Month: July 2017

KuuKuu

Voi sitä vaiheilun määrää kun skodaamisen keskellä yritin pähkiä seuraavaa lounaspaikkaa. Lopulta otin satunnaisotannalla listalta ensimmäisen mihin sormi osui ja lähdin köpöttelemään subtrooppisessa ilmastossa erittäin asiaankuulumattomissa vaatteissa.

Lasipalatsin työmaan nurkalla hajosin (ei kestänyt kauaa) ja hyppäsin ensimmäiseen sporaan kohti Töölöä ja sen Museokatua, josta ravintola KuuKuun pitäisi löytyä. Kansallismuseon taakse kaartaessa alku näytti ihan tutulta, vastaan tuli mm. Tanskalainen Voileipä sekä Marocco. Mutta tästä eteenpäin tajusin, etten ole tätä pätkää koskaan kävellyt. Täältähän löytyi ihan tuntemattomia rafloja, jei!

A bistroish neighborhood restaurant with classic but simple lunch dishes and a more comprehensive á la carte.

Other restaurants in the vicinity are Elite, Aito and Töölön Sävel.

Hyökkäsin KuuKuun terassin kautta sisälle ja kun minut oli ohjattu pöytään, niin pääsin tutkailemaan listaa. Kyseessä on siis kotiruokaa lautasannoksina tarjoileva ravintola, josta löytyy myös á la carten tarjooma lounasaikaan.

Normaalisti päivittäin vaihtuvalla listalla näyttäisi olevan yksi vaihtoehto (10e), mutta koska on torstai, niin näitä oli kaksi: Pyttipannu sekä (tottakai) hernekeitto ja pannukakku. Itse kaipailin spydäriä pitkästä aikaa, joten otin sen. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä.

Alkuun tuli tuoretta leipää ja vaahdotettua (ja ruskistettua? Jotenkin tämä oli aavistuksen syvemmän makuista, voi johtua myös lisäsuolasta) voita. Leipä oli hyvän makuista, varsinkin sen voin kera, mutta aika tiivis setti, ei ollut hapanjuureen väsättyä eikä kuorikaan ollut mitenkään erityisen rapsakkaa. Mutta tuore leipä maistuu aina.

Pyttipannu saapui melko nopeasti, tämä selvästi kyhättiin melko alkutekijöistään. Annos oli passelin kokoinen lounaaksi ja koostui pikkelöidystä punajuuresta (blech), sinapista, paistetusta kananmunasta sekä tietty paistetuista perunoista, makkarasta ja sipulista.

Uudet perunat olivat herkullisia ja niissä oli ihan paistopintaakin, makkara oli laadukasta ja sipulit sitoivat kaverit yhteen. Sinappi oli maittavaa ja jostain syystä tällä kertaa ne pikkelöidyt punajuuretkin sopivat haarukalleni, ehkä nämä olivat itse pikkelöityjä tai sitten minuun on iskenyt joku kesähulluus.

Vähän jäin kaipaamaan maustekurkkua ja harmittavasti kaniksen keltuainen ei ollut juoksevaa nähnytkään. Noin muuten tämä oli oikein oiva spydäri ja hoiti hommansa hienosti. Suosittelen koestamaan mestaa jos olette näillä nurkilla pyörimässä.

Sisustus oli yksinkertaisen tyylikäs, tila oli jaettu viihtyisän oloiseen baariin sekä ruokasaliin. Tällainen kivan oloinen kortteliravintola ja taustalla rauhallisesti soiva ääniraitakin oli ympäristöön oikein sopivaa. Ikkunoihin oli laitettu koristeeksi jotain heinää, joka on näemmä ajan saatossa kerännyt melkoiset pölykerrostumat.

Tällaisena entisenä siivousalan toimijana voi vain todeta, että joitain asioita on vaikea puhdistaa ilman että ne menevät pilalle. Muistan yhdenkin kerran kun alettiin porukalla pesemään erästä valtavan kokoista seinää ja aika nopeasti nuohottu kohta olikin sitten täysin eri värinen kuin muu maalipinta. Siinä piti alkaa aika luovaksi, kun alue täytyikin entisöityä. Mitä tästä opimme? Ei kannata edes yrittää.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli á la carte listalta juttuja, mutta varsinaiset kotiruokalounaat näyttivät aika lihapainotteisilta. Lasten kanssa mahdollisesti hyvinkin piipahtaa, jos asuisi lähistöllä.
Ps. Oli muuten eka kerta kun kävelin Minervan puistoon. Ihan kiintoisan oloinen “sisäpiha” ja hieno kirkkokin väsätty sivuun, tuli jo vähän sellainen olo että olisi lomalla seikkailemassa (joka onkin onneksi kohta edessä).

Pps. Tämän kaupan ikkuinoissa näkyviin esineisiin liitetyt “retro”-kyltit olivat mielestäni aika redundantteja. Ihan himmeetä, että tällaisiakin löytyy vielä. Tulee vähän mieleen se Thalianaukion rautakauppa, mistä kävin itse KOP-pankin säästöpossuun (Jeans-tili!) säästetyillä masseilla ostamassa mutsille leivänpaahtimen. Käytin vielä siinä sellaisen vanhan vitosen, joka oli mennyt jo pois käytöstä. Kohteliaasti kysyivät, että olenko varma että haluan käyttää sen ja olinhan minä, kun halusin sen paahtimen.

URL www.kuukuu.fi
Puhelin 09-27090974
Osoite Museokatu 17, Helsinki

Sushirullen

Sateen eilisen pelottama, hiiri pikku poloinen
suki viiksia suloisia, hento jyrsijä nälkäinen.

Pienen pieni sokerihiiri, alta katoksensa
puikkelehti kolosta toiseen, kohti lounastansa.

Tavoistani poiketen päätin suunnata Sushirulleniin, kun olin tästä lukenut Nyt-liitteen sivuilta (tai sitten luin siitä aikaisemmin Helsingin Uutisista, ei voi muistaa). Tämä johtui kahdesta seikasta, ensimmäinen oli eilisen yön häkellyttävä määrä vettä mitä meidän pihalle pamahti ja siitä tulleet jatkovaroitukset lounasajan saderintamasta Helsingin kattojen ylle. Näin ollen tunnelointi mahdollisimman lähelle kohdetta tuntui järkeenkäyvältä taktiikalta ja Sushirulleniin ei ollut kovinkaan pitkä matka varjon alla Kampin vanhan metroaseman pömpelistä.

Toinen harkintaan otettu kriteeri oli se, että sushiin pohjautuva lounas johtaa harvoin ähkyyn (on näitäkin tosin nähty) ja alkuviikon kevennyskuurin jälkeen nämä kaksi seikkaa houkuttelivat rikkomaan omaa lounasravintoloiden testauskoodistoa (ei kahta ketjun paikkaa, ei juuri arvosteltuja mestoja, pitää tarjota normaalisti lounasta ja sijaintina pääkaupunkiseutu), poikkeu(k)s(et) vahvista(v)a(t) säännö(stö)n. Hätävarjelun liioitteluahan tämä sitten käytännössä oli, kun vettä näkyi tasan muutamassa lätäkössä, joista urheasti loikin yli.

Maki rolls that have not been cut to pieces, these would probably make a nice light picnic lunch. The ones I had were good, but not spectacular.

Other places with slightly different rice based dishes are Super Bowl, Eat Poké HKI and Soma.

Ilmeisesti siis Australian rannikoilta lähtöisin oleva ilmiö, josta tämä ruotsalainen ketju on sitten rantautunut härmään ja jonkun verranhan tämä liippaa sitä sushi burrito -ilmiötä. Tai sitten vaan laiskaa sushikokkia, joka ei jonain krapulapäivänään jaksanut enää leikellä maki-paloja ja antoi rullat suoraan paperipussissa asiakkaille. Oli miten oli, tässä on Soman burritoja pelkistetymmät sisuskalut, eli mennään aika traditionaalisilla komponenteilla. Tarjolla oli joko yksittäinen rulla (3,50e), kaksi rullaa juomalla (8,50e) tai neljän rullan setti (12e). Juomissa (~2e kpl) löytyi vettä ja limua.

Rullissa oli (en jaksa eritellä kaikkea, katso kuva tai verkkosivut): Lohta kurkun ja/tai wasabi/inkiväärin kera, spicy salmon eli lohta chilimajoneesilla ja “masago kaviaarilla”, mix roll eli lohi-kurkku-omeletti-surimi, yakiniku eli paistettua lehmää kastikkeessa kurkulla ja seesamilla, teriyaki-kanaa, juusto(!)kuorrutteista kanaa sekä muutama vegevaihtoehto (tofu/omeletti/salaatti) avokadolla. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille, josta löytyi myös wasabi sekä soija. Itselle osui tuo neljän setin johon tofu, mix, lohi ja lohi wasabilla. Tällainen kokoelma osittain siksi, että osaa vaihtoehdoista ei ollut vielä siinä kohtaa valmiina.

Puristelin kaloja kunnes niistä tursusi soijaa ulos ja heitin laatikon reunaan läjän wasabia. Siitä sitten rulla toisensa jälkeen käteen, vähän soijaa ja ääntä kohti. Kyllähän näitä söi, periaatteessa tällainen juostessa syötävä sushiannos ja rullien sisälmykset olivat tosiaan aika normikamaa, joten ei päässyt edes yllättymään kauheasti suuntaan tai toiseen. Mieluummin tällaisen laatikon ottaa mukaan kuin vaikka hampurilaisen, mutta ei tämä nyt mitään kovin järisyttävää ollut. Kai ne australialaiset vaan innostuu helposti?

Makuprofiililtaan pidin tavallaan enemmän tästä perinteisestä mallista kuin siitä Soman kikkailusta, eikä tässä jäänyt edes mitkään siemenet pyörimään suuhun. Toisaalta tässä oli aika paljon pelkistetympi meininki, joka oli ehkä vähän liikaa sille neljälle rullalle, kieli alkoi väsymään loppua kohden. Periaatteessa tällaiseksi picnic evääksi ja/tai kevyeksi take away lounaaksi tämä voisi olla ihan jees.

Sisustus tavoittelee samaa spartalaista tunnelmaa kuin eilinen Siipiweikot-ravintola. Musaa oli onneksi, joka toi vähän fiilistä siihen kylmäkaapin hurinaan. Toisaalta eipä täällä ole varmaan tarkoituskaan vetää niitä safkoja, paitsi jos on outo, niinkuin minä. Konsepti oli kuitenkin ihan hyvin väsätty, tässä ei tarvi turhaan odotella ja safkat saa nopeasti matkaan.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjällekin löytyi vaihtoehtoja, mikä on oikein hyvä asia. Lasten kanssa ei kannata tulla paikan päälle oleilemaan, mutta picnicille voisi hyvinkin nappaa jotain pientä messiin.

URL www.sushirullen.fi
Puhelin 0400-599095
Osoite Runeberginkatu 6, Helsinki

Siipiweikot

Hienostihan tämä ruokavalion keventäminen näyttää edistyvän. Nyt menin sitten kahmimaan kaksin käsin tulisia kanansiipiä Fennia-korttelin rasvamontun kylkeen ilmestyneeseen Siipiweikot-ravintolaan. Tämän Tamperelaisen raflan ketju on nyt ulottunut Ison Omenan kautta ytimeen, entisen Hiisi-ravintolan tiloihin (tai olisiko juuri tässä kohtaa kuitenkin ollut se Päivänsäde?) Ja koska yksi kollega oli sitä Ison Omenan yksikköä ylistänyt useampaan kertaan, niin olihan se pakko mennä stedaamaan, onneksi vedenpaisumus ei ollut ehtinyt vielä Rautatientorille lounasaikaan, niin pääsin ihan kuivin jaloin steppailemaan leirittömän torin yli.

Hot wings and nothing but, this restaurant has a very particular sauce for their chicken and many levels of spiciness. Don’t go for the kamikaze unless your absolutely committed, the extra hot was enough for lunch.

For more spicy food, go to Korea House, Kimchi Wagon or New Bamboo Center.

Eli kanojen siipiä, eikä juurikaan muuta. Lounasaikaan (10,30e) tykötarpeiksi saa ison limun, vapaavalintaisen dipin ja ranuja/ristikkoperunoita, jos ei halua vetää pelkkää kanaa (10 kpl ranuilla, 16 kpl pelkkiä siipiä). Hommaan kuuluu oleellisena osana siipien kastike, jonka saa haluamallaan tulisuusasteella: Mild, medium, hot, extra hot, exxtra hot, kamikaze ja vampyre wing eli savustettu valkosipuli. Kastikkeita löytyy: Aurajuusto, valkosipuli, BBQ, talon punainen dippi ja remoulade.

Itse nappasin extra hot -siivet ranuilla ja aurajuustokastikkeella, limu tuli tosiaan samaan hintaan. Papereita annostellaan pari per nassu ja loppuun löytyy erittäin tarpeellinen kostea käsi(+naama & rinnus)pyyhe. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille. Limu ja lappu kourassa pöytään odottelemaan herkkuja. Kannattaa muuten olla sitten ajoissa liikenteessä, 11:01 oli jo iso jono ja joutui venaamaan annosta jonkun aikaa.

Kun se annos lopulta tuli, niin siinä oli reilusti niitä ranuja ladottu koriin kanansiipien viereen. Ranut oli ihan ok, pääosin kohtuu rapsakoita ja näitä tuli vedeltyä sen maittavan dipin kanssa. Mutta kanaahan tänne tultiin syömään ja se olikin melkoisen muikean etikkaista ja hyvällä tulisuusasteella. Kerrankin oli happoa annoksessa tarpeeksi, tämä varmaan jakaa mielipiteitä, mutta itse pidin kyllä. Muutenkin soossi toimi oikein hyvin ja näitä siipiä veteli todella mielellään.

Vähän jäi kaivelemaan se yhden tulisuusasteen jääminen listalle (se kamikaze on lounaalle pois suljettu, mutta pitää joskus koestaa), tosin oli tämä nyt lounaalle varmaan ihan passeli ja vähän poltteli vielä pois kävellessä. Niitä ranuja oli niin paljon, että suurin osa jäi lautaselle, sitten kun oli tarpeeksi noukkinut niillä dippiä ja kastiketta. Sotkuista touhuahan tämän on ja lopun päivää kädet tuoksuvat etikkaiselle. Mutta käsittämättömästi en saanut pisaran pisaraa roiskittua vaatteilleni, huzza!

Sisustus on äärimmäisen pelkistetty, koristeena toimii yksinäinen Jokereiden paita tauluraameissa ja muutama telssoni. Tässä ollaan astuttu jo askeettisuuden toiselle puolelle ja toivottavasti tarkoituksena on vähän väkertää jotain seinille tms. Tai sitten ei, tulee tämä näemmä näinkin täyteen chickenlovereita. Ulkopuolella siintävä food courtkin (nyt siellä on muuten jäljellä Namaskaar, Asian Buffet sekä Kampin Pippuri, eli sinne ei tarvi enää mennä, Kaisaniemi on näin ollen done and done) on jotenkin koristeellisemppi ympäristö vaikka ei sitäkään voi mitenkään viihtyisäksi kuvailla.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja olosuhteet huomioon ottaen sujuvaa. Paljon on paljon ja kauas on pitkä matka, kun tulee raflaan ja jono on kassalta ovelle asti, ei kannata odottaa nopeaa toimitusta. Mutta kyllä tässä silti melko nopsaan homma hoitui, puolessa tunnissa oli jo pääosa lounaasta vedetty.

Kasvissyöjien kannattaa siirtyä suoraan seuraavaan ruutuun, nothing to see here. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, nugetteja näemmä löytyy, mutta on tämä ehkä enemmän tällainen “juodaan kaljaa ja vedetään tulista ruokaa”-meininkiä, joka varmaan sopii paremmin äijäköörikonfiguraatioon.

URL www.siipiweikothelsinki.fi
Puhelin 045-2268826
Osoite Mikonkatu 17B, Helsinki