Month: April 2017

Camel Cafe

Yritin kovasti lyhentää listaa, mutta vähän aikaa sitten (?) auennut Sham’s Flavours ei auennutkaan tasan (saksalais-suomalainen tehokkuus ja tarkkuus kunniaan) klo 11:00, eikä jotenkin edes näyttänyt siltä että meinaa avautua, valot pois päältä jne. Siinä sitten seisoskelin metroaseman lähettyvillä, mihin olin 23 dösällä karauttanut. Eipä siinä mitään, muistelin että lähistöltä löytyy Lovinghut (nee-Ho Dai) ja lähdinkin siitä sitten etenemään kohti uutta maalia.

Askel pysähtyi äkkiä kun katseeni kiinnittyi avonaiseen oveen ja ständiin joka lupaili lounasta. Uusi ravintola, joka jostain syystä jopa puuttui omalta to do -listalta, vaikka tätä kirjoittaessa tajusin, että olen joskus lukenut Nyt-liitteen artikkelin tästä paikasta.

Perhaps the only Somali cafe in Helsinki, this small kiosk like place offers lunch dishes with a tea and a sweet at the end. The place has also take-away and smaller cafe fare on the menu.

Other African restaurants in Helsinki are African Pots, Queen Sheba and Abolbuna.

Paikka tarjoilee Somalialaista ruokaa (taitaa olla ainoa Stadissa?) lautasannoksina (9,90e) jälkkärin ja teen/kahvin kera viikonpäivän mukaan vaihtuvalta listalta. Tänään listalta löytyi: Somalian anjera naudanlihakastikkeella (suqaar) tai linssikastikkeella. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, jossa on myös jotain kahvilameininkejä tarjolla. Maksettuani lounaan kassaneiti totesi, että laittaa minulle kolme lettua, että lähtee nälkä. Kaippa sitä on sitten sopivan lihoissaan (ainakin näin pääsiäisherkuttelun jälkeen). Tämän lisäksi hän kyseli, että haluanko pelkkää kasvista, lihaa vai molempia (kaikkea pitää tietty maistaa). Vesi tulee pöytään.

Kolmella letulla siis mentiin, tosin täällä letut heitettiin päällekkäin, mistä kehkeytyi snadi ongelma, kun yritin kuitenkin syödä noilla letuilla niitä kastikkeita. Vähän täytyi avittaa muoviaseilla, mitkä tulivan pahvilautasen kylkeen. Eli vähän sotkuista touhua, mutta joku siinä käsin syömisessä viehättää edelleenkin.

Letut olivat jotenkin erilaisia, ehkä vähemmän happamia, kuin niissä etiopialaisissa rafloissa missä on tullut käytyä, mutta toki nämä olivatkin somalialaisia versioita. Kastikkeet olivat hyviä, tosin olisin kaivannut isompia makuja, nyt jäi aavistuksen pliisuiksi erityisesti se linssikastike. Mutta kaikki oli siis hyvää ja liha oli murisevan mehukasta sekä koko annos erittäin täyttävä kaikkine lettuinensa.

Loppuun tuli teetä tai kahvia, joista tietysti valitsin valmiiksi haudutetun teen, kun sitä oli tarjolla. Kylkeen iskettiin maissijauhoista duunattu kakku (basbousa?), jonka päälle oli ripoteltu kookoshippuja. Kakku oli ilmavan hyvää ja kivan makea lopetus lounaalle (jostain syystä tänään teki mieli vetäistä jälkkäri). Ja se tee!

Todella maukas ja mausteinen versio, ihastuin tähän heti. Paikka toimisikin varmasta hyvänä kohteena teekupilliselle jonkun vitriinistä löytyvän herkun kanssa. Mutta siis lounaskin oli oiva, täyttävä ja maukas, tosin vähän tietty se pahvilautaselta muovihaarukalla vetäminen latistaa. Paitsi jos tätä lähestyy enemmän sieltä katuruokakeittiö-suunnasta.

Sisustus on myös enemmän siihen katuruokalaan kallellaan, muutamat koristeet elävöittivät muuten melko spartalaista kalustusta. Äänimaisemana toiminut kännykän televisiolähetys tms striimaus toi oman sävyn kokemukselle.

Asiakaspalvelu oli herttaisen ystävällistä ja kotoisan oloista. Kasvissyöjälle on joka päivä joku vaihtoehto. Lasten kanssa en välttis yrittäisi ahtautua tänne, tila kävisi äkkiä ahtaaksi.

Ps. Lönkalle on avautumassa vappuna Kungfu Kitchen. Pitääpä käydä testaamassa jossain vaiheessa.

URL Camel Cafe
Puhelin 045-3518776
Osoite Toinen Linja 13, Helsinki

Werner

Pääsiäinen on takana ja maantien pölyt on pyyhitty pois. Uusi viikko alkoikin kätevästi keskeltä ja puhelin muistutti Wernerin lounaasta. Tähän kohtaan tekisi mieli taas huutaa “eka”, mutta valitettavasti olin oikeasti kolmas asiakas ravintolasta, tosin toisena tullut herrasmies kääntyikin pois. Eli toka jne, toki ravintola on ollut auki jo pitkään, mutta ei lounaalle. Kyseessä on siis samojen kavereiden kuin Döner Harju ja Palema, joista ensimmäinen ei jotenkin sillä kertaa kolahtanut, mutta Palema vakuutti. Döner Harjussa pitääkin käydä joskus uudestaan tyyppaamassa nykytila. Tai sitten ei, listalla on vielä 129 (voi hyvää päivää, en ole aiemmin laskenut noiden määrää, tosin tämä Werner oli yksi noista .. eiku joo, Loop oli kanssa listalla) ravintolaa missä pitäisi ainakin käydä ja uutta tulee tasaisella tahdilla.

An excellent restaurant offering open fire grilled dishes with a Mid-Eastern flair. The lunch I had was very delicious and the service was smooth as the background jazz.

Other interesting restaurants close by are Gaijin, Vinkkeli and Grotesk.

Mutta niin, tämä hieman vaikeasti kategorisoitava ravintola tarjoaa kosmopoliitteja annoksia lähi-itä-vaikutteisilla mauilla ja yhdistävänä teemana on avogrillaus. Tänään lounaslistalla (21e pääruoka, 25e alkuruoka+pää sekä 29e alku+pää+peräruoka) oli tarjolla alkuun: Sitruunalla maustettua ja avotulella kypsennettyä valkoista parsaa paahdettulla mantelilla ja feta-juustoa, fenkolista endiivisalaattia paahdettulla tillinsiemenellä ja pomelolla sekä savulihatartar naudan marmorifileestä marinoidulla sipulilla ja sumakkimarjamajoneesilla.

Pääruokavaihtoehdot sisälsivät: Avotulella kypsennettyä harissa-kukkakaalia grillattulla vihreällä parsalla ja mausteista jugurttia, avotulella kypsennettyä lohta grillattulla sydänsalaatilla ja oreganolla maustettua shalottisipulikastiketta, Iberico-porsaan secretoa grillattulla suippokaalilla ja tomatillo-sardellikastiketta, naudan entrecote-pihviä paahdettulla munakoisolla & karamellisoitua sipulia ja fetaa että tomatillo-sardellikastiketta (+8e) sekä kokonaisena kypsennettyä kuhaa grillatulla parsalla ja oregano-shalottikastiketta (+8e). Loppuun oli: Grillattua raparperia paahdettulla valkosuklaalla ja piimäsorbettia. Itselle valikoitui pienen vatuloinnin jälkeen tartar (ei vaan voi vastustaa) sekä lohi, kun halusin jotain sieltä avogrillistä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, mennään ihan perinteisen raflan kaavalla.

Alkuun tullut tartar yllätti granulariteetillaan, ei ole tullut vastaan näin raffia leikkausta, mutta yllättäen se toimi valloittavan hyvin. Liha oli hienostuneen makuista, savun maku ei oikein tullut esiin, mutta muuten tämä oli hyvin laadukkaan oloinen, jota tuo palojen isompi koko tuntui korostavan. Yrttipikkelöidyt punasipulit olivat ihanan raikkaita makupurskahduksia lautasella ja sumakkimajoneesi ihan mahtava idis, tuoden tämän loistavan mausteen kanssa kananmunan lautaselle omanlaisella tavallaan. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli kapriksen tuoma suolapanos ja mielessä vilkkui Figin uppopaistetut kapriksen kukat. Erittäin kova aloitus ja miellyttävän persoonallinen tartar, vaikkakin yllättävän hento makumaailmaltaan.

Pääruoka tuli kohta alkupalan viimeistelyn ja blokkauksen jälkeen ja oli sekin hieno ilmestys lautasella. Tämä lohi oli saanut kunnon hiilloksen päälleensä ja kiinnostavasti myös salaattia oli grillailtu. Tämä oli jotenkin niin kesäisen oloinen annos, että melkein tuli tippa linssiin. Kala oli upean makuista ja hiilloshuntu toimi tässä kontekstissa todella mahtavasti. Aavistuksen kala oli toki kuivempi kuin jollain toisella valmistustavalla, mutta toisaalta se herkullinen shalottikastike (nyt kapriksilla!) antoi kivan kirpsakkaa mehukkuutta meininkiin. Salaatit ja yrtit sekä tämän vuoden ensimmäiset parsat olivat erittäin hyvä lisuke tymäkän makuiselle kalalle ja koko setti oli mielestäni todella laadukas ja hyvin harkittu kokonaisuus. Ehdottomasti kannattaa käydä täällä lounaalla ja en yhtään nyt ihmettele illallisesta kuullutta hehkutusta. Konsepti ja visio ravintolasta on kohillaan.

Sisustus on yllättävän samankaltainen kuin Palemalla, eli hillitty ja tasokkaasti laitettu. Vähän jotenkin tällainen diner-henkinen, mutta hyvällä silmällä ja tasokkailla materiaaleilla väsätty. Taustalla rauhallisesti soiva jazz toimi kuin häkä ja kaiken kaikkiaan lounaskokemus oli antoisa. Mielestäni tämä lounas sijoittui johonkin Smygin ja Juuren erinomaiseen tasoon ja tämä rafla soveltuu mainiosti myös liikelounastamiseen.

Asiakaspalvelu oli sekin erittäin sujuvaa ja ystävällistä, lisämyyntiäkin tehtiin sopivan tahdikkaasti. Kasvissyöjälle oli trendikästä paahdettua kukkakaalia ja tämän tasoista kasvisruokaa kannattaa todellakin testata. Lasten kanssa voisi mahdollisesti tulla, vaikka nyt en syöttötuoleja bonganutkaan. Joku tuli ihan vaunuilla sisään, tosin sen asukki oli varmaankin vielä nestemäisellä tankkauksella käyvä kaveri.

URL www.ravintolawerner.fi
Puhelin 040-5474203
Osoite Bulevardi 12, Helsinki

Loop

Tämähän kävi sopivasti, eli (muutaman virhelaskennan jälkeen) tämä ravintola on sopivasti lounas numero 650 ja samaan aikaan todennäköisesti vika päivitys noin viikkoon sekä pääsiäisloman aloittava kokemus. Menin tapaamaan herra G:tä, jonka kanssa on aavistuksen haastavaa lounastaa normaaleissa olosuhteissa, mutta pitkän ulkomaanreissun jälkilöylyissä hänen vuorokausirytmi on taas hetken lähes samoissa raameissa kuin oma.

Tätä oli hyvä juhlistaa häntä maantieteellisesti läheisessä ravintolassa, eli ex-Waste To Taste nykyisessä ilmentymässä, Lapinlahden sairaalan Loopissa. Mestoille pääsee napakasti lähes kaikilla Kampin dösillä, kun entisen Lepakon vierestä kävelee parissa minuutissa mestoille.

A restaurant offering lunch and brunch made from “waste” food, gathered from various sources. The food was good and the environment of Lapinlahti ex-mental hospital makes this restaurant quite unique and definitely worth a visit.

Other restaurants located in a historic park environments are Kaisaniemi, Cafe Huvila and Cafe Viola.

Ravintola tarjoaa siis hävikkikamasta duunattua ruokaa, nykyään salaatti + soppa buffan (7e) lisäksi lautasannoksen (9,50e) muodossa, molempiin kuuluu vielä kahvi/tee sekä jälkkäri. Kun tämä oli Kalliossa sijaitseva popup, niin tarjolla ei ollut vielä muuta kuin soppa tai lautasannos + cupcake kahvin kera, joten konsepti on selvästi hioutunut ajan mittaan.

Tänään tarjolla oli: Mausteinen paprikakeitto, salaattibaari (vihreä salaattisekoitus, omena-punakaalisalaatti, tofu-punajuurisötkötys, paprika-oliivi-kvinoa, focacciaa, voita, paputahnaa sekä pari itse väkerrettyä salaattikastiketta että chilikastiketta), hedelmäinen maustekakku, hedelmäsalaatti sekä pääruokana Iberico-kinkkua fenkolisalsalla ja paahdettua kukkakaalia. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, pääruoka tuodaan pöytään.

Alkuun heitetty soppa oli mausteisen maukasta ja porattu silkkisen smoothiksi. Tällä oli hyvä aloitella lounas. Salaatit olivat ihan jees, kvinoa ei tökkinyt ihan niin paljon kuin aikaisemmin, mutta chilikastiketta lukuunottamatta makumaailma oli hieman pliisu.

Salaattikastikkeetkaan eivät olleet kovinkaan mieleenpainuvia, vaikkakin kurkkuvinaigrette sekä appelsiinikastike termeinä lupailivat jänniä makuja. Ravintolan oma focaccia oli melko tuhtia tekstuuriltaan, mutta ihan hyvä ja paputahna levitteenä oli kiva.

Pääruoka saapui kun alkuruokalautaset oli tyhjennetty. Annoksen komponentit olivat kauniisti aseteltu lautaselle. Annos oli pienehkö, mutta tässä pitää muistaa, että ilmeisesti tilauksen yhteydessä voi pyytää myös isompaa versiota pääruoasta näin halutessaan (tästä tosin ei ollut mitään lappua, mutta tämä on kuulemma käytäntö).

Annos oli melko maukas, kukkakaali olisi saanut ehkä olla paahdetumpi, nyt oli hieman vetelä eikä ollut saanut sitä pientä kitkerää makua ihan niin paljon kuin tässä ehkä haviteltiin. Mutta noin muuten annos oli mielestäni onnistunut, maut olivat kohillaan ja kokonaisuus tuntui harkitulta. Lihaakin oli omaan mielentilaan sopivan vähän ja koko oli lounaskokonaisuuteen nähden sopiva. Jäi tämä kuitenkin siitä Kallion lautasesta laadullisesti jälkeen.

Jälkkärinä ollut maustekakku oli ihan ok, ei tämä jättänyt mitään pysyvää muistijälkeä, mutta kiva että oli tarjolla. Hedelmäsalaatti oli kivan raikas lopetus ja valmiiksi haudutettu tee (jotain Liptonia taisi olla) toimi näiden kanssa.

Lounas oli mielestäni onnistunut ja kyllä tämä ehdottomasti on kokemisen arvoinen, eikä hintatasokaan ole paha ottaen huomioon, että tässä on kuitenkin kolmen ruokalajin terveellisen oloinen ja kasvispainotteinen lounas. Se hävikkiainesten käyttäminen ja siihen perustuva hyveellisyyden tunne on mukava bonus. Ympäristökin on miellyttävän uniikki.

Sisustus on jännä yhdistelmä vanhan sairaalarakennuksen karuutta sekä seinille ripustettua taidetta. Ikkunoista avautuu kaunis puisto- ja merimaisema, jota hieman rikkoo työmaan vermeet, mutta vain hieman. Muutenkin Lapinlahden sairaalan alue on hieno ja tutustumisen arvoinen.

Sairaalahan on nykyään täynnä uutta vaihtoehtoistoimintaa, edellisestä käytöstä on jäljellä enää kyltit ja tarinat. Paikassa on hyvä pössis, vähän samaa henkeä kuin Kaapelitehtaassa, kiva kun näitä tiloja otetaan mielenkiintoiseen uusiokäyttöön. Marian sairaalassakin on jotain toimintaa (ja huhujen mukaan ex-A21 kavereiden ravintolakin!), mitä pitäisi käydä vahtaamassa.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, salaattibuffan (#laputoiskiva) sisältöäkin tultiin omatoimisesti esittelemään (hienoa!) ja astiat blokattiin tehokkaasti. Täällä oli mukava asioida. Kasvisyöjälle on vähän vaihtelevasti, riippuen päivän aineksista, mutta ainakin se salaattibaari ja ehkä keittokin(?) nyt ainakin. Lasten kanssa voisi tavallaan tulla, tilaa löytyy ja alue on heidän mielestään kiinnostava (ollaan käyty aiemmin vierailemassa).

Ps. Hyvää pääsiäistä kaikille! Seuraavat päivitykset ensi viikolla.

URL www.ravintolaloop.fi
Puhelin 044-9889568
Osoite Lapinlahdenpolku 1, Helsinki