Tag: kotiruoka

Cafe Kansallismuseo

Yleisön pyynnöstä piti käydä hoitamassa tämäkin paikka. Tai ei oikeastaan siksi, vaan aikatauluongelmien takia. Tänään oli aamupalaveri kirjanpitäjän kanssa ja se sujuikin nopeammin kuin ajateltu, joten oltiin siinä vaikeassa hetkessä ennen lounasajan alkamista.

Käytiin sitten R:n kanssa kahvilla/inkiväärishoteilla ja lyhyen toimistosäädön jälkeen päätin naatiskella arskasta kävellen Kansallismuseon hoteisiin.

The cafe in the National Museum of Finland has a very decent home cooked buffet for lunch, with good choices for vegetarians also.

Some of the other museum restaurants in Helsinki are Cafe Huvila, Cafe Kiasma and El Fant.

Tarjolla on siis kotiruokabuffa (12,50e), salaatilla ja sopalla (10,30e / 11e kotiruoka + salaatti) Kansallismuseon kellarissa (kellarihumppa!).

Tänään tarjolla oli: Kuminalla maustettu juuressosekeitto, salaattibaari (tomaatti, kurkku, salaattisekoitus, marinoituja oliiveja, artisokan sydämiä, kaaliraaste, viininlehtikääryleitä, mozzarellapalloja ja siemeniä yms), paahdettua kampelaa ja katkarapuhöystöä, tofu-härkäpapuhässäkkää sekä tuoretta leipää + levitteet. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, pelit ja rensselit löytyvät buffasta.

Alkuun tuli vedettyä soppa ja leipää. Tuore ruisleipä kyllä rokkaa ja tässä oli vielä kivan rapsakka reunus. Keitto oli paksu ja tyydyttävä, tosin kumina jäi vähän altavastaajaksi makupuolella.

Pääruoka tulikin sitten kasattua lautaselle ruotsinlaiva-metodilla. Salaatin komponentit olivat mainioita, kaaliraaste kivan kirpsakkaa, oliivit hyvin marinoituja. Sitrusvinaigrette sitoi salden hyvin yhteen ja toimi myös kalan kaverina.

Bonuspisteitä kuorellisista katkaravuista, vaikka olikin vähän työläämpää syötävää. Kampela oli myös hienosti duunattu, kala oli pysynyt mehukkaana vaikka lämpöhauteesta sen nostinkin. Tomaattinen höyste toi mukaan sopivasti happoa. Keitetyt perunatkin olivat esimerkillisiä, eikä sellaisia jänniä kumipottuja, mihin joskus törmää.

Oikein toimiva kotiruokabuffa, kannattaa käydä testaamassa, jos on vaikka museoon menossa. Ja se museo on tosiaan remontin jälkeen todella hieno, tuli vähän se Luonnontieteellisen kaunis kuratointi mieleen.

Sisustus on ainakin takahuoneessa tällainen toimistomainen auditorio (mikä tämä tila lieneekin), jota on vähän yritetty keventää kauniilla kukka-asetelmilla. Itse kahvilan puoli on snadisti romanttisempi, mutta myös melko kovan trafiikin alla näin lounasaikaan.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli useampiakin juttuja ja listasta huolimatta buffassa oli suoraan lämmin ruoka tarjolla.

Ps. Tämä oli numero #833, vielä on ihan realistinen mahdollisuus yl(et)tää tuohon 850 raflaan. Ja eilinen arviointi niistä aasialaisista buffista meni hieman vinoon, kävelin tänään Fennia-korttelin läpi/ympäri ja siellä rasvamontussa on City China (vai China City?) ja FLQ. Mutta en ehkä niitä jaksa enää tässä vaiheessa. Say Cheese -raflaa en spotannut, vaikka teoriassa olisi pitänyt. Mielestäni siinä kohtaa oli Aussie Bar.

Pps. Lounaskävelyllä tuli bongattua sekin, että Bravuria-ravintolaa ei enää ole olemassa. Mutta Coconut Street – the restaurant that would not die – on avattu jälleen, tällä kertaa osoitteessa Mariankatu 23.

Ppps. Tylypahka spotattu!

Pppps. Pääkirjasto (vai mikälie Lastu tms) valmistuu hyvällä vauhdilla.

P^ns. Laitoin uuden sivun saitille: Suljetut ravintolat. Pääsee fiilistelemään entisiä meininkejä. Ei ole eksakti tai täydellinen, caveat emptor jne.

Ja vielä sokerina pohjalla, jotenkin silmää miellyttävä artikkeli Ben Affleckista.

URL www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/museoravintola
Puhelin 040-1597679
Osoite Mannerheimintie 34, Helsinki

Puotilan Kartano

Perrrjantai! Eilinen oli iso päivä, kun käytiin katsastamassa kykloopin seuraajaa. Valioyksilö löytyi ja nyt odotamme hänen saapumistaan. Kesän korvilla kuulemma olisi laiva saapumassa satamaan. Lihasten kolotuksesta huomasi kyllä, että eilen tuli väsäiltyä niiden kuntolaitteiden kanssa. Uskaltauduin silti kokeilemaan muitakin rääkkiretiinoja.

Silavan sulattaminenkin on edistynyt hienosti ja nyt on enää neljäsosa tavoitteesta hoidettavana. Rasvaprosenttikin hilautuu hitaasti, mutta varmasti oikealle sektorilleen. Ja kolmas kerta toden sanoo, iltaruudun pois jättäminen toimii pomminvarmasti, 100% todistusaineisto on kerätty, epäilyn sijaa ei enää ole.

Uniaika on hilautunut siitä reilusta neljästä tunnista ilmeisesti normaalimpaan seitsemään tuntiin. Nyt on tosin naftimmin aikaa vuorokaudessa, joten pitää yrittää ottaa niistä vähistä tunneista kaikki irti. Ja mikäs sen mahtavampaa ajan käyttöä, kuin syöminen?

A lovely old country house with with a tasty no-fuss buffet lunch in a picturesque setting.

Other restaurants with a similar style are Cafe Huvila, Kaisaniemi and Café Viola.

Puotilan Kartano on kommenteista napattu vinkki ja hyvä, että löytyi pitkältä listalta, kun yritin haarukoida jotain uutta paikkaa (nyt ei pysty palaamaan enää vanhaan), joka sopisi R:n ja E:n kanssa lounastamiseen. Vanha ja kaunis kartanorakennus sekä kotiruokabuffa tuntui upealta vaihtoehdolta. Saatiin vielä samalla tsekattua vähän vanhoja huudeja ohimatkalla.

Tarjolla on siis salaatti-soppa-lämmin buffet (10,70e / 3-11v puoleen hintaan), jossa tänään oli tarjolla: Salaattibaari (salaattisekoitus, kurkku, tomaatti, porkkanaraaste granaatinomenan siemenillä, perunasalaatti, savukalasötkötys, omenanlohkoja/melonin viipaleita, pähkinöitä + paahdettua sipulia yms, useampi kastike, papu-kotijuustosalaatti sekä tummaa, vaaleaa ja purppuraista! leipää ja voita/margista), kasvisminestronea & pestoa, hawaijin leike & limedressingiä, maalaisranskalaiset sekä haapasienipiirasta. Loppuun on kahvia ja teetä sekä keksiä. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, vedet löytyi pöydästä, muut systeemit buffasta.

Alkuun oli sitä salaattia ja nämä olivat oikein hyviä, tuoreita komponentteja ja osa valmiiksi maustettuja. Tykättiin eniten siitä herkullisesta perunasalaatista, mutta muutkin maistuivat, kuten ne vesimeloniviipaleet E:lle.

Leivät olivat hyviä ja se jännän värinen leipä oli mielenkiintoinen lisä tarjontaan. Muutenkin tässä oli selvästi tällaista jujua, ei ihan stanu salaattibaari.

Minestronekeitto oli miellyttävän mausteista ja lämmitti viileässä salissa istujia hyvin. Sopan vegetkin olivat osittain sopivan napakoita. Mainio aloitus.

Pääruokana oli buffassa vähän haasteellinen wienerleike (tai no hawaiji, kun oli ananasta), mutta tämä oli onnistunut ihan riittävän hyvin. Liha oli aavistuksen kuivaa ja leivitys oli toki ottanut hieman hittiä. Ei liikaa kuitenkaan, buffaa hoidetiin jatkuvasti.

Ranut olivat rapsakoita ja hyvin suolattuja, parempia kuin monessa hampurilaisbaarissa. Mutta se mikä tässä nousi kärkeen, oli se ihanan sitrusmainen kastike, joka toi terää annokseen ja hurmasi rohkealla maustamisellaan.

Usein tällaiset sivujutut on niin varovaisesti väsättyjä, ettei meinaa erottaa makuja, mutta tämän happo leikkasi hyvin muiden palikoiden rasvaisuutta. Hyvä kotiruokabuffa, kannattaa käydä. Hyvän laadun indikaattorina toimi myös työmiehet, jotka olivat kuuliaisesti odottamassa raflan aukeamista oven takana.

Sisustus oli hurmaava, tällaista entisajan kartanoromantiikkaa, mutta hyvin ylläpidettynä. Tietty se baaritiski ja pakollinen jekkumainos hieman särähti silmään, mutta kuuluu tavallaan nykyaikaan.

Täällä oli miellyttävää istuskella ja tutkailla ulkona olevaa talvista maisemaa, mesta on varmasti upea kesällä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta.

Kasvissyöjälle oli soppaa ja sienipiirasta salaattibaarin kanssa. Paikka pelasi hyvin lapsen kanssa liikkumiseen, tilaa riitti ja kohde oli kiinnostava pikku sopukoineen yms.

Lisäpisteitä huokeasta lasten ruoan hinnoittelusta. Täältä löytyy myös kesäteatteri, joss on ohjelmassa Viiru ja Pesonen: “Viiru muuttaa”, pitääkin mennä katsomaan.

Ps. Nyt-liitteessä on mielenkiintoinen artikkeli rameneista, tosin lopputuloksesta en ole ihan samaa mieltä. Oma Nood Ramen -ekskursio ei kyllä pärjännyt Fat Ramenin herkuille mitenkään. Mutta nämä on osittain näitä makuasioita, joista voi vain kiistellä.

Ja toki variaatiotahan näissä annoksissa on paljonkin. Käyntikertojen välillä voi olla niin iso ero, että saattaa jo luulla eksyneensä eri ravintolaan. Listalta näytti myös puuttuvan Len’s Keishoku, Kungfu Kitchen (josta saa ramenia lounaaksi aina välillä) sekä Säm (joka on ehkä remontissa?).

Pps. The deed is done, the end is near. Mutta nyt vielä iloitkaamme ja juhlikaamme, hyviä viikonloppuja!

URL www.puotilankartano.fi
Puhelin 029-1938801
Osoite Puotilantie 7, Helsinki

Allas Cafe

Kuulas talvipäivä aloitteli viikon, aamun hikiheilunta oli takana ja lounas edessä. R oli tulossa Stadiin ja rajasi aamulla Larun pois vaihtoehdoista, ilmeisesti olen vienyt häntä sinnepäin liian usein tässä lähiaikoina. Parilla Española olisi muuten sopinut (R-listalla, sopiva aukeamishetki, ytimessä jne), mutta paistoin eilen pihvit salaatin kylkeen, eikä tehnyt mieli lihaisaa lounasta.

Viikonloppu oli sujunut muutenkin mukavissa merkeissä, sain tehtyä pari hyvää palauttavaa kävelylenkkiä viime viikon juoksumattorääkkien jälkeen ja kytkettiin pojan kanssa PSVR paikoilleen. Hauska laite, pitää yrittää itsekin tutustua aiheeseen, kun William Gibsonin kyberavaruusseikkailut on kuitenkin hyvin lähellä sydäntä.

Neuromancerin kun joku porttaisi tuohon ympäristöön, niin olisi kyllä hienoa. Mutta niin, se ruoka. Ytimestä löytyy vielä muutama tällainen kevyempään safkaamiseen sopiva kohde ja näistä houkuttelevin oli maailmanpyörän kupeeseen kyhättyjen merialtaiden ravintola-kahvila.

Seawater pools with holes in the ice right in the middle of Helsinki, the sauna and swimming is the main attraction at this cafe, with the food playing the second fiddle. And such a salty toon at that.

There are plenty of restaurants close by, such as Chapter, Salutorget and Via Tribunali.

Kyseessä on kotiruokabuffa (9,90e), salaatilla, sopalla ja lämpimällä ruoalla. Tekijöinä on Soupsterin porukka, joiden Soup-ravintolalla (ei siis jo lopettanut SOUP vaan vähän vanhempi tapaus) on meille erityinen merkitys.

Käytiin siinä menneen Marskin Kengän (vai mikä sen liikkeen nimi oli .. Kenkämarski) yläkerrassa safkaamassa silloin joskus ja se oli yksi mieleenpainuvista päivällisistä. Tänään Allas Cafen kirjavan globaalilla listalla oli tarjolla: Tandoorikanaa & kasviksia, vihannesriisiä, linssi-porkkanakeitto, vihreä salaattisekoitus sekä leipää (tummaa ja vaaleaa + voita).

Tarjolla on myös päivän keitto (9,90e) sekä deli-salaatti (9,90e). Loppuun oli kahvia tai teetä. Otettiin buffa molemmille. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyi myös lämpöhauteet etc. Vesipiste oli ikkunaseinällä.

Alkuun vedetty soppa oli tavallaan ihan hyvän makuista, mutta tähän oli tuikattu melkoisesti suolaa mukaan. Ei niin paljon, ettei pystynyt syömään, mutta kyllä se alkoi jo dominoimaan makumaailmaa.

Salaatti oli yksinkertaisuudessaan hyvä ja dijon-sinappikastike oli herkullista, kuten myös R:n valitsema balsamiccokastike, johon oli tuikattu hänellekin tarpeeksi etikkaa. Ja suolaa, näissä kastikkeissakin oli sitä suolaa tarpeeksi. Tumma leipä oli stanu kaupan settiä.

Pääruokana ollut tandoorikana oli kuivahtanut hieman ja maistui lähinnä masala-kastikkeelle. Mikä sinänsä kyllä on ihan maittavaa, mutta tässäkin oli vedetty vielä varmuuden vuoksi suolaa mukaan riittävästi.

Onneksi oli riisiä, jolla sai tasapainoitettua kokonaisuutta ja otin kylkeen vielä suositusten mukaisesti lisää sitä kivaa salaattia. Tällä kertaa balsamiccokastikkeella. Vähän se herne-maissi-paprika-systeemi siinä riisissä mietitytti meitä, mutta riisi oli kuitenkin kohtuullisesti keitettyä, vaikkakin vähän tällaisen laitosriisin oloista.

Valitettavasti se suolaisuus koko setissä oli aivan liian hallitsevaa, muuten tämä olisi ollut sellainen semijees kotiruokabuffa hyvillä salaattikastikkeilla (molemmat tykättiin niistä molemmista tosi paljon). Mutta pari salaattikastiketta ei lounasta tee ja kahveja juodessamme täytyi todeta, ettei tämä ihan tällä suoritustasolla lennä.

Sisustus on vähän tällaisen hätäisesti väsätyn parakkikoulun henkinen, mutta tavallaan ihan kiva, varsinkin kun ulkona oli ne jännät altaat. Kontrasti saunasta tulevien höyryävien ihmisten ja jääpeitteisten altaiden – joita availi jäähakulla joku henkilökunnan kaveri – välillä oli hauska. Oletettavasti tämä mesta toimii paremmin kesällä, siideritörppö käsissä ja uikkarit jalassa. Makeet näkymäthän tästä on.

Mutta mikäköhän siinä on, että niin Löylyyn (joka on muuten hienompi rakennuksena, kannattaa käydä) kuin tännekin on onnistuttu saamaan jokseenkin heikkotasoinen safka? Oli tämä siis parempi kuin se Hernesaaren käsittämätön veto, mutta ei merkittävästi.

Ps. Yes Yes Yes -ravintolassa pitää päästä käymään. Harmi, ettei siellä ole lounasta tarjolla.

URL www.neighbour.fi/allas-cafe
Puhelin 040-0601806
Osoite Katajanokanlaituri 2, Helsinki