Venn

Lyhyen loman aikana intensiivisellä kaloritankkauksellakaan hankitut lisärasvaprosentit eivät auttaneet arktisen kaupungin kaduilla, kun yritin tetsata Allas-ravintolaa kohti. Puolessavälissä matkaa viima kävi lopulta niin pahasti hauraan psyykkeen päälle, että luovutin ja törmäsin ensimmäisestä vapaana olevasta ovesta turvaan. Venn (ex-Michel, ex-ex-König) on Mummotunnelin terassi, joka otollisen oloisesta lokaatiostaan huolimatta ei tunnu vetävän tarpeeksi jengiä.

Vai mitä siitä pitäisi ajatella, että Königin remontin jälkeen tämä on muuttanut jo kertaalleen konseptiaan ja alakerran Shanghai Cowboykin on näemmä suljettu. Raffaello sentään porskuttaa jokseenkin samanlaisena kuin ennenkin. Nykyäänhän tämä kyseinen ravintola ratsastaa viinin ja irtokarkkien erikoisella liitolla. Olin kuitenkin niin helpottunut seinien tuomasta turvasta ja pattereiden generoimasta lämmöstä, etten takertunut pikkuseikkoihin, olinhan keskellä eloonjäämistaisteluani.

A pretty generic lunch buffet, in a restaurant skewed towards the wine part of wining and dining.

Other restaurants in the vicinity are Eat Poké HKI, Tapas BarCelona and Raffaello.

Mesta tarjoilee nykyään buffet-mallista (10,40e) lounasta, joka tänään tarkoitti: Spanish lover eli uunipossua romanesco-kastikkeella, välimeren kasviksia eli uunissa paahdettuja vegejä, salaattibaari (salaattisekoitus, popcornia!, punajuurilohkoja, kana-majoneesisötkötystä, perunasalaattia, juustotankoja, riisisalaattia, vesimelonia, papu-kikhernesalaattia, keitettyjä kananmunan puolikkaita, marinoituja uunijuureksia, pari kastiketta ja siemeniä etc) sekä leipää ja voita.

Loppuun kahvia/teetä ja ehkä jotain lassin oloista (en maistanut) sekä mahdollisesti myös irtsareita (ainakin niitä oli tiskillä kulhossa). Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkuun vetäisty salaatti oli jännä kokoelma juttuja, en muista että olisin popcorneja kauhonut aiemmin buffasta lautaselle. Paitsi lasten kemuissa. Juusto oli vähän kovettunutta ja valmiit salaatit sun muut sötkötykset kaipasivat maustamista, mutta onneksi tarjolla oli sentään hyvää sitruunavinaigrettea. Leipä oli ok, varsinkin kun sillä noukki lautasen pohjalta loput salaatin kastikkeesta. Kylkeen täytyi ottaa lämmikkeeksi kuppi valmiiksi haudutettua vihreää teetä, jotta sormiin sai palautumaan tunnon.

Pääruokana ollut possu oli erityisen rasvaista ja kastike oli lähinnä tomaattinen. Mutta siis ihan syötävää, vaikka ei mikään huima makukokemus ollutkaan. Ne uunikasvikset olivat menneet todella lötköiksi ja pääruoka kaipasi kovasti jotain tekstuuria silavan ja pehmeiden vegejen kaveriksi.

Ehkä tähän olisi voinut lappaa niitä poppareita, mutta en jaksanut enää säätää buffan kanssa. Tavoite oli suoritettu, vatsa oli riittävän täynnä ja lämpö oli palautunut jäseniin riittävästi lyhyttä ulkoilua ajatellen.

Sisustus on omalaatuinen, jotenkin tuli mieleen joku hotellin aulabaari kalustuksesta ja seinien koristeina olevat maalaukset yms ihmisistä olisivat ehkä toimineet paremmin viinilasi kädessä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ehkä jotain siitä salaattibaarista, mutta olihan tämä aika lihapainotteinen kattaus. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, enemmän tälleen aikuiseen makuun.

Ps. Tallinna oli jälleen kerran hyvä kohde, tosin safkaaminen oli hieman rajoittunutta kun ilmat olivat niin kylmät. Horisont oli hyvä, Little India tavallaan ihan jees, poislukien hirveää salaattisäätöä. Ja skidit tykkäs Stokkan yläkerran sushipaikasta.

URL www.raflaamo.fi/fi/helsinki/venn-helsinki
Puhelin 010-7664670
Osoite Mikonkatu 4, Helsinki

Pobre

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä, koska mul’ on nälkä. Edessä on paltsu. Pitkä, viiltävä paltsu. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi siirtää. Täytyy painaa rejectii. Klik, klik, klik, klik, klik, klik, klik, klik.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Edessä on daily. Märkä, upottava daily. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy sniikkaa rappusii. Tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, tömps, släm.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Kadulla on jäätä. Kylmää, liukasta jäätä. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy käyttää nappiksii. Klop, klop, klop, klop, klop, klop, klop, klop.

Lounasta mä metsästän, lounasta mä metsästän. Tahdon saada suuren, koska mul’ on nälkä. Edessä on ruuhkaa. Jonoutunutta jengii. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy mennä jonoon. Jonossa on tylsää. Jonossa on mälsää. Jotain pehmoista. Jotain lämmintä. Jee, oma vaimo! (molemmat jäävät jonoon juttelemaan)

Filipino food at the top of the Kamppi shopping mall, the lunch we had was excellent, especially the tofu with a crunch to it.

There is another Filipino restaurant in Helsinki, Kamalig. It is located in the Hietalahden Kauppahalli market hall, which also has Fat Ramen and Petiscaria, amongst others.

Filippiiniläistä safkaa jäi tällä kertaa haaviin, Kampin Korttelin uusimman tulokkaan muodossa. Olin törmännyt tähän joku hetki sitten ja pienet lukuhetket asian parissa johtivat siihen, että jätin tämän R:n kanssa nautittavaksi tapahtumaksi. Ja onnekseni tänään tuli se päivä, kun päästiin pitkästä aikaa nautiskelemaan lounaan pariin. Oltiin tosin vähän huonoon aikaan liikkeellä, kuten yleensä, joten paikat olivat kortilla tässä kovin suositussa ravintolassa.

Tänään tarjolla oli: Chicken tinola soup eli kananrintaa, kesäkurpitsaa ja pinaattia inkivääriliemessä (10,40e); vegetable talbos eli choy sumia, leikkopapuja, lehtikaalia, seesami-soijakastiketta, tofulastuja, riisinuudelia (11,90e); pork  asado eli paahdettua possun lapaa, mungopapupyreetä, munakoisosalsaa (12,90e); beef “bistek” ni lr eli suomalaista angus naudanliha-wokkia sipulilla ja calamansi-soijalla, kananmuna, mungopavun ituja, purjoa, pikkelöityä kurkkua (12,90e) sekä salmon and shrimp sinigang eli lohta, katkarapuja, vihreitä kasviksia, valkoretikkaa, tamarind-lientä (13,90e).

Lisukkeina oli kaikkiin paitsi Talbos-annokseen: riisiä, jyviä tai salaattia. Jälkkäriäkin olisi löytynyt: Turon de langka eli makeutettua saba-banaania, jakkihedelmää, ube-kermaa, rapeita riisilastuja (6e). Hänelle tuli tofu ja minulle lohi salaatilla. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, safkat tulee pöytään.

Oma sivusalaatti oli mainio. Hyvä – joskin hieman makeahko – kastike sitoi kupin komponentit yhteen ja kokonaisuus oli miellyttävän rouskuvam raikas, kompaten kuumaa keittoani hienosti.

Ja voi Jebus miten hottia tämä olikin. Ensi kosketus oli pakotetun hellä, kun ryystin varovaisesti herkullista lientä kitusiini. Joku tässä osui johonkin syvälle haudattuun hermoon, varsinkin kun törkkäsin pöydästä löytyvää valkosipuli-chilisörsseliä messiin. Hermoon, joka muistutti minua menneistä vuosista ja ensimmäisistä ramen-nuudeli-kokeiluistani.

Ja siis todella positiivisella tavalla, kuin lämmin syleily. Tamarindin sitrusmaisen kirpsakkuuden lisäksi tässä oli myös sellainen hyvä merellinen meininki ja veget toivat mukaan rapeutta, kuten myös lohen tiukasti paahdettu pinta. Katkikset ja lohi olivat menneet tosin snadisti yli, liemen ei-niin-lempeässä otteessa. Mutta ei liikaa ja koko hoito oli tosi herkullinen.

R:n tofuannos sisälsi hänen rakastamaansa riisinuudelia ja lautasellinen upposikin hedelmälliseen maaperään. Sain itsekin maistaa tofua ja siihen oli onnistuttu taikomaan ihanan rapea pinta sekä muikea maku.

Tämäkin annos oli hitti ja näiden perusteella suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätäkin ravintolaa Korttelin kokoelmasta. Jännä miten tänne on saatu niin tiukka setti loistavia ravintoloita. Onhan tuolla tietty Date+Kale ja Story, mutta ei kaikki voi olla voittajia.

Sisustus on ranta-raflan tyylistä touhua hauskoilla yksityiskohdilla tiukkaan pakattussa tilassa. Kauhean hyvää kokonaiskuvaa en asiakaspaikoista saanut (sori siitä), kun mesta oli ja pysyi asiakkaita täyteen ammuttuna.

Asiakaspalvelu oli pirteän ystävällistä ja sujuvaa, annoksetkin tulivat ruuhkasta huolimatta melko nopeasti ja kokitkin moikkasivat mennessä. Hyvä boogie. Kasvissyöjälle oli se Talbos, kannattaa käydä koestamassa. Lasten kanssa en jaksaisi ryysää rajoitetuille mestoille, ehkä illalla on paremmin tilaa?

Ps. Aalto-rakennusten Manu on muuttanut nimeään Hausmaniksi. Tuskin tulee käytyä nimivaihdoksesta huolimatta, kun ilmeisesti setti on edelleen jokseenkin sama. Mutta pistetään listalle.

Pps. Hyvää viikonloppua! Palaan uudella raflalla taas maanantaina.

URL www.pobre.fi
Puhelin 044-9787821
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki

Aman

Kyllä oli upeeta vedellä juoksumatolla ilman pinnejä, juoksin pikkasen ekstraa ihan sen kunniaksi. En paljoa, mutta tässä on oppinut, että pienikin ele auttaa ja kumulatiivinen efekti on huomattava. Pitää alkaa laittaa noita vanhoja vaatteita pois, kun ovat käyneet liian isoiksi. Se mikä ei toiminut aamulla oli metro, joku oli pistänyt raiteet rikki ja metro ei kulkenut laisinkaan, tuli vaan päällekkäisiä kuulutuksia, joista junan kuljettajan väsynyt “kestää ainakin kymmenen minuuttia vielä” tuntui realistisimmalta. Oltiin kuitenkin kuunneltu virallista kuulutusta 15 minuutin maksimista jo parikymmentä minuuttia siihen mennessä.

Ei se HSL näköjään osaa tota raideliikennettä hoitaa, onneksi on vaihtoehtoja. Ei ku. Lounasaikaan yritin keksiä jotain vetävää mestaa, mutta päädyin sitten random-otannalla poimimaan Listalta jonkun semilähellä sijaitsevan raflan. Kohteeksi valikoitui Isoroban tällä hetkellä viimeinen käymätön paikka, eli Aman.

An Indian buffet on the busy Iso Roobertinkatu street, the food had heat, but not much else.

Isoroba has many restaurants, such as Tortilla House, Na’am and Jackie.

Intialainen buffet (9,50e) on kyseessä, salaattibaarilla ja lämpimillä safkoilla. Tänään oli tarjolla: Kanaa tomaatti-kermakastikkeessa, chili-lammasta, vegesötkötystä, tuorejuustokastiketta, riisiä sekä naan-leipää. Salaattipuolelta löytyi: Jäävuori-paprika-kurkkusalaatti, mandariinin lohkoja, ananasta, jalopenoviipaleita, (värjättyjä) mustia oliiveja, raitaa, marinoitua sipulia sekä salaattikastiketta. Buffan päällä oli myös chilijauhetta ja -sörsseliä. Maksu hoidettiin tullessa tiskille, jossa oli mainos mango-lassista (2,50e).

Alkuun nykäisty salaatti oli vähän niin ja näin. Itse salaatti oli tuoretta ja sipulissa kivasti kurkumaa, joskin ei se tarjonnut muuten mitään järisyttävää makukokemusta. Chilisiipaleet toivat kaivattua tulisuutta geimiin. Mutta se raita hämäsi, koska se kupli ja sihisi suussa. Jostain syystä tuli vapaa-assosiaatio Aku Ankan sihijuomaan.

En osaa sanoa, että onko tuo hyvä vai huono asia. Jotenkin tämä aiheutti reaktion, ettei tehnyt enempää mieli sitä jogurttikastiketta. Naan-leipä oli ihan ok, vähemmän rapsakkaa kuin eilen, mutta saman kokoisia viipaleita.

Pääruoka ei ollut sekään mitään ihan ihmeellistä, riisi hyvin keitettyä, mutta kaikissa safkoissa – paitsi kanassa – oli chiliä. Ja vaikka mä tulisesta diggailenkin, niin näissä se oli vaan sellainen tympeä tulisuus, joka ei mielestäni siihen juusto- tai vegekastikkeeseen tuonut mitään plussaa. Chili-lampaaseen tulisuus toki sopi, mutta aika geneerisen oloinen setti tämäkin oli.

Lammasbiitit olivat kuitenkin ihan kohtuu mureita ja semimehukkaita. Buffan päältä lusikoitu chilisoossikin oli jotenkin kitkerää/teollisen makuista ja jäi pääosin lautasen reunaa koristamaan. Kana oli lampaan lisäksi ihan syötävää, mutta liha oli päässyt vähän kuivahtamaan.

Ei nämä lämpimät siis mitenkään häiritsevän tulisia olleet, mutta makumaailma tuntui olevan jotenkin epäbalanssissa suurimmassa osassa tuotteita. Kyllä tätä tietty söi, nälkä lähti yms, mutta ei rohkaise kokeilemaan uudestaan.

Sisustus oli siisti, mutta jotenkin hätäisen oloinen. Ikkunaa koristavat muovikukatkin olivat säilyttäneet alkuperäiset Ikea-lappunsa ja mitään selkeää karaktääriä en päässyt aistimaan raflasta. Asiakaspalvelu oli nopeaa.

URL www.facebook.com/ravintolaAman
Puhelin 040-5309128
Osoite Iso Roobertinkatu 24, Helsinki