Tag: nopea

Taco Bell

Katuvalot vilkkuivat viivoina sivuillani, rynnistäessäni eteenpäin kuin mielipuolinen kyklooppi palaamassa Tartaruksen porteille. Kurvattuani pihaan löysin itseni kahvikoneen äärestä ja sain evaluoinnin jälkeen ajan uudelle tapaamiselle.

Kyklooppi tulisi saamaan toisen silmän muutaman viikon päästä. Kaikki tämä johti kuitenkin siihen, että olin keskustan suunnalla siihen epämääräiseen aikaa joka sijaitsee aamiaisen ja lounaan välimaastossa, mutta arkipäivänä, jolloin brunsseja löytyy vain dekadenteimmista kolkista.

Kaoottinen tilanne ajoi minut lopulta epätoivoiseen päätökseen. Vedin kauan aikaa sitten hihaani sijoitetun ässän esiin ja suuntasin Taco Bellin ovelle.

Taco Tuesday (well, Wednesday in this case) at Taco Bell, the food was inoffensive and the delivery quick.

For a more nuanced look at this sort of food, go to Tortilla House, Cholo or Chalupa.

Taco Bellista saa tex mex kamaa, tai jotain sen henkistä, tacoja ja burritoja yms. Koska olin tolkuttoman ajoissa liikenteessä, niin ei vaan pystynyt taipumaan burritoon, vaikka periaatteessa se olisi pitänyt maistaa.

Otin “snacks”-listalta: Crunchy Tacon (2,50e), Mexi Meltin (2,50e), sivuun pico de gallo -salsan (1,35e) sekä limpparin (2e / 4dl). Sisälmyksiksi tuli possua ja tulisena (natch). Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle, josta sai piipparin messiin.

Safka tuli nopeasti, kuten konseptiin kuuluu. Limppari (Sosa Sola Nolla) oli kylmää ja hyvää, noin muuten tässä kuljettiin aika tasaisella maastolla. Pico de gallo oli ehkä aterian kohokohta, jos sitä sellaiseksi voi kutsua. Makean hapokas ja raikkaan oloinen salsa, jota olisi voinut vetää enemmänkin kuin tuollaisen todella naftin kupin.

Ne tacot olivat ihan ook, kovakuorisessa hämäsi snadisti se juusto, joka ei ollut sulanut, ehkä se olisi toiminut paremmin lähempänä lämpimää lihasörsseliä? Possun jauhelihasta väsäilty sötkötys olisi omaan makuun kaivannut enemmän sitä tulisuutta kuin mitä tämä “tulinen” versio käsitti, mutta ehkä se johtuu vain minusta.

Se kuumennettu kääre pelitti paremmin, tosin vain aavistuksen, koska tässä kohtaa oli jo salsa vetäisty naamariin. Tämä oli quesadillan kaltainen systeemi, sulanutta juustoa ja samaa lihahässäkkää yms. Mutta tätäkin vaivasi se geneerisen varovainen makumaailma.

Kaikki oli siis ihan syötävää, nälkä lähti ja oli nopeaa sekä melko edullista. Konsepti toimii, kuten muissakin tällaisissa globaaleissa pikaruokaketjuissa. Mutta samoin kuin mäkkäreissä sun muissa, niin ei tämä mitään isoa muistijälkeä jätä, ehkä ei ole tarkoituskaan.

Sisustus on sekoitus mättösafkaa tarjoavan ketjun utilitaarisuutta ja Killa Kalin surffausteemaa, ryyditettynä pienokaisilta kielletyllä yläkerralla jossa on tietty kaupungin ihan ygös pilppeet.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli ehkä jotain, tosin mielestäni parempaakin vegemättöä löytyy pienen matkan päästä. Tai kauempaa. Vitsit, pitääkin mennä joku kerta Ikeaan lounaalle!

Ps. City osaa kertoa, että Bar Cón on laajentumassa Kallion suuntaan, toivottavasti siellä tulee lounaskin tarjolle. Aromista (sekä Citysta, Viidestä Tähdestä että Soppa365:sta, Royal Ravintolat osaa markkinoida) löytyy artikkeli legendaarisen Farougen uudesta tulemisesta. Jei!

Pps. Vaikka tämä ei muistijälkeä jättänytkään, niin jotenkin tuosta tasapäisestä safkasta tuli mieleen yksi HBR:n artikkeli innovaatioista ravintoloiden keittiöissä. Varmaan Taco Bellilläkin on omat testi- ja kehityskeittiönsä, mutta ehkä heillä innovaatiot liittyvät skaalaan ja prosessien jouhevoittamiseen enemmän kuin upeisiin makukokonaisuuksiin? Tai ehkä mä en vaan tavoittanut sitä Taco ‘Clock -hetkeä?

Ppps. New Yorkerissa on ihan parhaat Valentine’s Day runot naimisiin joutuneille. Hyvää ystävänpäivää!

URL www.tacobell.fi
Puhelin 040-6865301
Osoite Kalevankatu 2, Helsinki

Lämpö

808, whoop whoop \o/ Tänään piti juhlistaa tuota myyttistä laitetta, rumpukoneiden kuningasta. Valitettavasti tesno-aiheisen lounaan normikohteet oli jo koluttu, kuten Kaapeli, Nosturi, Kuudes Linja, Konnichiwa (eli Nolla) ja Teurastamo kokonaisuudessaan.

Listaa skannaillessani mieleen juolahti Täffä sekä Suvilahden ravintola Lämpö, Städäri tuntui vähän “reaching for it”. Mutsin tilalla oleva Pub Peräkammari ei tarjoile kuin juotavaa ja sen entryn jälkeen alkoi pää lyödä tyhjää.

Otskin opiskelijaruokala ei jotenkin houkutellut, joten Sherlock Holmesin metodeja mukaillen päädyin Lämmön lämpimään syleilyyn ja aloitin matkani kohti Kaasukellojen silhuetteja.

A restaurant in the midst of an old industrial ground, which is nowadays used for hosting happenings, such as the Flow festival. The food was not a reason to visit, but the area does have a very distinct feel to it, so visit, if that floats your boat.

There are better restaurants “just across the street”, in the Teurastamo area, such as B-Smokery, Palema and Tukkutorin kala.

Ihastuttavasti buffet-mallisen lounaan (10,40e) sisältö oli tänään “Pita-buffet, duunaa oma dönerisi”, johon kuului: Turkkilaista linssikeittoa, soija-, kana- ja kebablihatäytteitä, tzazikia, juustoraastetta, salaattibaari (jäävuorisalaatti, caesar-salaatti, krutonkeja, marinoitua punasipulia, porkkanaraastetta, pepperoni-chilejä, tonnikala-pastasalaattia, chilimarinoituja oliiveita, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, siemeniä etc, yrttiöljyä sekä sinappikastiketta), leipää ja levitteitä sekä tuunaa-oma-laskiaspulla jälkkäri kahvilla ja teellä.

Näiden lisäksi oli tarjolla pelkkä soppa (8,60e) sekä burgeri (14,30e). Otin tietysti sen buffan. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa. Ja saa täältä myös jotain (blech) burgeria (14,30e).

Alkuun hörpitty soppa ei vakuuttanut erityisesti. Maku oli pliisu ja rakenne vähän sellainen rakeisen jauhoinen niistä linsseistä. Leipä olisi varmaan auttanut, mutta ajattelin keskittyä siihen pitaan.

Pääruoka ei oikein ottanut tuulta purjeisiinsa myöskään. Kebabliha oli teollisen näköisiä lastuja ja maku oli sen mukainen, tämä oli kaukana Döner Harju Cityn toteutuksesta, mutta mielestäni hävisi ihan jo tusina pizza-kebabjointeillekin.

Revitty kana oli onnistuttu vetämään yli ja oli aika kuivakan oloista. Hennon oloinen tomaattikastikekaan (tai siis “salsa”) ei oikein futannut, vaikka tuuttasin siihen srirachaakin.

Tzaziki oli miellyttävän täyteläisestä jogurtista duunattu, mutta tähänkään ei oltu uskallettu puristaa valkosipulia niin, että olisi maistunut.

Salaatit olivat tuoreita, mutta marinoituja punasipuleita ja oliiveita lukuunottamatta nämä eivät herättäneet suuria tunteita puoleen tai toiseen. Yrttiöljy maistui pääosin persiljalta ja joltain geneeriseltä kasviöljyltä.

Pitaleipä oli sitä kaupan perussettiä ja juustoraaste hävisi jonnekin niiden kummallisten kebabliuskojen sekaan. Vähän tällainen mättöbuffan oloinen setti ja heikommasta päästä oleva sellainen.

Sisustus oli aika rock, tummat seinät (ja ruskea tukka) sekä kovasti tapahtumien postereita ja muita jänniä sisustuselementtejä. Tiskin viereistä seinää väritti kahvimainos ja yhdessä nurkassa oli lasten leluja karsinoituna.

Ei tämä mitenkään erityisen viihtyisän oloinen ollut, tilasta voisi saada paremmankin, toki disco-valaistuksessa ja pienessä hiprakassa tämäkin varmaan toimisi.

Harmaana talvipäivänä ei niinkään. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. City-lehti uutisoi, että oiva viinibaari Skattan rannassa, La Petit Chaperon Rouge, tarjoilee nykyisin ruokaakin. Tosin ei lounasta (buu).

Pps. It it Redi yet?

Ppps. Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa maskuliinisuudesta ja sen sellaisesta. Mullakin on pari tuotetta, joiden värikoodi on “gunmetal black”, olenko liian herkkä? Pitäisikö nyt käydä hakemassa jotain testosteronirokotetta vai miten tää homma toimii? Tosin artikkelin loppupäässä ollut täysin tieteellinen ja pätevä testi antoi minulle synninpäästön. Huh, pelästyin jo hetkeksi.

URL www.ravintolalampo.fi
Puhelin 045-1186333
Osoite Kaasutehtaankatu 1, Helsinki

Salaattiasema

Viikon tauon ja viiden päivän linjastoruokailun jälkeen oli ilo ylimmillään, kun pääsin takaisin satulaan ja Stadin antoisien ruokapatojen ääreen. Sinänsä tuollaisessa vakioidussa ruokailumallissakin on omat puolensa, ei tarvinnut kauheasti mietiskellä lounasta, kun otti vain tarjottimen käteen ja alkoi lapioida. Samalla tuli juteltua ruokailun ohessa, mikä yleensä jää näissä omissa käynneissä pois, tosin tänään oli onneksi R. taas peesissä, joten sosiaalinenkin aspekti oli hoidettu.

Aurinkokin paistoi ja elämä hymyilee, tästä tulee vielä erinomainen viikko. Viikonloppuna tuli vedettyä sen verran tiukkaan tahtiin lihaa (pihvit lauantaina ja vakuumipakatun setin jämistä Rydbergin pihvi sunnuntaina), että maanantai piti aloittaa vähän iisimmällä setillä. Robottikin paheksui ranteessa siihen malliin, että täytyy alkuviikosta yrittää skarppaa, muuten tulee mustat helikopterit.

Salads and such from this small restaurant in the basement of Forum shopping center,

Forum has quite a few other restaurants as well, such as Ônam, India House and Foody.

Forumin kellariin on ilmestynyt Salaattiasema, jota olen pitänyt pre-order-listalla jo hetken aikaa, en ole viitsinyt käydä siinä Larun pisteessä, kun tämä vaikutti niin oivalta kohteelta R:n kanssa vietetylle lounaalle. Sijaintikin oli mitä mainioin, vaikkakin nyt oli aurinkoinen keli, joka olisi sinänsä tukenut ulkoiluakin.

Valitettavasti Buongiorno Cafe on pistänyt Eerikinkadun pisteen säppiin (ei ihme, ettei se ole ollut kovin hyvin auki tässä lähiaikoina), joten täytyy joskus ehkä sitten yrittää sitä Museokatua tms. Salaattiasema myy salaattia (duh) kolmella kasvistäytteellä (#laputoiskiva) ja kahdella delitäytteellä sekä yhdellä päällisellä (12,50e), mutta näemmä myös tuorepuuroa (3,80e), salaattirullia (10e) ja kuumia kulhoja (12,50e), jotka tosin ovat kvinoa+jotain (blech). Löytyy myös päivän salaatti (10e, vain lounasaikaan) sekä valmiita (kana)leipiä tms.

Itselle tuli keitto (9,50e), johon saa kolme kasvistäytettä sekä yhden delitäytteen, joihin valkkasin nuudelisalaatin, juuresraasteen, vihreät pavut ja falafelit.

R. nappasi omavalintaisen salaatin, johon tuli punajuuria, vihreitä papuja, paahdettuja juureksia, fetaa ja yrttimarinoitua kanaa. Kahvi oli ekstraa (1e) ja tuli heti safkan viereen, joten ehti snadisti jäähtyä syömisen aikana.

Soppaa joutui hetken odottaa, tosin nopeasti sekin tuli, tämä on vauhdikas lounas. Liemi oli ihan jees, joku kasvispohjainen systeemi ja kuulemma tuoksui voimakkaasti sellerille (itse en huomannut).

Kävi aika nopeasti ilmi, ettei noi salaattitarvikkeet oikein olleet omillaan tuossa keiton seassa, falafelien teoreettinen rapsakkuus oli kadonnut ja muuttuivat kauhomisen kestäessä muussiksi.

Pieneksi hakatut nuudeli- ja raastesalaatin biitit uiskentelivat veessä kuin pienet sammakot ja ainoa mistä sai jotain otetta oli ne isot vihreät pavut. Nettopositiivinen tämä silti oli, salaatit olivat hieman “aasialaisesti” maustettuja ja kokonaisuus oli juurikin sellainen kevyt ja ravitseva lounas mitä lähdinkin hakemaan.

R. naposteli salaattinsa tyytyväisenä, tosin hänen valitsemansa yrtti-jogurttikastike, vaikkakin maukas, olisi ehkä kuitenkin saanut olla etikkapohjainen systeemi. Hän kun ei liian hapokkaista jutuista ole moksiskaan, vaan tykkää kirpsakkuudesta.

Itse maistelin vähän sivusta, feta oli täyteläisen maukasta, yrttikastike hennon hyvää ja kana vähän kuivakkaa. Ihan jees salaatti, parempi kuin esim. Twistissä, mutta tähän hintaan löytyy kyllä parempiakin, kuten esim. Pupusta.

Sisustus on freesi ja uutuuttaan kiiltävä, jännällä modernilla maalaismotiifilla duunattu. Lattiat oli hauskoja, kukat olisivat ehkä kivempia elävinä kuin muovisina, mutta toki tämä on pidemmällä juoksulla iisimpi ylläpidettävä. Asiakaspalvelu oli rempseän nopeaa, mutta jotenkin olisi hyvä ehkä käydä läpi niiden komponenttien sisältöä tai olla selventäviä lappuja tms.

Nyt “kaikki” kyselivät laarien sisältöjä ja aikaa kului. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, tosin ei tämä kauhean tilavan oloinen ollut, logolla varustettu syöttötuoli kuitenkin löytyi. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä, tosin “delitäytteistä” vain kolme oli vegeheadeille sopivia: kidney-papuja, falafeja sekä fetaa (haittaakse?).

Ps. Aromi-lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli Tapanilan Chinamanista, mikä on roikkunut omilla listoilla jo pitkään (vähän hankalan matkan päässä lounaalle, mutta joskus pitää käydä). Ilmeisesti tuo itsepalvelu on pikkuhiljaa hivuttautumassa rafloihinkin, osviittaahan tästä on jo mm. niissä pikaruokamestojen hipeltelymenuissa.

Pps. Aaaa-aaa-argh. IOS 11.n päivitys on pistänyt kuvien filtterit uusiksi ja nyt täytyy opetella noiden käyttö. Ehkä se on hyväkin, olen käyttänyt samoja vanhasta luurista asti, silloin pääosin siksi, että kuvalaatu (sekä kuvaaja) oli niin kehno, että ajattelin ylivalottuneiden asetusten peittävän pahimmat ongelmat.

Tosin tässä versiossa täytyy näköjään käynnistellä puhelinta pari kertaa uudelleen, että saa kaikki kuvat editoitua, kun tulee kesken kaiken “There was an error saving this photo. Please try again later” virheitä ilman mitään järkevää syytä. Miksi kaiken pitää aina muuttua?

URL www.salaattiasema.fi
Puhelin 050-4650777
Osoite Mannerheimintie 14-20, Helsinki