Trattoria Limone

Perrrrjantai! Tänään oli suunnitelman seuraava vaihe (olen alkanut laittaa näitä paikkoja kalenteriin menun yms kiinnostavuuden perusteella) ja vuorossa oli Nahkahousuntiellä sijaitseva Trattoria Limone, koska lasagne! Rakas vaimonikin saapui sopivasti, joten suuntasimme lounaalle aurinkoiseen Lauttasaareen. Jotenkin en ole aikaisemmilla reissuilla ehkä rekisteröinyt tätä, mutta onpas Larussa nykyään uutta ja kiiltävää tönöä pistetty pystyyn.

A lovely little neighborhood Italian restaurant, the lunch menu had the usual suspects, such as pasta, lasagne, pizza, salad and escalopes. The food was tasty and the decor on point for a Finnish trattoria.

For excellent lasagne and Italian food in Helsinki, be sure to check out Mamma Rosa, Trattoria Corretto and Rivoletto.

Ravintola on siis italialainen, kuten nimestä saattaa arvata. Ja päivittäin vaihtuvalla listalla näyttäisi olevan aina joku pasta tai kaksi/risotto, salaatti, pizza sekä paistettu protsku. Tänään tarjolla oli: Pasta alla diavola eli tonnikala, oliivi, kirsikatomaatti, kapris, chili ja tomaattikastike (9,50e); lasagne della casa eli talon herkullinen jauhelihalasagne (9,50e); insalata di pollo eli raikas salaatti, kanan rintafile, tuore mozzarella, aurinkokuivattu tomaatti, kurkku, kapris ja rucola (9,20e); pizza del giorno eli parmankinkku, salami, kirsikkatomaatti, buffalomozzarella ja rucola (9,50e) sekä scaloppina vino bianco eli porsaan ulkofile, valkoviinikastike, talon perunat ja lämpimät vihannekset (10e).

Lounaaseen kuuluu myös salaattibaari (jäävuorisalaatti, porkkanaraaste, marinoitu kaaliraaste, kurkku, marinoituja oliiveja, maustekurkkua ja kastikkeet), (pizza)leipä sekä kahvi/tee. Webska vielä kertoo jostain “kokin suosituksesta”, mutta tästä kysely ei tuottanut enää ravintolassa tulosta, ehkä webskasta voisi poistaa maininnan asiasta? Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa. Aseet ja vedet yms löytyy salaattibaarin vierestä. Pizzoille löytyi leipien vierestä oreganoa, valkosipuliöljyä sekä chiliöljyä. Meitsi otti lasagnen (üllatus!) ja vaimoni otti sen pastan.

Alkusalaatti oli hyvä. Etikkainen kaaliraaste sai kiitokset molemmilta ja tämä oli tosiaan omasta mielesätni hyvä versio tällaisesta. Toki se kaakkoisaasialainen tapa tujauttaa vähän seesamiöljyä mukaan toimii itselle vieläkin paremmin. Leivät olivat sellaisia pizzataikinasta veivattuja nurkkia, ilmavia ja pienellä pinnalla varustettuja. Mutta nerokkaasti nappasin mukaan vähän sitä valkosipuli- sekä chiliöljyä ja ai että oli hyvä. Miksi niin harvassa pizzamestassa on nykyään näitä sörsseleitä tarjolla?

Lasagne saapui hetken odottelun jälkeen pöytään ja oli oikein komean näköinen setti. Tämä oli myös lämmitetty kunnolla, ei ollut keskeltä edes viileä. Mielestäni tämä oli oikein oiva lasagne rakenteeltaan ja koostumukseltaan. Juuri sellainen mehukkaan kastikkeinen ja kohtuullisen juustoinen, antaen kuitenkin isosti myös pastaa mukaan. Lihakastike oli pitkään haudutettu ja lasagen oli kaikin puolin maittava, paitsi että joku maku tässä dominoi oikein isosti. Joku vähän itämainen tms mauste puski sieltä läpi, mutta ehkä ei kuitenkaan kaneli tai kardemumma, olisiko voinut olla muskottipähkinä?

Joka tapauksessa se ominaismaku jäi pyörimään suuhun. Puolenvälin jälkeen piti asialle tehdä jotain ja ratkaisin tilanteen chili- ja valkosipuliöljyllä. Kylläpäs nämä sopivatkin tähän mainiosti, chilissä oli sellainen melko lempeä potku, mutta toi kuitenkin haluttua lisää annokseen. Hyvä että näitä oli tarjolla. Lasagnena tämä oli kelvollinen suoritus, mutta kyllä silti mieluummin heitän sen Rivoletton tai Pauletten lasagnen naamariin, tai sitten sen aivan upean Mamma Rosan version.

Vaimon pasta antoi odottaa hetken pidempään, mutta tulikin sitten höyryävän kuumana pöytään. Tämäkin oli oikein hyvä suoritus, pennepastalle jotenkin sopii tällainen vähän chilinen ja tomaattinen kastike. Vaimokin piti kastikkeesta, vaikka yleensä tuollainen tomaattinen meininki ei ole ihan kaikkein kovin juttu hänelle. Itse pääsin maistelemaan myös ja tykkäsin, vaikkakin kyllä se lasagne maistui enemmän.

Sisustus on sopivan kitchimäisellä tavalla italialainen ja kaikki “katulamput” yms toivat hymyn huulille. Tämä on tällainen siisti kortteliravintola ja oikein oiva lounastamiseen, vaikka toki pienehköön tilaan on väännetty aika runsaasti asiakaspaikkoja. Hyvin kuitenkin mahtui ja ravintola tuli kohta 11 jälkeen niin täyteen jengiä, etten ihmettele yhtään pöytien määrää. Iso käsi lähtiessä taustalla soivalle Dire Straitsille!

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle ei ollut tänään yhtään mitään, mutta kuulemma ravintolasta järjestyy myös vegeilyyn sopivia vaihtoehtoja kysymällä. Lasten kanssa en ehkä ihan tähän lounasruuhkaan lähtisi ahtautumaan.

Ps. Cityn ravintolaäänestys on julkaistu. Mo Café pitää käydä koestamassa tässä joku päivä, kuten myös Roots. Viikonloppuja!

URL www.limone.fi
Puhelin 050-5625010
Osoite Nahkahousuntie 1, Helsinki

Sori Taproom

Olen päättänyt hieman aikatauluttaa näitä rafloja, että saisi purettua tuota to do -listaa vähän järjestelmällisemmin ja tälle päivälle oli menun puolesta heitetty Sori Taproom, jonka torstain listalta löytyi BBQ Pork Rib. Ja ribsithän maistuu kyllä. Tämä on ilmeisesti parin suomalaisen kaverin Eestiin perustama panimo ja näin ollen olutlista hallitsee ravintolan baaritiskin takaseinää. Ja hyvä niin, tällaiset pikkupanimothan ovat oikein tervetulleita ulkomaisten jättien rinnalle. Itse tsombailin tänne tunneleita ja Steissiä pitkin, ihmetellen samalla pakolaisleiriä ja sen vastinkappaletta Rautatietorin jääradan molemmilla puolilla.

Tässä oli edustettuna prisman kaltaisesti useita elementtejä nyky-Suomesta, kun lapset ja lapsenmieliset luistelivat taivaasta tippuneella (minusta nämä torilla olevat väliaikaiset jutut ovat aina vähän mikä-ei-kuulu-joukkoon juttuja) jääradalla, maahanmuuttajat leiriytyivät Atskin edessä olevan ison #EUROBASKET2017 merkin aidoittamana, mielenosoittajat hengailivat Aleksis Kiven patsaan juuressa ja poliisit tarkkailivat kaikkea. Tavallinen torstai Stadissa. Fennia-korttelin kautta pääsi kivasti tuon ravintola-baarin viereen melko kuivin kalossein. Ohi mennessäni Mesopotamiasta tulvi upea tuoreen leivän tuoksu ja tekisi mieli käydä jälleen koestamassa tätä, kuten myös alakerran mainiossa Pajazzo Trattoriassa. Ehkä sitten toisella kierroksella.

A taproom of a small brewery, this restaurant/bar offers food with it’s beers. The pork rib I had was ok, but maybe opt for the beers instead.

Other brewery-restaurants in Helsinki are Bryggeri, Il Birrificio and Bruuveri.

Tarjolla on siis jenkkihapatusta lounaan muodossa, eli burgereita, BBQ meininkejä ja sen sellaista. Tänään päivittäin vaihtuvalla (ja erinomaisesti Facebookista löytyvällä) listalla oli esillä seuraavat lautasannokset (12,90e) alkusalaattibaarin kera: BBQ Pork Rib eli possun kylkipala (huom!) paistetuilla chiliperunoilla, grilled prawns eli grillattuja katkiksia pähkinä-limevinaigrettea ja lohkoperunoita sekä BBQ cauliflower and black bean taco eli kukkakaalia ja paputaco limesmetanalla.

Salaattibaarissa oli: Salaattisekoitus-tomaatti-kurkkusalaatti, fetaa ja oliivia, perunasalaatti, yrttivinaigrette sekä (ciabattamaista) leipää että siemeniä. Itselle valikoitui tosiaankin se ribsiannos. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille josta saa numerolapun messiin.

Alkuun nykäisty salaatti oli ihan bueno, tuoreet komponentit, sopiva jakauma juttuja vihreässä salaatissa kuin myös perunasalaatissa ja ainoa mitä kaipasin molempiin oli punasipuli (mulla on varmaan joku puutostauti). Vinaigrette oli sekin yrttisyydessään hyvä kastike ja oliivit + “feta” nyt toimii aina. Leipä oli ook, tällaista perus kaupan tavaraa.

Pääruoka saapui kohtuu vikkelään (#ajoissaliikkeellä4evah) ja oli kivasti aseteltu peltitarjottimelle (kuten esim. B-Smokeryssa, Fisu & Ranet tai The Messissä). Ensimmäinen huomio oli, ettei tämä kyllä ribsejä ollut, mutta toisaalta eihän niin lukenutkaan siinä listassa (pahvi), vaan “rib”, yksikössä. No niin, oma vika, opettelisit lukemaan. Tässä sitä sitten jyystettiin yhtä isoa kylkipalaa, jossa oli kauniin kiiltävä glaseeraus pinnalla. Tämä oli ylikypsäksi vedetty ja tavallaan helposti syötävä, mutta huh huh että oli taas rasvaa lautasella.

Tälläkään kertaa rasva ei maistunut mitenkään epämiellyttävälle, kun kypsennys oli niin hyvä, mutta oli tätä vaan liikaa ja sen rasvan koostumus oli mennyt sellaiseksi tahnamaiseksi joka alkoi tökkiä aika nopeasti. Toki sitä rasvaa pystyi myös kiertämään, kun vähän harjoitteli haarukan ja veitsen käyttöä, mutta jotenkin tämä ei nyt puhutellut minua (vaikka Martsarin koulussa tulikin välkällä joskus haettua paikallisen ostarin K-Kaupasta grillikylkeä lounaaksi, oi niitä aikoja. Siellä oli myös joku grilli mistä otettiin useampaankin otteeseen frendien kanssa spydarit). Perunat olivat melko hyviä, kiva että oli pieni chilin potku, mutta nämä olivat pitkän kypsennyksen yhteydessä päässeet silleen jännästi “luhistumaan”. Eli hieman rapsakka pinta, mutta vähän sellainen pureskeltava sisus.

Lautaselle eksyneet paahdetut kasvikset, varsinkin se munakoiso, oli mainion makuisia ja näitä naposteli oikein mielellään. Oli tämä tavallaan ihan jees annos, mutta enemmänkin konseptina kuin toteutuksena. Sivuun tuli loppua kohden myös yllätys-coleslaw, joka hurmasi sinappisuudellaan ja kasvisten rapsakkuudellaan, mutta se massiivinen majoneesipläjäys tämän rasvaisen possun kylkeen olisi toiminut vähän kevyemmälläkin rakenteella.

Sisustus on freesi ja omalla tavallaan tyylikäs. Sivuseinän kaakelit tekivät hauskan tekstuurin ja muutenkin kalustus oli leikkisä ja rento aina lehtimäisiä äänielementtejä(?) myöten. Täällä oli mukava istuskella ikkunan ääressä ja vahdata maailman menoa, uskoisin, että mesta sopisi hienosti kavereiden kanssa turisemiseen ja illan istujaisiin. Syömään en välttis erikseen tulisi, mutta bisselle kyllä.

Asiakaspalvelu oli asiallista ja sujuvaa. Kasvissyöjälle on joka päivä joku annos ja ainakin on vähän erilaista kuin muualla, mahdollisesti ihan kokeilun arvoista. Lasten kanssa en ehkä lähtisi baariin ruokailemaan, mesta on enemmän aikuiseen makuun.

Ps. Viisi Tähteä raportoi EGG-ravintolasta, pakko päästä testaamaan, 17.3. on avajaiset! Ja Werner (vihdoin ja viimein) aloittaa lounaat 19.4., wohoo!

URL www.facebook.com/SoriTaproomHelsinki
Puhelin 044-2438404
Osoite Vuorikatu 16, Helsinki

Vihreä Holvi

Ja uusi viikko lähti taas rullailemaan kivan kirpsakalla, mutta myös hauskan valoisalla säällä. Pohdiskellessani tämän päivän lounaan kohdetta, päädyin Kalliolaiseen, semi uuteen, Vihreä Holvi -ravintolaan. Tämä oli ollut tarkkailulistalla jo hetken, mutta jotenkin aikataulu tai menu ei ollut sopinut. Tällä kertaa rupesi oikein tekemään mieli kuljeskelemaan Kallion kaduille ja nappasinkin siitä sitten kolmosen Karhupuistoon ja kävelin Torkkelin- ja Franzeninpuistikoiden läpi, kohti Hesaria ja Harjutoria.

Täytyy myöntää, että vaikka olenkin jonkun aikaa Kalliossa asunut silloin joskus (yyh miten pitkä aika siitäkin jo on), niin nimenomaan tämä Franzeninpuistikko oli ihan tuntematonta aluetta. Miten minä en tästä ole aiemmin harhaillut? Kivanoloista seutua. Torkkelinpuistikko nyt oli sentään jo jossain määrin tutumpi.

A lovely bistro in Kallio with simple but tasty dishes and a relaxed mood with good service. The lunch had a salad bar for starters and meat, fish and vegetarian choices available.

Other interesting bistros in Helsinki are Kolmon3n, Aito and Paulette.

Mutta niin, se Vihreä Holvi. Tämä korttelibistroksi itseään kutsuva ravintola tarjoilee lounaaksi viikottain vaihtuvaa listaa lautasannoksia, sekä päivän annosta. Alkuun on salaattibaari leivällä ja voilla. Tänään tarjolla oli: Worchmak eli Holvin “worchmak”, voipottu, hapankerma & suolakurkku (12,50e); lohi eli hiillostettu lohi, lämpimät kasvikset & tartar (12,50e); vegaani eli vihreä kasviscurry, paistettu riisi & kaura creme fraiche (10,30e) sekä chorizo-oliivi pasta & rucolapesto (10,30e). Webskan mukaan lounaaksi olisi voinut ottaa myös pidemmät menut (n. 5 ruokalajia n. 40e hintaan) jos olisi halunnut, mutta se lista mitä meille esiteltiin tullessa ei mielestäni sisältänyt näitä. Ehkä toisella sivulla? Mutta ei toisaalta ollut ihan niin nälkä, että olisin lähtenyt viittä annosta vetämään. Kiinnostaisi periaatteessa kyllä koestaa.

Salaattibaari sisälsi: Couscous-kikhernesötkötyksen, kurkku-fenkolisalaatin, tomaatti-punasipulisalaatin sekä talon omaa(?) leipää. Tilaus hoidettiin tiskillä tullessa, tosin joustavasti siinä tiskin vieressä, kun oli jonoa. Maksu hoitettiin lähtiessä tiskille. Itse halusin maistaa sitä vorschmackia, joten otin itselle sen. Mukana oli myös rakas vaimoni, joka valitsi itselleen vihrän curryn. Aseet ja vedet löytyivät pöydistä, lautasannokset tuotiin pöytään.

Alkuun heitetty salaatti koostui kolmesta valmiiksi maustetusta salaatista ja näissä oli ihan oivat kastikkeet. Raikasta ja makoisaa kaikkinensa, tosin se couscous jäi maustamiseltaan hieman pliisuksi kahden muun kaverin vieressä. Kerrankin sai kunnolla punasipulia, joka oli vielä snadisti pikkelöitynyt. Kurkku-fenkoli-yhdistelmäkin oli klassisuudessaan erittäin toimiva. Leipä oli hyvän makuista ja siinä oli mukavan rapsakka kuori, mutta sisusta oli snadisti höttöistä. Vähän tuli mieleen se Sandron leipä. Hyvä aloitus.

Pääruoat saapuivat ennen kuin salaatit oli saatu viimeisteltyä. Oma annos oli kivasti aseteltu lautaselle ja sisälsi kaikki oletetut vorschmackin komponentit. Tämähän oli oikein hyvä versio, mehukkaan kostea liha, joka oli aika hyvin maustettu (ehkä tässä jäi hieman kaipaamaan stydimpää kalan hittiä) ja sopi erittäin hyvin muiden annoksen osien kanssa yhteen.

Pottuvoi maistui upean täyteläiselle ja oli siloiteltu omaankin makuun sopivan tasaiseksi. Liha ja muussi komppasivat toisiaan hienosti, hapankerma toi lisää täyteläisyyttä peliin jota onneksi ne pikkelit leikkasivat hapokkuudellaan. Erinomaisen tasapainoinen annos ja tästä tuli oikein hyvä mieli.

Vaimon vihreä curry oli sekin herkullisen makuista ja tasainen suoritus. Tämäkin annos oli sen verran kookas, että ihan kaikkea hän ei saanut putsattua lautaselta. Nälkä täällä ei jää. Kuulemma maistui erittäin hyvältä ja ainoa mikä jäi kuulemma puuttumaan oli se curryyn usein kuuluva chilin potku. Mutta hyvä näinkin. Tämä oli erittäin positiivinen yllätys ja suosittelen estottomasti koestamaan tätä ravintolaa.

Sisustus oli tosiaankin vihreän värin hallitsema ja linjakas kalustus noudatti hyvin riisutun bistron konseptia. Seinille oli kuitenkin ripustettu hienon värikkäitä tauluja koristamaan tilaa ja ikkunat tulvivat valoa sisään. Täällä oli miellyttävää istuskella lounaan ääressä ja ainoa mikä vähän häiritsi, oli kaikuva akustiikka jota korosti musiikin puuttuminen. Pienehkökin asiakaskunta sai saliin jo melkoisen hälyn aikaiseksi, mutta tämän vaikutus lounaaseen jäi hyvin vähäiseksi.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä. Kasvissyöjälle oli sitä currya, kannattaa testata. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla jos olisi huudeilla, tilaa löytyy isommallekin porukalle, tosin en suoralta kädeltä bongannut syöttötuoleja yms.

URL www.vihreaholvi.fi
Puhelin 050-4697788
Osoite Harjutori 8, Helsinki