen rafla.

A fairly generic neighborhood Chinese restaurant, with the obvious choices available for lunch. The food was ok and the chili oil was hot.

Other Chinese restaurants with the same kind of vibe are Cheng Long, Peking and Hong Kong.

“Ka-Shing” luki neon-kyltissä ja mieleeni pulppuili Vegasmaiset kilisevät yksikätiset rosvot.

Sisällä oli kaksi listaa, yksi geneerinen, jossa mainostettiin kolmea lihaa ja katkiksia (9e) sekä eksaktimpi, josta löytyi: Friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa (8e), chili-kanaa (8e), Pekingin naudanlihaa chilillä (8e), kombo kahdesta edellisestä (8e), kombo kolmesta edellisestä (9e), kombo kolmesta jälkkärillä tai alkupalalla (11e), paistettua nuudelia katkiksilla (8,50e) sekä kasvisannoksena chop suey sienillä ja bambuversoilla tai kung po vihanneksilla (7,50e).

Kun en oikein osannut päättää, niin otin sen kolmen kombon ja menin istumaan. Tilaus ja maksu tuli hoidettua tiskille tullessa, mutta näemmä muitakin protokollia tuettiin.

Safka tuli melko nopeasti, keittiöstä kuului tekemisen meininkiä. Fritit olivat rapsakoita ja sisältö mehukasta. Hapanimeläkastike oli sopivan kallellaan happamaan ja ihan jees, kyllä tällainen aina buffakokemukset voittaa.

Kana ja lehmä olivat mureita ja osa kasviksista napakoita. Tätä vaivasi se kastikkeiden samanlaisuus, molemmat maistuivat jokseenkin samalta ja tulisuutta tai muutenkaan kovin rohkeaa maustamista ei näistä kupeista löytynyt.

Mutta toisaalta riisi oli hyvin keitettyä ja ruokaa oli paljon. Plussapisteitä tavallista timmimmästä chiliöljystä. Ihan sympaattinen korttelikiinalainen, tällaista perustasoa.

Sisustus on ajan patinoima ja siisti, metallinen katto ja kaikkea. Tässäkin noudatettiin sitä samaa kaavaa mitä tällaisilta ravintoloilta ennenmuinoin odottikin.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja vähäelkeistä. Kasvissyöjälle on ilmeisesti ne pari normiannosta, en välttämättä niiden perässä tänne lähtisi.

Ps. Hyvää ja rauhallista uuden vuoden viikonloppua. Älkäähän räjähtäkö.

URL www.ka-shing.fi
Puhelin 09-676319
Osoite Lauttasaarentie 14, Helsinki

Helsingin parhaat lounaat 2017 – Itämaiset

Itämainen sanana kattaa sen verran laajan alueen maailmaa, että voisi heikompaa hirvittää. Mutta ei tässä heikkoja olla, eikä suuruudenhulluja, vaikka joskus siltä vaikuttaisikin. Isolla pensselillä kun maalaa, niin pienemmät muhkurat peittyy kivasti suurten viivojen alle.

Tässä Helsingin niemen parhaimmat itämaisvivahteikkaat lounaat missä olen itse käynyt. Enemmänkin toki löytyy, mutta pidättäydytään kymmenen listassa, kun ei enempääkään sormia ole.

 

1. Gaijin

Aasialaista katuruokaa fine dining -otteilla. Jos hinta ei haittaa, niin täältä saa kokemuksen joka jää pyörimään mielessäsi pitkään.

 

2. Fat Ramen

Useamman käyntikerrankin jälkeen edelleen yksi parhaimmista keitoista mitä olen maistanut. Täällä pohjatyöt tehdään sen verran tarkalla pieteetillä, että karisee muilta luulot pois. Ramen-soppaa kaikille joilla makunystyrät toimivat.

 

3. Thai Thai

Malmin helmi tiputti Orchidin pois thaikkuruoan suosikkipaikalta. Varsinkin se alkuruokapöytä oli niin herkullinen, että silläkin eläisi ja hyvin. Mutta kun pääruokakin hivelee makuhermoja, niin kyllä elämässä on sitten kuitenkin kaikki ihan hyvin.

 

4. Orchid (Itis)

Orchid, tuo thaimaalaisten ravintoloiden paras ketju, jonka lenkit alkavat pikku hiljaa rakoilemaan. Itiksen Orchidin buffasta on tullut napattua monia sellaisia kauhallisia, mitkä olisi ottanut erittäin tyytyväisenä myös lautasannoksena vastaan. Myös Kampin Orchidin lounas pelittää.

 

5. Säm

Vespan tilalle pamahtanut Säm & Masu kombinaatti on Restamaxin ja Välimäen tuotos ja täytyy sanoa, että hyvin on onnistunut. Varsinkin edukas papaijasalaatti vakuutti upealla maullaan. Tilakin on onnistuttu freesaamaan viihtyisäksi.

 

6. Borneo

Hyvin hoidettu buffa, joka sisältää laadukkaista materiaaleista valmistettuja ruokia ja stydejä makuja. Tänne kannattaa tulla kauempaakin.

 

7. Koto

Yksi kaupungin pitkäaikaisimmista japanilaisista ravintoloista, eikä ihme. Korkea laatu ja harmoniset maut tervehtivät tulijaa.

 

8. Vivian’s Kitchen & Bar

Yllättäen tässä kategoriassa on monia intersektioita buffet-listan kanssa. Toisaalta vähemmän yllättäen pidän juurikin tämänkaltaisista mauista, coincidence (or jo[e-]incidence)? Oli miten oli, tämä kaljabaariin kätketty ravintola on kokemisen arvoinen.

 

9. Bali Brunch

Indonesialaista ruokaa isolla sydämellä ja leveällä hymyllä tehtynä. Maittavan murkinan lisäksi täältä saa mukaan loistavia chilikastikkeita piristämään synkkää suomalaista sohjosäätä.

 

10. Itsudemo

Hyvät sushit, hyvät lämpimät ruoat ja jopa hyvät salaatit, mukana myös kimchi. Tasokas tulokas Kampin nurkille joka yllätti laadullaan.

 

Kunniamaininta menee Korphaille, jonka ronski ulkoasu piilottaa sisälleen tykit maut.

Blancco

Palaveripäivä ja sattumoisin möötte loppui juuri kriittiseen klo 11:00 aikaan. Tämä aiheutti sen, että päivittäiset rutiinit menivät sekaisin, joten viuhdoin listan parissa hetken ennen kuin sain etenemissuunnitelman muodostettua. Reunaehdot lounaalle olivat selvät. Paltsussa oli jo kädet kohmeessa vaikka oltiin sisällä, eli ei pitkää kävelymatkaa. Valikoidun kohteen piti olla myös sellainen, jossa ei todennäköisesti olisi ruuhkaa edes epäedullisella saapumishetkellä. Näiden lisäksi oli välipäivien aiheuttama epävarmuus ravintoloiden aukiolon osalta ja sähköisiin informaatioväyliin ei näissä valitettavasti voi oikeasti luottaa.

Sekundäärinen rajoite oli, ettei joutuisi syömään joulukinkkua (puolet on kuusikiloisesta luomukinkusta vedetty ja nyt alkaa olla jo tapissa) tai muuta vastaavankaltaista safkaa. Tertiäärinen tavoite oli syödä jotain kevyempää (ks. kinkku). Näin ollen jutut rajoittuivat ytimeen, maksimoiden siirtymät sisätiloissa ja rajaten pois lähi-idän makuprofiililla esiintyvät ravitsemusliikkeet. Potentiaalisia löytyi muutama kahvila sekä (ää)S-/K-Market, jotka täyttäisivät kolmannenkin asteen ehdot, sekä Kampin Blancco, joka tarkoittaisi pizzaa.

Jotenkin täytetyn croissantin vetäminen tai pahvitötsästä nykäisty salaatti eivät houkutelleet riittävästi, joten jätin sen kevyen pois vaatimuslistalta ja raskain mielin vedin kalossit jalkaan ja lähdin lampsimaan kohti känkkyä. Ei varsinaisesti sen takia, että joutuisin syömään pizzaa, vaan sen takia, että olin ajatellut käydä jossain toisessa Blanccon pisteessä. Tämähän on ketju ja ymmärtääkseni muut esiintymät myyvät muutakin kuin pizzaa, joten olin vähän ajatellut käydä tarjontaa laajemmin edustavassa variantissa. Mutta oli nälkä ja snadisti kiire, joten näillä mennään. Plan B:nä toimi Kampin K-Market, tosin pizzapaikat (kuten myös nepalilaiset) ovat lähes aina auki kun laki sallii.

A very basic lunch pizza with a salad bar for starters. There are arguably better pizzas to be had in the top level of Kamppi, in Bastardo.

For more of the same, go to Barbarossa or Stadin Piste.

Tarjolla on pizzaa (lounastarjous 8,50e pienen limun kanssa) ja salaattibaari (jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, marinoitu kaaliraaste, cornichoneja, pikkelöityjä pepperonichilejä, maissia sekä herneitä). En jaksa tähän latoa koko pizzavalikoimaa, siellä oli tuttuja ja tuntemattomia vaihtoehtoja. WWW-sivustolta löytyy lista, kuten (tavallaan) myös yllä olevasta (tärähtäneestä) kuvasta. Itse otin Milanon, joka sisälsi: tomaattikastike, juusto, salami, sipuli sekä aurajuusto. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Aseet ja mausteet löytyvät salaattibaarista.

Alkusalaatti oli tällanen purkkikamaa sisältävä valikoima, sekä muutama tuore komponentti. Pisteet kotiin siitä, että salaattiastiat olivat riittävän kylmiä, mutta muuten tämä ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Tosin se kaaliraaste oli ihan kivasti maustettu. Olisin myös kaivannut näiden ei-tuoreiden juttujen kaveriksi jotain kastiketta, mihin hukuttaa kaikki lautasella seilaavat asiat.

Pizza tuli ällistyttävän nopeasti, toisaalta jengiäkään ei ollut liiemmälti (enkä silti jotenkin tajunnut ottaa kunnon kuvaa raflan sisustuksesta, syytän kinkkuövereitä). Pizza oli aivan perussettiä, tällaista löytyy vaikka kuinka monesta paikkaa. Tosin mikä se persiljanippu oikein oli? Ehkä väriksi? Sinänsä parempi kuin rucola.

Ei näissä sinänsä mitään vikaa ole, nälkä lähtee ja jano tulee, mutta teoriassa jokseenkin samoista raaka-aineista voisi tehdä myös niin paljon enemmänkin. Toki siihen taikinan duunaamiseen menee sitten oma aika jne. Tästä muistui hyvin mieleen se miksi olen sopinut itseni kanssa, että sitten kun on jäljellä enää niitä pizza/kebab-mestoja, niin lopetan tämän harrastuksen ja aloitan jonkun uuden.

Sisustus on siisti, melko uusihan tämä on, mutta kovin neutraalisti sisustettu, ei tullut esiin mitään selkeää linjaa tai persoonaa. Lidlin kassajonot toimivat viihdykkeenä, kuten satunnaiset kauppakeskuksen käytävillä harhailevat sielut.

URL www.ravintolablancco.com
Puhelin 040-5266988
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki