Tag: kasvisruoka

Srinakhon

Onnen kyyneleet vierivät pitkin paksuja poskiani, kutittaen lyhyen hetken partakarvojeni kärkiä, matkallaan paitani miehustalle. Seisoin epäuskosta mykistyneenä avoimen oven edessä ja kaikki kerrat jotka olen turhaan tässä seisonut vilistivät silmissäni kuin vauhkoontunut View-Master. Tämä tuntui aikakauden päätökseltä ja oli kuin enkelien konsertti olisi soittanut pasuunoillaan, kun astuin oviaukosta sisään. Arpa on heitetty, Rubicon on ylitetty, tästä eteenpäin on vain tulevaisuus.

A pretty good Thai restaurant with a pleasingly spicy lunch dish. There is also soup and a salad bar for starters.

Other Thai restaurants in Helsinki are Thai Thai, Orchid (Itis) and Kaow Thip.

Eli thaimaalaista lautasannosta (9,50e), alkusalaatilla ja -sopalla. Tänään oli tarjolla: Paistettua tofua ja inkivääriä, kanaa punaisessa curry-kookosmaidossa, paistettua possua ja pyhäbasilikaa, paistettua nautaa ja chilikastiketta sekä possua ja nuudelikeittoa.

Alkuun oli lasinuudelikeitto ja salaattibaari (jäävuorisalaatti punakaalilla, kirsikkatomaattia, pikkelöityjä vihreitä chilejä, kurkkua, hunajamelonia ja paria kastiketta), loppuun oli kahvia/(pussi)teetä. Itselle valikoitui tuo basilika-possu. Tilaus hoidettiin pöydässä ja maksu tiskille lähtiessä. Aseet yms löytyvät pöydästä, johon vesi ja ruoka tuodaan.

Alkuun heitetty salaatti oli ihan perusmeininkiä, ei mitään ihmeellistä, mutta tuoreet setit jne. Lasinuudelikeitto oli liemeltään aika pliisu, mutta nuudelit olivat erikseen, joten niiden annostelu kuppiin oli helppoa, eikä nuudelit päässeet näin menemään yli. Aloitus oli ook, enemmän tällaista ajanvietettä kuin maittavaa.

Pääruoka saapui semivikkelään, tämä ei tullut mistään sammiosta, vaan joku teki annoksen á la minute. Lautaselle oli tullut snadi kupillinen riisiä ja viereen höyryävä annos kastiketta. Riisi oli hyvin keitetty ja kastike oli oikein maittavaa, tähän oli onnistuttu työstämään kiva chilin potku, joka miellytti heti ensikosketuksesta.

Kasvikset oli napakoita ja liha mureaa. Noin muuten makumaailma oli hyvä, mutta ei kovinkaan yllätyksellinen, ja sitä basilikaa en jotenkin onnistunut poimimaan kielelleni. Tämä oli ihan hyvä thaimaalainen kortteliravintola, edustaen tällaista tasaista keskitasoa Stadin itämaisissa ravintoloissa.

Sisustus on yllättävän normaali kaiken sen hieromisen jälkeen mitä täällä on ollut pakko tapahtua näiden kaikkien kuukausien/vuosien aikana. Siisti ja kivasti koristeltu tila, ajan patinoimia esineitä ja taustalla soi aihealueeseen sopiva, energinen musiikki.

Asiakaspalvelu oli asiallista ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli paistettua tofua. Lasten kanssa tulisi ehkä ennemmin mentyä Ensoon pizzalle tai Pauletteen lasagnelle.

Ps. Ja nyt kun tämä on avattu, niin ilmeisesti (ainakin wwwwwww-sivujen mukaan) Bodo on nykyään Srinakhon (vai Sri Nakhon vai SriNakhon? Kuka näistä ottaa selvää?) Bodo. I am confused.

Pps. Nyt se on tehty. Viimeinen mohikaani on kaatunut, biisonien luiden muodostama vuori varjostaa aurinkoa kun kävelen Ullanlinnan katuja kohti toimistoa ja sen särisevien loisteputkien värittämiä käytäviä. Olo on tyhjä, mutta askel on kevyt. Tässäkö se oli? Tähänkö minä tämän jätän? Tune in next time, same bat-time, same bat-channel.

URL www.srinakhon.fi
Puhelin 09-676106
Osoite Vuorimiehenkatu 12, Helsinki

Sunkosi

Joo-oh. Vähän on tällanen vetämätön olo, ehkä se on jotain kesäflunssaa? Tai sitten Flow-vajarit, kun missaa Aphex Twinin? Tai jotain, pick your poison. Tämä johti lyhyehköön ikiluuppiin, kun yritin keksiä lounaspaikaa ja lopulta eat.fi:ssä (oletko muuten kokeillut sitä beta-versiota? Itselle se ei jotenkin toimi ollenkaan, tosin muutenkin toi saitti tuntuu väsähtäneen, tai ehkä se on vaan minä) harhailun jälkeen kohteeksi valikoitui Sunkosi, jota joku on mielestäni joskus minulle suositellut. Metro alle ja kohti Siilitietä, josta tulee mieleen aina yksi Juha (en minä), joka oli (poikittain!) samalla luokalla.

A fairly typical Nepalese restaurant close to the sleepy Siilintie subway station, the lunch list is interchangeable with many of the other eateries of it’s kind. The food was good and the portion was sizable.

Other Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Fulbari and Base Camp.

Kyseessä on siis nepalilainen ravintola ja mennään ihan peruskaavalla, eli viikonpäivän mukaan vaihtuva lista annoksia, joista voi koota kombon, paitsi päivän erikoisesta. Alkuun on salaattibaari (jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, tomaattia, pikkelöityjä chilejä, porkkanaraastetta, punajuurisötkötystä ja kastiketta) ja loppuun kahvi tai (valmiiksi haudutettu) nepalilainen tee. Tänään oli tarjolla: Saag tofu eli tofua inkivääri-valkosipuli-tomaatti-chili-pinaattikastikkeessa (7,90e), Shahi paneer eli leipäjuusto tomaatti-voi-kermakastikkeessa (8,10e), Sunkoshi Kukhuro eli tandooriuunissa grillattua kanan rintapaloja tomaatti-voi-kerma-kookoskastikkeessa (8,30e), Bhendo kofta eli lampaan jauhelihapyöryköitä hieman mausteisessa ja tulisessa tomaatti-valkosipuli-inkivääri-sipuli-currykastikkeessa (8,50e), Machha chilli eli friteerattuja kuhafileepaloja tomaatti-inkivääri-valkosipuli-sipuli-chili-soijakastikkeessa (8,50e), Rojeko Khaja eli kombo kahdesta edellisistä annoksista (9,90e) sekä päivän erikoinen: Tandoori Mix eli yrtti-jogurttimarinoitua ja tandoori-uunissa grillattua kanaa sekä jättikatkarapuja tulisessa ja mausteisessa masalakastikkeessa (12,90e). Kaikkin annoksiin tulee riisi, naan-leipä sekä raita. Itselle valikoitui kombo lammasta ja shahi paneeria. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskille.

Alkusalaatti oli mitä oli, tuoreet komponentit, tosin ne chilit olivat ehkä nähneet jo parhaimmat päivänsä. Kyllä tätä syödessä aika kului, mutta jäin kaipaamaan niitä marinoituja sipuleita, mitä tällaisessa usein on. Ihan kohtuullinen aloitus.

Pääruoka saapui melko nopeasti ja oli sellainen jaoteltu peltilautanen herkkuja. Riisiä oli maustettu kardemumman siemenpaloilla (eikös palkon monikko käänny noin? Suomi <3) ja oli hyvin keitettyä. Lampaan kastike oli maistuvaa, tässä oli kivasti korianteria ja snadi chilin potku, toimi oikein hyvin niiden pyöryköiden kanssa.

Se Shahi paneer ei jotenkin puhutellut minua, leipäjuusto tuntuu aina vähän oikaisulta tämän annoksen kohdalla, vaikka sitä toki laajalti tunnutaan käyttävän ja toisaalta ymmärrän sen, varsinkin näin edullisten hintojen valossa. Mutta se mikä tässä jotenkin hieroi vastakarvaan, oli se sitruksinen ja aavistuksen liian korkea makeustaso kastikeen makuprofiilissa. Toki makuasioista voidaan vain kiistellä, mutta pidän itse henkilökohtaisesti hieman eri tyylisestä tomaatti-voi-kermakastikkeesta.

Raita-kastikkeessa oli myös persoonallinen ote, olisiko tässä ollut kuminan siemeniä, vähän sellainen anismainen fiilis. Ihan jees, toimi sen naan-leivän kanssa dippailuun hyvin. Leipä oli melko hyvä suoritus, paikoitelleen ehkä enemmän pullaa kuin joissain muissa mestoissa, mutta sopi hyvin kastikkeiden noukkimiseen ja yleiseen elosteluun. Tämä oli ihan hyvä nepalilainen lounas, mutta jäi karvan verran esim. Base Campin tai Annapurnan jutuista jälkeen, ainakin omasta mielestäni.

Sisustus noudattaa nepalilaisten ravintoloiden rakennusmääräyksiä pilkulleen: loossit (check), vuoritaulut seinillä (check), tummanpuhuva ilme ja kalustus (check) sekä baaritiskinä ja kassana toimiva “katettu” alue (check). Ja siis lyhyt googlailu osoittaa, että nämä ovat vähän samanoloisia ympäri maailman. Mielenkiintoista, eikö? Ja myös jotenkin rauhoittavaa, kun on samanlaista ja sellaista kun kuvittelikin, ei tule turhia yllätyksiä. Ulkona oli myös terassi.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli tofua tai juustoa. Lasten kanssa voisi tulla jos olisi huudeilla (ei kyllä olla), syöttötuolit löytyy ja tilaa on, varsinkin ulkona.

Ps. Siilinpesä pitää ehkä käydä joku kerta vielä heittämässä, perjantaisin näyttäisi olevan klo 12 auki. Noin muuten tuntuu, että Hertsikan ja Itiksen välinen alue on nyt harjattu puhtaaksi, tai jotenkin ei ehkä jaksa tonne teollisuusalueelle lähteä kauheasti seikkailemaan.

Thai Papayakin näyttäisi olevan suljettu. Ainiin! Ja City-käytävän Rossoa ei enää ole! Siinä on Sports Academy nykyään (yyh) ja Splizzeriakin oli lopetettu, tilalle tullut Luckiefun’s sushibuffa (edelleen käymättä). Hirveesti muutoksia jokapuolella koko ajan, miten tässä pysyy perässä?

Pps. Oliko kukaan muu tietoinen, että metrossa on yleinen wifi? Mä olin ainakin ihan että o.0 wut?

URL www.sunkosi.fi
Puhelin 044-2360581
Osoite Siilitie 4, Helsinki

Zuhat

Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa: surullisen tarinan, joll’ ei oo vertoa. Lähdin siis ihan hyvällä suunnitelmalla liikenteeseen, Cafe Red, joka oli notkunut listalla jo tolkuttoman pitkään, näytti tarjoavan mm. lasagnea ja salaattia lounaaksi. Tämä yhdistettynä lyhyehköön kävelymatkaan kauniin aurinkoisessa säässä, nyt kun Suomen kesä vihdoinkin paljasti kyntensä, kuullosti aivan loistavalta ajatukselta. Siinä sitten metsästelin onnellisena Pokémoneja ja soittelin pojan kaverisynttäreiden ajankohdan siirtämiseksi vähän myöhemmäksi, kunnes saavuin kohteeseen. No eihän siinä mitään punaisten lyhtyjen kahvilaa enää ollut, vaan Talvikukan Kahvila, joka on siihen tullut palvelemaan Temppeliaukion kirkon aasialaisia turisteja dumpling yms menusta arvioiden.

Hyvä hyvä, tuolla noita turisteja riittää, kannattaisi ehkä vähän enemmän vääntää jotain plakaattia tien varteen, nyt oli snadisti huomaamattoman oloinen. Enemmän vaan henkselien paukutusta, parhaat dumplingit evör jne. Mutta niin, koska alkuperäinen suunnitelma jouduttiin ylikirjoittamaan, niin päätinkin siitä sitten tsombailla kohti Mechelininkadulta joskus taannoin bongaamani Dora-ravintolaa. Arvaa oliko auki? Saat kaksi arvausta. Siinä tuli sitten joku kaiffari vastaan kun ihmettelin suljettua ovea (valot oli kuitenkin päällä), joka totesi ettei ravintola ole oikein koskaan auki ja hänkin on ihmetellyt asiaa. Mutta kuulemma hyvää kahvia löytyisi Runeberginkadun Cafetoria Roasterysta.

Enhän minä mitään kahvia halunnut, mutta menin uteliaana nuuskimaan, josko olisi ruokaa tarjolla. Ei ollut, ei. Muistelin kuitenkin lähistöltä löytyvän Mr. Don raflan ja tässä kohtaa alkoi jo ihan mikä vaan kuullostaa kohtuulliselta vaihtoehdolta. Uhkarohkeasti hypin yli kadun kuin gaselli konsanaan ja tartuin ovenripaan kiinni. Voi jeebus sentään tätä kaupunkia, mikään mesta ei ole auki. Siinä sitten aloin jo pohtia elämän tarkoitusta, kun kävelin kohti Töölön toria ja jostain käsittämättömästä syystä en Hesperian puiston kohdalla hypännyt Full House -kiinalaiseen buffettiin kiinni, vaan lähdin jälleen tavoittelemaan kuuta taivaalta. Eli muistelin jonkun paikan to do -listalta lähellä toria (jälkitarkistus osoitti Cafe TinTin Tangon suuntaan), mutta ovelasti (like a fox!) kävelin yhden kadun ohi ja tallustelin siinä sitten Töölönkatua pitkin epätoivon vallatessa mieltäni.

Tästä sentään löytyi mielenkiintoinen Töölön Sikarikauppa, jonka position taltioin jälkikäsittelyä varten. Ravintola Kuu jäi kadun toiselle puolelle, säästelen tätä shortlistalla vaimoa varten, mutta jostain syystä käännyin takaisin Runeberginkadulle, kurvasin Töölön torin ohi (Izakayassa pitää joskus käydä, harmi ettei ole lounasta) ja lähdin vääntämään pitkin Topeliuksenkatua. Tässä kohtaa alkoi jo usko mennä ja leikittelin ajatuksella hypätä taksiin ja suhata takaisin konttorille nakertelemaan jotain keksiä tietokoneruudun kalvakkaan loisteen ääressä. Mutta ei, luonne ei antanut periksi, vaikka kengät hiersivät ja skraga kiristi kaulaani (olin tapani mukaan täysin väärin pukeutuneena tähänkin koetukseen).

Hampaat irvessä riuhtaisin tiukan oikean Sibeliuksenkadun kohdalla, koska muistelin siellä olleen ravintolan (ilmeisesti ollutkin, Cafe Truffel tms löytyi ihan bookmarkeistakin), mutta vastassa oli vain pesuaineita myyvä liike sekä hautauspalvelun ikkuna. Pystymättä enää perustelemaan itselleni koko touhun mielekkyyttä ja kiroten Daddy Green Pizzabarin lounaan puuttumista, viimeisillä voimillani nostelin raskaita jalkojani Korjaamon kulmille (siellä näyttäisi kylttien mukaan olevan Sushibar + Wine, joka on jo nähty), josta löytyikin Töölön Kahvila. Joka oli kiinni .. mit vit yks kaks? Mutta! Sen vierestä löytyi Zuhat, joka tarjosi pizzaa, kebabia yms juttuja. Työvoitto!

Run-of-the-mill fast food joint with the usual suspects, such as pizza, kebab and salads on offer. The quality was pretty ok and the prices reasonable, with a salad bar and a soft drink for a lunch offer.

Other restaurants in the vicinity are Bihani, Don Angelo and Mercur.

Pizzat, kebabit, burritot ja salaatit yms kaikki 8,50e salaattibaarilla ja lasillisella limpparia. Pääni ei enää valintatilanteessa toiminut juuri lainkaan, joten päädyin tuttuun ja turvalliseen iskenderiin. Kylmä Sprite mukiin, salaattibaarin (jäävuorisalaatti, tomaatti, pikkelöity vihreä chili, keltasipuli, oliivi, viininlehtikääryle, kinkkusuikale ja punajuuri) antimet lautaselle ja pöytään huilimaan. Pääruoka tuodaan pöytään.

Siskot ja veljet, ette voi uskoa miten hyvältä se ensimmäinen Spriten puraisu tuntui. Tulee ihan Mika-serkku mieleen, kun hän oli Ollin kanssa kuuman kesäpäivän vääntäneet urheillen läheisellä koulun pihalla Lahdessa, ärsyttäen janoaan äärimmilleen ja tulleet sitten nautiskelemaan pakastimeen (urheilutuokio ei ollut kuitenkaan ihan niin pitkä) jättämäänsä isoa kokispulloa. Sillä erotuksella, että tuolla kertaa minä ja Antti oltiin vedetty se kylmä kokis huiviin ja tällä kertaa janoinen palkittiin. Ai että oli hyvää. Salaatti oli aika perusmeininkiä, mutta kävelyn jälkeisessä euforiassa sekin tuntui ihan hyvältä meiningiltä.

Kebab-annos saapui verrattain nopeasti eteeni ja oli aivan törkeän (vai jäätävän? mitä termiä se nuoriso oikein nykyään käyttää?) kokoinen setti lihaa yms yms. Tämä oli myös hyvin keskitason vetäisy, kamaa oli paljon, kastikkeita myös, mistä plussaa. Mutta noin muuten tämä ei juuri säväyttänyt, vaikkakin kiva, että oli vähän sumacia ripsoteltu annoksen päälle. Raflasta löytynyt jännittävän oloinen kuuma soossi ei sekään ollut alkuinnostuksen jälkeen oikein toimivaa, jotain tällaista chiliöljyn henkistä kamaa, sai sillä kuitenkin tulisuutta vähän lisättyä. Ei tätä oikein kokonaan pystynyt syömään, sen verran tolkuton lihavuori, mutta lähdin ihan tyytyväisenä ulos ovesta, kohti dösäpysäkkiä. Tämä epistola sai arvoisensa päätöksen.

Sisustus on kohtuu siisti ja pikaruokalamainen. Telkkari pauhaa seinällä ja astiat blokattiin melko nopeasti. Ikkunoista siintää seesteinen Töölöläinen maisema ja seinillekin on eksynyt taulu tai kaksi.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja nopeaa. Kasvissyöjälle oli pizza, salaattia, falafelia yms mitä näissä nyt on. Lasten kanssa en ehkä tänne vääntäytyisi, vaikka toki tilaa on. Mutta jos lasten kanssa on täälläpäin liikkeellä, niin kannattaa huomioida Korjaamolla sijaitseva Ratikkamuseo, se on kovaa kamaa skidien kanssa ja ilmainenkin vielä! Kiitos ja kumarrus, tämä jätkä kuittaa nyt itsensä pois linjoilta täksi päivää. Mutta yritän vielä jossain vaiheessa väkertää jotain nootteja niistä Madridin mestoista, kun vielä muistankin jotain. Olisi kiva muistaa ne itse vielä ensi vuonnakin..

URL Zuhat
Puhelin 09-42893596
Osoite Eino Leinon Katu 12, Helsinki