Loop

Tämähän kävi sopivasti, eli (muutaman virhelaskennan jälkeen) tämä ravintola on sopivasti lounas numero 650 ja samaan aikaan todennäköisesti vika päivitys noin viikkoon sekä pääsiäisloman aloittava kokemus. Menin tapaamaan herra G:tä, jonka kanssa on aavistuksen haastavaa lounastaa normaaleissa olosuhteissa, mutta pitkän ulkomaanreissun jälkilöylyissä hänen vuorokausirytmi on taas hetken lähes samoissa raameissa kuin oma.

Tätä oli hyvä juhlistaa häntä maantieteellisesti läheisessä ravintolassa, eli ex-Waste To Taste nykyisessä ilmentymässä, Lapinlahden sairaalan Loopissa. Mestoille pääsee napakasti lähes kaikilla Kampin dösillä, kun entisen Lepakon vierestä kävelee parissa minuutissa mestoille.

A restaurant offering lunch and brunch made from “waste” food, gathered from various sources. The food was good and the environment of Lapinlahti ex-mental hospital makes this restaurant quite unique and definitely worth a visit.

Other restaurants located in a historic park environments are Kaisaniemi, Cafe Huvila and Cafe Viola.

Ravintola tarjoaa siis hävikkikamasta duunattua ruokaa, nykyään salaatti + soppa buffan (7e) lisäksi lautasannoksen (9,50e) muodossa, molempiin kuuluu vielä kahvi/tee sekä jälkkäri. Kun tämä oli Kalliossa sijaitseva popup, niin tarjolla ei ollut vielä muuta kuin soppa tai lautasannos + cupcake kahvin kera, joten konsepti on selvästi hioutunut ajan mittaan.

Tänään tarjolla oli: Mausteinen paprikakeitto, salaattibaari (vihreä salaattisekoitus, omena-punakaalisalaatti, tofu-punajuurisötkötys, paprika-oliivi-kvinoa, focacciaa, voita, paputahnaa sekä pari itse väkerrettyä salaattikastiketta että chilikastiketta), hedelmäinen maustekakku, hedelmäsalaatti sekä pääruokana Iberico-kinkkua fenkolisalsalla ja paahdettua kukkakaalia. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, pääruoka tuodaan pöytään.

Alkuun heitetty soppa oli mausteisen maukasta ja porattu silkkisen smoothiksi. Tällä oli hyvä aloitella lounas. Salaatit olivat ihan jees, kvinoa ei tökkinyt ihan niin paljon kuin aikaisemmin, mutta chilikastiketta lukuunottamatta makumaailma oli hieman pliisu.

Salaattikastikkeetkaan eivät olleet kovinkaan mieleenpainuvia, vaikkakin kurkkuvinaigrette sekä appelsiinikastike termeinä lupailivat jänniä makuja. Ravintolan oma focaccia oli melko tuhtia tekstuuriltaan, mutta ihan hyvä ja paputahna levitteenä oli kiva.

Pääruoka saapui kun alkuruokalautaset oli tyhjennetty. Annoksen komponentit olivat kauniisti aseteltu lautaselle. Annos oli pienehkö, mutta tässä pitää muistaa, että ilmeisesti tilauksen yhteydessä voi pyytää myös isompaa versiota pääruoasta näin halutessaan (tästä tosin ei ollut mitään lappua, mutta tämä on kuulemma käytäntö).

Annos oli melko maukas, kukkakaali olisi saanut ehkä olla paahdetumpi, nyt oli hieman vetelä eikä ollut saanut sitä pientä kitkerää makua ihan niin paljon kuin tässä ehkä haviteltiin. Mutta noin muuten annos oli mielestäni onnistunut, maut olivat kohillaan ja kokonaisuus tuntui harkitulta. Lihaakin oli omaan mielentilaan sopivan vähän ja koko oli lounaskokonaisuuteen nähden sopiva. Jäi tämä kuitenkin siitä Kallion lautasesta laadullisesti jälkeen.

Jälkkärinä ollut maustekakku oli ihan ok, ei tämä jättänyt mitään pysyvää muistijälkeä, mutta kiva että oli tarjolla. Hedelmäsalaatti oli kivan raikas lopetus ja valmiiksi haudutettu tee (jotain Liptonia taisi olla) toimi näiden kanssa.

Lounas oli mielestäni onnistunut ja kyllä tämä ehdottomasti on kokemisen arvoinen, eikä hintatasokaan ole paha ottaen huomioon, että tässä on kuitenkin kolmen ruokalajin terveellisen oloinen ja kasvispainotteinen lounas. Se hävikkiainesten käyttäminen ja siihen perustuva hyveellisyyden tunne on mukava bonus. Ympäristökin on miellyttävän uniikki.

Sisustus on jännä yhdistelmä vanhan sairaalarakennuksen karuutta sekä seinille ripustettua taidetta. Ikkunoista avautuu kaunis puisto- ja merimaisema, jota hieman rikkoo työmaan vermeet, mutta vain hieman. Muutenkin Lapinlahden sairaalan alue on hieno ja tutustumisen arvoinen.

Sairaalahan on nykyään täynnä uutta vaihtoehtoistoimintaa, edellisestä käytöstä on jäljellä enää kyltit ja tarinat. Paikassa on hyvä pössis, vähän samaa henkeä kuin Kaapelitehtaassa, kiva kun näitä tiloja otetaan mielenkiintoiseen uusiokäyttöön. Marian sairaalassakin on jotain toimintaa (ja huhujen mukaan ex-A21 kavereiden ravintolakin!), mitä pitäisi käydä vahtaamassa.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, salaattibuffan (#laputoiskiva) sisältöäkin tultiin omatoimisesti esittelemään (hienoa!) ja astiat blokattiin tehokkaasti. Täällä oli mukava asioida. Kasvisyöjälle on vähän vaihtelevasti, riippuen päivän aineksista, mutta ainakin se salaattibaari ja ehkä keittokin(?) nyt ainakin. Lasten kanssa voisi tavallaan tulla, tilaa löytyy ja alue on heidän mielestään kiinnostava (ollaan käyty aiemmin vierailemassa).

Ps. Hyvää pääsiäistä kaikille! Seuraavat päivitykset ensi viikolla.

URL www.ravintolaloop.fi
Puhelin 044-9889568
Osoite Lapinlahdenpolku 1, Helsinki

Nokka (Puotikahvila)

Vihdoinkin perjantai, viikko on ollut erinomaisen pitkä ja raskas. Mutta suurin osa asioista tuli häsättyä siihen kuntoon, että pystyy rauhallisin mielin taas viettämään kivan ensiviikon Pasilassa. Eli seuraavalla viikolla tuskin tulee muuta kuin jotain ihan random päivityksiä, ellen eksy päivälliselle Stadiin (mitä pidän hyvin epätodennäköisenä). Mutta lumisen kelin kunniaksi päätin hieman käyskennellä kaupungin kaduilla, kohti Katajannokkaa.

Tähän motivoi kaksi seikkaa, toinen oli se, että kynä oli saapunut takaisin Sveitsin-matkaltaan ja oli nyt ehostettuna ja odotteli minua Kluuvissa. Ja se toinen? Olin havainnut, että Nokan Puotikahvilan menuun oli napsahtanut bombastisesti nimetty Nokan täydellinen burgeri vol.2. No eihän tuollaista voi mitenkään ohittaa, eli kalossit jalkoihin ja menoks.

Oli muuten sitten kolmannet kalossit tänä vuonna, jotka meni roskiin (vuoti vettä sisään niin paljon, että niihin oli muodostunut lammikko kun sain jalasta). Nyt on enää jäljellä ne liian pienet Nordic Grip -versiot (joita ei edes myydä enää missään), toivottavasti pärjään noilla ensi syksyyn asti. On tää joskus niin raskasta.

Nokka is arguably one of the better restaurants in Helsinki, but their “bistro” side’s burger did not impress. Go for the full tasting menu instead, you’ll enjoy it.

Other restaurants in Katajannokka are Wellamo, Egg and Linnankellari.

Kyseessä on siis Nokka-ravintolan “bistro”, vai baarin puoli, kuitenkin siis heidän kotiruokalounas vs. fine dining osasto. Itse olen syönyt tässä ravintolassa useita kertoja (tosin edellisestä taitaa olla jo useampi vuosi), mutta en Puotikahvilan puolella, vaan niitä maistelumenuja. Tiedän kuinka tasokas tämä ravintola on, joten kiinnosti nähdä heidän kotiruokalounas-tarjooma.

Tarjolla on muutaman kerran viikossa vaihtuva lautasannos (10e), joka tänään oli: Nokan täydellinen burgeri vol.2. Tilaus hoitui istumalla pöytään ja tiedostamalla, että muuta ei ole tarjolla. Miellyttävän yksinkertaista. Maksu hoitui lähtiessä pöydässä, josta löytyi valmiiksi kaikki ruokailuun tarvittava.

Purilainen saapui leikkuulaudallaan eteeni ja siihen oli vielä kyhätty pieni salaatti sivuun sekä muutama iso ranskalainen peruna. Burgeri oli komean näköinen ison pihvin ja valuvan juuston kanssa, mutta toimi silti vielä käsin syötynä.

Parasta tässä annoksessa oli se jännä kastike burgerin pohjalla, josta tuli sellaista täyteläisen hapanta umamin makua messiin. Briossisämpylä oli sekin aika hyvä, mutta olisi omaan makuun kaivannut paahtamista sisäpinnoilta ja vähän lisää pehmeyttä peliin.

Juuston maussa oli sopivasti persoonallisuutta. Hyvin paistettu pihvi kaipaili kovasti maustamista, tässä oli jäänyt suolaus pahasti puolitiehen ja sellaisenaan pihvi oli pliisun makuinen. Kaveriksi eksynyt tomaatinviipale ja maustekurkku tai kaksi hävisivät taustakohuun. Tämä oli tällainen muotovalion oloinen bursa, mutta omaan makuun toteutus on jäänyt puolitiehen. Salaatti oli jees, tällainen yksinkertainen vihreä salaatti hyvällä kastikkeella.

Ja ne ranut. Tässä on ehkä jälleen filosofinen kannanotto, jota en tavoittanut. Mutta kauttaaltaan lötkön pehmeät perunasärmiöt eivät täytä mielestäni ranskalaisen perunan kriteereitä, vaikka olikin parmesania+yrttejä ja ihan ook maustaminen. Ehkä mä odotin liikoja, mutta ei tämä annos mielestäni pärjännyt burgerikisassa muille. Tulen joku toinen kerta sille varsinaisen raflan puolelle vetämään taas sen maistelumenun ja muistelemaan vanhoja hyviä aikoja.

Sisustus ja yleistunnelma onkin sitten erinomainen syy tulla tänne. Tällainen rustiikin merihenkinen ja tyylikäs, intiimin oloinen kiva soppi missä oli oikein miellyttävää istuskella lounastamassa. Asiakaspaikkoja on rajallisesti, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä.

Asiakaspalvelu on toinen mainio syy käydä täällä, se on erinomaista. Kaikki hoitui ystävällisen sujuvasti ja tyylikkään ammattitaitoisesti, iso kiitos siitä. Kasvissyöjälle on tarjolla ruokaa keskiviikkoisin, jolloin päivän annos on vegeilyyn passeli. Lasten kanssa on ilo asioida täällä, heidät otetaan erinomaisesti huomioon.

Ps. Viikonloppuja!

Pps. Joskus sitä saa jonottaa taksia vaikka kuinka kauan ja välillä niitä on ihan ruuhkaksi asti. Ihmisiä rakennemuutoksen pyörteissä, huolissaan omasta ja perheensä toimeentulosta. Ajan kuvia.

Ppps. Kaffeehaus Röntgen on hävinnyt ja tilalle on “tulossa uutta”. Mielenkiintoista nähdä, että mitä.

Pppps. I can see you. Ovelasti naamioitu kamera, kuka löytää ensimmäiseksi kuvasta?

URL www.ravintolanokka.fi/fi/ravintola/puotikahvila
Puhelin 09-61285600
Osoite Kanavaranta 7 F, Helsinki

Lumbini

Aurinkoinen, mutta viileähkö ilma saatteli minut vaimoni kanssa kohti Lauttasaaren rantoja ja siellä sijaitsevaa nepalilaista ravintolaa, Lumbinia. Tästä napsahti heti yksi muistijälki eräästä asennuskeikasta, jossa väänsin Nokian WAP Gatewayta kasaan erään järjestelmän eteen. Oi niitä aikoja, kuka muistaa kun WAP puhelimet olivat valloittamassa maailmaa? Eka oma WAPpi taisi olla se Noksun banaanipuhelin, joka oli itseasiassa ihan hyvä puhelin. Tosin ei sen WAPin käyttäminen tai erityisesti skodailu ollut mitään ihan kaikkein parasta viihdettä.

A Nepalese lunch buffet in Lauttasaari, the food was good and the Naan bread was fresh as it came straight to the table and not from the buffet.

Other Nepalese/Indian buffets in Helsinki are Indian House, Monal and Lali Gurans.

Tarjolla on siis nepskubuffa (10e), jossa on salaatti, soppa sekä muutamat kastikkeet että paria riisiä. Naan-leipä tulee erikseen pöytään, mikä oli mahtava idea. Tänään päivittäin vaihtuvassa buffassa oli tarjolla: Porkkanakeitto, butter chicken eli kanaa voi tomaatti-kookos-kermakastikeessa, lamb curry eli lammasta tomaatti-sipuli-currykastikkeessa, tofu tarkali eli tofua ja sipulia tulisessa soijakastikkeessa, saag kofta eli pinaatti pyöryköitä tomaatti-kermakastikkeessa, basmatiriisiä, paistettua basmatiriisiä sattumilla, naan-leipää, salaattibaari (jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkkusalaatti, kaaliraastetta, porkkanaraastetta, pikkelöityä pepperonichiliä, oliivia sekä punajuurta) sekä loppuun kahvia/nepalilaista teetä. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, josta löytyy myös päivän lehtiä.

Alkuun heitetty soppa oli ihan ook, snadisti ehkä vetistä koostumukseltaan, mutta mukavan mausteista ja lämmintä. Salaatti oli sekin ihan hyvä perussuoristus, kiitokset kaaliraasteesta, se toimii aina ja tähän kun vielä tursotteli päälle raitaa ja kylkeen vähän sitä jotain aavistuksen tulista tomaattikastikkeen oloista systeemiä (mikäköhän tämän nimi on, joskus tullut kaiveltua jostain näitä johonkin näistä kirjoituksista, mutta ei kyllä mitenkään kykene muistamaan), niin oli oikein mainio aloitus lounaalle.

Naan-leipää tuli suoraan pöytään ja lisääkin olisi saanut jos olisi halunnut (kävivät kysäisemässä). Tämä oli erittäin hyvä verrattuna normibuffa-meininkiin, sillä nyt naan oli tuoretta ja rapsakoitui normaaliin tapaan ruokailun aikana, kun yleensä buffissa olevat leivät ovat sellaisia nahistuneita palasia.

Pääruoan osalta piti napsaista lautaselle kaikkea mitä löytyy ja tofu-paistosta lukuunottamatta vaihtoehdot olivat melko tuttua kamaa. Pinaattipyörykät olivat meistä molemmista oikein hyviä ja kastike täyteläisen tomaattista. Pyöryköiden tekstuuri oli sopiva ja makua oli saatu myös mukaan, tosin kyllä se paksu kastike aika hyvin kaiken jyräsi alleen.

Itse otin sivuun paistettua riisiä herneillä yms ja tämä oli kiva variaatio normi nepalilaiseen. Kana oli aavistuksen kuivakkaa, varsinkin kun on tottunut siihen hyvin hyvin mehukkaaseen, joskus ihan niillä rajoilla että onko ali (looking at you, Satkar), kanaan mitä näissä usein on. Tietty tämä oli buffa ja oltiin vähän myöhempään liikkeellä, joten on saattanut olla lämpimässä jo hetken. Ja muuten hyvä, että kaikki kastikkeet olivat myös lämpimiä/kuumia, tämä ei ole aina näin kaikissa buffissa.

Lammas oli mureaa kuin mikä ja sen kastike oli maittavaa, erityisesti kun otti sitä yllättävän tulista (jei! tää oli oikeasti hyvä!) chilikastiketta kaveriksi. Ja hieman yllättäen se tofukastike jotenkin toimi myöskin, vaikka tofu oli erittäin pientä noppaa ja maissitkin selkeästi sellaista purkkikamaa. Raidasta (vai miten toi taipuu?) oli mielestäni onnistunut versio, kuten myös se tomaattikastike (oli pakko ottaa lisää pääruoan kanssa ja nuohota lopulla leivällä, nam).

Tämä oli kelvollinen nepalilainen buffa ja tähän hintaan hyvä kohde lounaalle, vaikkakin lähimaastosta löytyy myös uskomattoman herkullinen Borneo. Kannattaa käydä testaamassa tämä, jos tekee mieli nepalilaista ja on näillä nurkilla heilumassa.

Sisustus on sitä perinteistä nepalilaista raflaa, tummahkot, ajan hampaan nakertamat, raskaat kalusteet. Vuoritaulut seinillä ja baaritiski on sellainen jännä katettu systeemi. Eli ei pettymyksiä siinäkään suhteessa, saa mitä tilaa. Vähän tuli astiaston suhteen kaipaus niihin peltilautasiin, kun yritti asetella niitä kastikkeita vierekkäin, mutta toisaalta hyvin tämäkin sujui.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle on näemmä joka päivä ainakin pari vaihtoehtoa salaatin lisäksi ja välillä myös soppa. Lasten kanssa voisi ihan hyvin tulla, tilaa löytyy ja tiedän että ruoka maistuu. Syöttötuoleja en rekisteröinyt, mutta oletan että niitäkin on.

Ps. Viini-lehti esittelee erittäin kiinnostavan Lohjalaisen ravintolan nimeltä Mikko Utter, jossa Mikko tekee yhden miehen shown -tyylillä maistelumenun. Melkoinen meno mahtaa olla, olisi hyvinkin houkuttelevaa lähteä käymään koestamassa moista.

URL www.ravintolalumbini.fi
Puhelin 045-6025561
Osoite Vattuniemenranta 2, Helsinki