Tag: nopea

Social Burgerjoint

LIHAA! Eilisen fruitarianistisen ja vegaanisen päivän jälkeen (himassa oli vielä pakko vetää parit ruisleivät srirachan huuhtelemana, Lidlin luomupalat rokkaa) oli pakko jotenkin tasapainoittaa, ettei mene ihan sekaisin koko pakka. Koska Suomen kesä taas näytti kyntensä, niin päätin ottaa kohteeksi vii(ii-i)meisen Citycenterin raflan, joka tarkoitti purilaista Social Burgerjointin muodossa. Ja eilisestä ravintolalistauksesta jäi vähän kaivelemaan, kun yritin vielä miettiä muita ~keskustan alueella olevia rafloja ja mieleen juolahti Mr. Don sekä Töölön Sävelen vieressä sijaitseva Full House.

Zuhat-reissulla olen kerran pyrkinyt edelliseen sisälle ja jälkimmäisen ohi kävellyt lukemattomia kertoja. Silti noi eivät ole edes omalla virallisella listalla ja näin ollen näkymättömissä. Hietsun hallissakin on Bursa, jos vaikka päättäisi vetää koko loppuviikon pelkillä burgereilla (The Lucky Bastard + Funky Burger odottelevat vielä) ja pääsisi siitä kategoriasta lopullisesti eroon. Ai niin, Green Hippo Cafekin esiteltiin Nyt-liitteessä ja Mestaritallikin on rempattu tässä taannoin, sielläkin pitäisi vielä ehtiä ennen kuin vedetään ovet säppiin. Onhan näitä siis vielä vaikka millä mitalla ja uusia tulee.

Great burgers and crunchy fries with some Parm on top. The lunch burger I had was reasonably priced and executed with precision.

Other great places to enjoy burgers in Helsinki are Bites, Teurastamon Portti and Favela.

Hampparia siis tarjolla ja á la carte sisältää kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta lounaaksi (11e) on tarjolla viikottain(?) vaihtuva versio ranujen kera, kasvisvaihtoehtokin löytyy ja ilmeisesti nämä myös gluteenittomana, mitä se sitten tarkoittaakaan tässä kontekstissa (erilainen leipä?). Tänään tuo tarkoitti: Bushwick eli juustopurilainen mummonkurkuilla ja piparjuurella sekä tietty ne ranut parmesaanilla. Juomaksi löytyy vettä tilaustiskin noutopisteen vierestä. Otin sen lounasmeiningin, tottakai.

Annos valmistui melko nopeasti (eka salil, vika salil, vai miten se meni?) ja edessäni olikin sitten harkitun oloinen kokonaisuus. Perunatikut köllöttelivät kupissaan samalla kun juustoraaste hiljalleen suli niiden pinnalla. Ketsuppia oli lörtsäytetty kaveriksi ja itse pihvi piilotettu paperiin. Ranut olivat mainioita, näitä oli viitsitty paistaa rapeaksi asti ja joko perunat tai sitten hampurilainen toivat pienen mausteisen kosketuksen kielelle.

Ehdottomasti yhdet paremmista tikkuperunoista mitä on tullut Stadin burgeripaikoissa vastaan. Bursa jatkoi tasokasta linjaa ja sopivan pehmeä sämpylä oli saanut pikkasen väriä sisuksiinsa ja oli muutenkin maittava. Itse pihvi oli paksu ja loistavasti paistettu. Mediumin mehukas ja hyvin maustettu jauhelihapläjäys pelasi hyvin ansaitulla pääpaikalla annoksessa. Juusto oli oikeaoppisesti sulanu lihan päälle ja oli siellä jotain kastikettakin, tosin se vähän hävisi jonnekin muiden makujen joukkoon.

Mummonkurkut raikastivat rasvaista vatsantäytettä, leikaten läpi pirtsakalla etikkaisuudellaan. Erittäin hyvä burgeri, joskaan ei ihan niin muotovalio kuin se, minkä sain Bites-ravintolassa. Mutta mielestäni ehkä jopa parempi kuin Roslundin Teurastamon Portin herkullinen chilihamppari, suosittelen kokeilemaan jos et ole jo käynyt.

Sisustus on erikoinen yhdistelmä hienoja seinämaalauksia ja kummallisia varastomaisia rakenteita, onko tässä tavoiteltu jotain Meatpacking District -henkeä (en ole käynyt, ei osaa sanoa)? Jostain tuli fläsärit Rockstarin The Warriors-pelistä, mikä ei ole mitenkään huono assosiaatio.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Ja hurraa piippaavasta laitteesta, joka kertoi kun ruoka on valmis. Ei tarvinnut alkaa korvilla kurkottelemaan jotain hentoa ääntä raflan ääniraidan ja hiljalleen voimistuvan lounaskakofonian yli. We truly live in the future.

Ps. Tätä kirjoittaessani kahlasin muistojeni arkistoa edellisistä hampparimestoista ja surukseni täytyy todeta, että Breadstick No.4 on muuttunut pizza-kebab-buffaksi. No se vaikuttikin vähän liian hyvältä ollakseen totta, vähän niinkuin Say Delicious. Kyynel.

Pps. Tulevaisuudesta tuli mieleen, että käykääs kattomassa Sean M Carrollin “Origin of the Universe & the Arrow of Time“, oli oikein selväpäinen selitys ajan käsitteestä. Ja samaan syssyyn J Richard Gottin “The Mysterious Architecture of the Universe” on myös vahtaamisen arvoinen.

URL www.burgerjoint.fi
Puhelin 040-1879639
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki

Anton & Anton

Oli niin hullu hellekeli, että ei kehdannut lähteä pidemmälle kävelemään kaiken sateen keskellä. Piti siis innovoida jotain disruptiivista pöhinää lounaan saamiseksi ja päädyinkin sitten pienen tuumiskelun jälkeen testaamaan Lasipalatsin Anton & Anton -kioskia. Mestahan ei toki ole mikään ravintola, vaan nimenomaan kiska, joka myy mukaan otettavia annoksia ja ilmeisesti jotenkin ilmasto-ystävällinen/gluteeniton/antibiootiton/gmoton/ton/ton-linjauksilla. Tai jotain. Tunneloin puhtain jaloin ja syntisin mielin oven ripaa repimään, varsinkin kun kyltti lupasi ramenia.

Take away food with a clear conscious and no preservatives. The flavor did not wow me, but I guess this is a fair addition to the basic supermarket stuff for picnic and lunch quickies.

For other store offerings, check out K-Market, S-Market and Lidl.

Ramenin (10,90) lisäksi tarjolla oli salaatteja (10,90e), päivän keitto (8,70e) sekä leipiä/wrappeja (6,90e). Mutta ramen it is, pakkohan se oli tyyppaa. Se olikin sitten ovelasti vege-ramen, jota ei tullut kaupassa skannattua, mutta kai niitäkin voi syödä? Nyt ainakin tulisi koestettua tätäkin ihmettä. Kamat kassiin ja kohti konttorikalustusta.

Ensikosketus annokseen oli mielenkiintoinen, kun iso sieni tuijotti minua pakkausmuovin läpi syyllistävästi. Aversiot jäivät kuitenkin toiseksi, kun oli pakko syödä jotain, aamutreenin jälkeen vedetty yksinäinen päärynä ei pitänyt nälkää enää puoliltapäivin kovinkaan tehokkaasti. Ohjeet pakkauksessa olivat melko ohuet, mutta kaupassa kysyttäessä oli ylimalkainen “mikrossa voi lämmittää”, joten sillä mentiin.

Arvailin ajaksi kolme minuuttia ja pistin liemitönikän pyörimään Faradayn häkkiinsä. Kyllästyin karvan verran alle täyden ajan ja nappasin kulhon kyytiin paperipyyhkeiden suojaamana, tämä oli jo aika kuuma. Maistoin lusikalla lämmikettä ja se oli semiok tällaiseksi kasvisliemeksi. Tosin pääosin suolaista, vähän kuuman soijan oloista. Arvoin hetken ainesten kanssa ja dumppasin kaiken paitsi kaniksen puolikkaan syvän suolaiseen sammioon ja sekoittelin hetken.

Nämähän oli tietty jääkaappikylmiä, joten koko setistä tuli sellaista haalean hämärää huttua. Kananmuna päälle ja kuva blogia varten, jonka jälkeen aloin vääntämään kamaa naamariin. Ei tämä pahaa ollut, mutta ei kovin hyvääkään, tosin yllätyin miten sienet itseasiassa maistuivat minulle, taisi olla pojalla nälkä. Kalsat nuudelit kieppuivat kohmeisina haarukkani piikkien ympärille kun kalastelin niitä kulhon pohjilta. Näissä ei ollut makua senkään vertaa ja pohdiskelin päissäni, että ehkä kattilassa valmistettuna olisi parempaa?

Tosin melkein samalla hinnalla olisi saanut valmiiksi lämmitetyn setin messiin Fat Ramenista, ajatus joka ei tietenkään tähän kohtaan kauheasti auttanut annoksen nauttimisessa. Muuten kamat tuntuivat hailakan suolaiselta salaatilta joka oli vahingossa tippunut johonkin äärimmäisen laihaan kastikkeeseen. Onneksi oli sentään ripaus chiliä piristämässä. Jos näistä koordinaateista olisin hakemassa vegaanisafkaa, niin suuntaisin ehkä kuitenkin Narinkkatorin yli Papitoon.

Ei tätä voi oikein suositella lounaaksi muuta kuin vannoutuneille ituhipeille, jotka jostain syystä haluavat rangaista itseään. Tai sitten mokasin jotenkin valmistusprosessissa? Jos ne vegetkin piti nukettaa? Kuka näistä tietää, en minä ainakaan. Olisiko ne salaatit parempia? Tiedän ainakin yhden läheisen pariskunnan jotka vannovat tämän ketjun nimeen, joten ei A&A voi läpeensä pahoja ihmisiä olla. Lisäpisteitä siitä. Ja siitä ton-ton-jutusta, olen nyt puhdistautunut ja voin lopun viikkoa vetää pelkkää lihaa. Eiks se toimi jotenkin silleen?

Sisustuksesta en lähde jaarittelemaan, sähköpöydän ääressä suorin vartaloin vedetty safka on surullinen ilmiö. Mutta itse kioski oli värikäs ja viihtyisä, siellä ei vaan kehdannut alkaa ahtaa keskellä käytävää kylmää kasvisramenia, olis kuitenkin soittanut stevarit hakemaan. Asiakaspalvelu oli asiallista. Huomenna menen kyllä johonkin ihan oikeaan ravintolaan, satoi tai paistoi, ihan tälleen “loman” kunniaksi.

Ps. #874, on hidastunut tahti huomattavasti. Mutta ei se haittaa, kyllä se löytyy. Eipä noita käymättömiä paikkojakaan ole enää ihan kauheasti. Lähistöllä olisi tietääkseni: Palace, Helkatti, IHA-Lines ja Social Bursa. Vähän kauempaa löytyy tietty, esim. se Shahrazad on vielä möllöttelemässä priorisoidulla listalla (kauhtuneella post-it lapulla) kuten myös Arbailo. Ja kuten sovittu, niin rnd pizza/kebabmestoja ei lasketa. Eikä ehkä snadeja kahviloitakaan, ellei musta tunnu siltä.

URL www.antonanton.fi
Puhelin 040-1456808
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki

Fafa’s (2. kerta)

Tjoh, piti vähän flunssan peittoamiseksi jaloitella ja selvittää päätä piirrustusten pyörteistä ja päätin käväistä testaamassa Fafa’sin, kun edellisestä kerrasta on kuitenkin jo neljä vuotta (huh huh).

Silloinen käynti Iso-Roban (ensimmäisessä?) pisteessä ei ollut mikään ihan ihmeellinen, mutta vuosien varrella ketjuuntunut mesta on ollut siinä määrin suosittu, että pakko siinä jotain on olla takana.

Kebabs and falafel pitas at this non-seedy chain of restaurants, the falafel pita with eggplant I had was tasty, if slightly nondescript.

For a more distinct version of Middle Eastern cuisine, check out Old Jerusalem, Kilim and Turkkilainen Ravintola.

Tarjolla on tosiaankin falafel-pullia, kebabia (tai “kabab”, kuten he sen kirjoittavat) sekä sen sellaista. Itselle osui: Falafel hummuksella ja munakoisolla (9,90e). Ja tottakai chiliä, tosin jännäsin, että tuleeko sitä oikeasti tällä kertaa, kun viime kerralla ei ehkä ilmeisesti ollut (tai ei ainakaan niin että olisi huomannut).

Täytetty leipätasku valmistui vikkelään ja oli runsaan oloinen setti kamaa. Valitettavasti puolet siitä runsaudesta tuli maustamattoman jäävuorisalaatin muodossa, joka oli mielestäni hukattu mahdollisuus.

Tämän kun olisi pyöräyttänyt jossain etikkaisessa yrttikastikkeessa, niin hommaan olisi tullut ihan erilainen sävy. Mutta kun sain turhat vihreät tungettua ahnaaseen kitaani, niin pääsin makujen kimppuun.

Falafelit olivat aika hyviä, rapsakka kuori ja kosteahkon ilmava sisus. Ei nämä parhaimpien joukkoon yltäneet, mutta maittavia nyt joka tapauksessa. Sen verran kookkaita olivat kuitenkin, että piti haarukoida nämä alta pois, ennenkuin pääsin haukkelemaan leipää. Pita oli hyvä, tuore ja sitkoinen.

Paahdetut munakoisoviipaleet makeita ja kastikkeet mitä leivän väliin oli duunattu, maistuivat kyllä. Ja nyt oli sitä chilikastiketta ja sen huomasi. Hyvä, raikas ja snadisti poltteleva soossi pelasi muiden komponenttien kanssa kivasti yhteen, lisäpisteitä tästä. Hummus oli valitettavasti tuutattu leivän pohjalle, joten se jäi vähän toisarvoiseksi.

Kikhernetahna otti osaa menoon pääosin kastellen viimeiset leivän rippeet siinä määrin, että piti vähän taiteilla, jotta sai syötyä loppuun ilman suurta damagea vaatteille. Tällainen kevyt ja nopea lounas, mutta ilman merkittävän ihastuttavia luonteenpiirteitä.

Sisustus on pikaruokalamainen, mutta hauskoilla seinämaalauksilla ja hyvin valaistulla tilalla. Selkeästi viihtyisämpi kuin sellainen tusinakepsumesta. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli useita vaihtoehtoja.

URL www.fafas.fi
Puhelin 09-73104616
Osoite Tapionaukio 4, Espoo