Gastro Cafe Nosturi

Viikko lähti käyntiin kuin vasta öljytty aggregaatti, kun R tuli lounaalle ja vaihtoehtojakin tuntui pursuavan yllättävän paljon. Mashirossa on ilmeisesti vihdoinkin robottisushia, Otskiin on ilmestynyt Fat Lizard ja muitakin olisi. Mutta voiton veti Elmun Baariin “avattu” (tai miten tätä luonnehtisi, lounastahan täältä on saanut ennenkin, mutta eri vetäjien puolesta) Gastro Cafe Nosturi, joka teki mieli jakaa rakkaan kanssa, koska Gastro Cafe Kallio oli hurmaava kokemus ja oletin, että ruoka olisi ainakin hyvää.

Kaahasimme autolla mestoille, mutta vaikka lounas alkoikin tänään, niin nyt ei kyllä päässyt ekoille sijoille, sen verran oli nälkäistä raksamiestä edessä. Ja hyvä niin, ravintola on yleensä mainio jos se pursuaa lounasajan alussa huomioliivejä.

Rock’n’roll for the soul and tasty bistro food for the body at this buffet lunch in the bar of Nosturi venue. The Wiener Schnitzel I had was ample to the point of bulkiness, but everything on the plate was so good that I cleaned it down to the last morsel.

The dockyard area has many other restaurants, such as Fulbari, Shubha Kamana and Il Bucatino.

Lounaaksi on tarjolla salaattibaari, keitto sekä joko buffa-muotoinen lämmin ruoka (10,30e) tai lautasannos. Tänään laareista löytyi: Kuohkeaa mustajuurikeittoa & mustia sesamin siemeniä, kasviskorma & raparperi-chutney, kaalikääryleet ja puolukka survosta & muusia, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, kurkkua, kikherneitä, marinoituja oliiveja, coleslaw-henkinen systeemi ja siemeniä etc) sekä oman leipomon leipää + voita.

Lautasannoksista löytyi: Nosturi-burger eli charolaishärkää Runnilta, Wyke’s cheddaria, Gastro Cafen sämpylä, käsin pilkotut rosamunda-ranskalaiset, salaattia, tomaattia ja Mikun majoneesia (13,50e) sekä Wiener schnitzel anjovisvoilla, muusilla ja kaalipikkelillä (11,80e). R otti buffan, joten pääsin sikailemaan schnitzelin muodossa. Tilaus ja maksu hoidetaan baaritiskille tullessa. Lautasannokset tuodaan pöytään.

Alkuun piti ottaa vähän soppaa lämmikkeeksi ja kyllä oli hyvä mustajuurisose, samettista ja erinomaisesti maustettua. Siemeniäkin tuli roiskittua vähän turhan paljon mukaan, mutta kuka näitä laskee. Salaattibaari oli sekin tavallista parempi, vihreä salaattisekoituskin toimi upeasti valmiiksi duunatun kastikkeen avittamana. Tomaatit, kurkut sekä kikherneetkin olivat saaneet pienen dressingin ja kokonaisuus pelitti todella hyvin. Kaaliraaste oli pirtsakkan rapsakka. Ja leipään oli saatu rouhea kuori, hieno sitko ja upea maku. Maittava aloitus!

R kävi hakemassa kääryleet ja vegekorman, joita pääsin molempia maistamaan pienet nokareet. Hyviä olivat, näidenkin kanssa olisi ollut erittäin tyytyväinen tähän lounaaseen. Kormaankin oli saatu kunnolla makua ja se chutney toimi upeasti samalla haarukalla. R piti myös molemmista, kaalikääryleiden massan muoto yllätti hänet, oli odottanut ehkä hieman erilaista muotoa, itselle nämä näyttäytyivät aika saman oloisina kuin olin kuvitellutkin, mutta toisaalta en ole mikään kaalikääryle aficionado.

Pääruokaa sai odottaa hetken, mutta kyllä sekin tuli ihan kohtuullisessa vauhdissa, jono meidän edellä oli kuitenkin melkoinen. Annos oli aivan tajuton, leikkelekin oli sen verran paksu, että jäi muut vastaavat jälkeen. Mutta liha oli keitetty hyvin, mureaa ja mehukasta. Leivitys oli rapsakkaa, vaikka siitä pinnalta irtosikin aika helposti, valtavan maustevoijöötin löystyttämänä.

Leikkele oli herkullinen ja mallikelpoinen suoritus tällaisesta, muussi oli omaan makuun sopivan silkkistä ja ilmavaa. Keskelle pyreepinoa oli onnistuttu kaivamaan Masi-sarjakuvistakin tuttu kraatteri, johon oli dumpattu vielä lisää voita, jos annos tuntui liian kevyeltä.

Viereen oli vielä tujautettu snadisti jäisiä puolukoita, joita oli ehkä makeutettu, mutta toivat kuitenkin kaivattua kirpsakkuuttaa muuten niin kovin täyteläiseen annoskokonaisuuteen. Oli myös kuppi hyvin etikkaista kaali-yms-raastetta (jokseenkin samaa kuin salaattipöydän antimissa), joka leikkasi myös hyvin metallin raskasta annosta.

Ei tämä kuitenkaan liian heviltä tuntunut ja kaikki lautaselle päätynyt oli niin herkullista, että piti vielä leivänkannilkallakin pyyhkiä rippeitä rasvan kyllästämien huulieni väliin. Ihana viikon aloitus, vaikka ehkä tämä nyt ei ihan täysin osunut siihen tyypilliseen tammikuun vegaanihaasteeseen.

Huomenna yritän kurraa (hmm.. yritin löytää tälle sanalle merkitystä, mutta ilmeisesti lähin mitä on, on maidon “kermoamista” ja “ruoan parhaiden palojen valitseminen” Savosta ja Karjalasta yms tarkoittava kurrata, mutta itse olen tätä käyttänyt aina siihen kun joku pitää käsin “nyppiä” kasaan, niinkuin tehdään vaikka lasten potkuhousuille, kun niitä pitää silleen kasata, että saa vedettyä helpommin jalkaan, olenko käyttänyt jotain lapsuuden sanaa väärin, ainakaan Google ei tunne käyttämääni muotoa. Noh, ihan sama, käytän sitä jatkossakin, mutta kiinnostavaa!) takas, mutta käykää täällä ja käykää myös siellä Gastro Cafe Kalliossa. Molemat ovat loistavia paikkoja.

Sisustus on samanlainen kuin ennenkin, mustat seinät joillain oudoilla kuvioilla koristeltuna, kyseessä on kuitenkin kovassa kulutuksessa oleva tila, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on päihtyä kovaäänisen musiikin ja hämyisen valoshown saattelemana, joten yksityiskohtiin keskittyminen ja helposti hajoavien krumeluurien runsas viljely ei ole järkevää.

Ihan siisti tämä mesta kuitenkin oli ja ulkona olevat meren tyrskyjen ruostuttamat satama-alueen rujot rakkineet antoivat jylhän kulissin keskipäivän ruokailulle. Taustalla soi rauhallinen rokki ja ulkona aurinko väritti pilvetöntä taivasta.

Kasvissyöjälle löytyi suoraan buffasta vaihtoehto, mutta Facebookissa oli kommenttia, että vegaanit huomioidaan keittiöstä saatavalla annoksella. Lasten kanssa ei välttämättä tulisi tänne lähdettyä, enemmän aikuiseen makuun. Hyvää alkanutta viikkoa!

Ps. Wut! Konepajahalli on täynnä työmiehiä, eikä edes lounaalla!12 Yritin viedä R:n katsomaan ruosteisia koneita (long story), mutta täällähän oli ovet säpessä ja pihalla kaivureita rouhimassa seiniä matalaksi. Tänhän piti olla uusi Kaapeli, mitä tapahtui? Miksei mulle kerrottu? Coconut Street alkaa kohta olemaan eniten paikkaa vaihtanut ravintola jos se näin usein joutuu siirtymään. Ilmeisesti meinaavat kuitenkin jatkaa.

URL www.elmunbaari.fi
Puhelin 09-42893006
Osoite Telakkakatu 8, Helsinki

Nepali Chulo

RNG pyöri kuin hyrrä ja lopulta päädyin hipsuttelemaan kohti Krunikkaa ja sinne ilmestynyttä Nepali Chulo (ex-Kiusaus, ex-ex-Nälkä, ex-ex-ex-Kasakka) -ravintolaa, koska teki mieli kävellä, mutta ei liikaa ja oli tulossa palavereita jne jne.

Matkasinkin siitä sitten kellon ali ja pitkin Aleksia aina Senaatintorin läpi, väistellen venäläisiä turisteja jotka olivat saapuneet juhlistamaan omaa “jouluaan”. Kiva kun on vierailijoita näillekin leveysasteille ja hyvä tosiaan, että nykyään saa kaupatkin olla auki silloin kun asiakkaita riittää.

A pretty standard Nepalese restaurant in the heart of the lovely Kruununhaka district. The food was average when compared to the rest of the kind you can find in Helsinki.

Some of the other restaurants in Kruununhaka are Ask, No. 5 Coffee and Zinnkeller.

Kyseessä on normi nepalilainen ravintola, tosin ilman salaattibaaria. Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli tarjolla: Saag paneer eli tuorejuustoa tuore pinaatti-valkosipulikastikkeessa (9,50e), vhindi masala eli paistettua okraa ja perunaa & paprikaa tomaatti-sipuli-valkosipuli-inkiväärikastikkeessa (9,50e), chicken chili eli kanaa ja sipulia & paprikaa tomaatti-chilikastikkeessa (9,80e), lamb kebab eli lampaan jauhelihapyöryköitä tomaatti-sipuli-chilikastikkessa (10e), garlic prawn eli katkarapuja ja tomaattia valkosipulikastikkeessa (10e), mix special eli kombo kahdesta annoksesta edellisistä vaihtoehdoista (11e) sekä päivän erikoinen: butter chicken eli tandoorimarinoituja kanan rintapaloja ja talon juustoa voi-kermakastikkeessa (12,50e). Otin kombon – kuten yleensä on tapanani – pinaattijuustosta sekä chilikanasta.

Annos tuli melko nopeasti, nämähän ovat yleensä ymmärtääkseni aika valmiina keittiössä, kasaamista vaille valmiit. Annokseen kuului yllätyssalaatti, joka oli sijoiteltu riisin viereen. Tämä on toki yksi tapa hoitaa asia, mutta salaatti ei ollut mikään ihan ihmeellinen ja monimutkaisti aavistuksen annoksen syöntiakrobatiaa.

Naan-leipä oli jees, ilmava, mutta paikoitellen myös rapsakka ja sopi erittäin hyvin kastikkeiden suuhun siivoamiseen. Riisi oli hyvin keitettyä ja raita oikein hyvää, snadisti raffimmat ja runsaat kurkunpalat toivat tekstuuria ja jogurtti oli jätetty happamaksi, joskus tässä lautasen kolossa törmää yllättävän makeisiin versioihin.

Kana kastikkeineen oli maittavaa, mutta liha oli mennyt hieman yli ja paprikaa en löytänyt kauhallisesta joka oli minulle ammennettu. Sipulia oli kyllä jonkun verran. Chiliäkin oli duunattu ihan kohtuullisesti, toki omaan makuun hintsusti, mutta kyllä sen maistoi. Enemmän tämä oli kuitenkin kirpsakkaan tomaattiin kallellaan. Pinaattikastike taasen oli oikein herkullista, vaikkakin pidän sellaisista variaatioista, joihin on väsätty vihreää oikein huolella.

Mutta tällainen kermaisempikin pelaa oikein hyvin, varsinkin kun on näin reilusti maustettu. Juustokin oli sellaista oikeanlaista, eikä leipäjuustoa, mikä ei mielestäni tähän kontekstiin osu mitenkään. Ihan hyvä lounas tämä oli, mutta ei ehkä tavoittanut ihan sitä kovinta keskitasoa mitä kaupungista löytyy.

Sisustus on niin nepalilainen kuin olla ja voi, parit vuoritaulut, kokolattiamatto ja loossit tummanpuhuvilla kalusteilla. Jossain on tukkuliike jonka listoilta löytyy “nepalilainen ravintola -setti #1 ja #2” tai jotain, kun nämä on niin samasta leimasimesta paukutettuja.

Toisaalta se on ihan hyväkin, näissä tietää mitä saa ja ainakin omalta osalta harvoin tulee pettymyksiä. Mutta harvoin tulee myöskään mitään sen suurempia elämyksiäkään, vaikkakaan en näissä enää nykyään ihan niin paljon (ymmärrettävistä syistä) käy, joten sen (monien ja monien) vuosien takaisen “Satkar-kyllästyksen” ohi on menty niin, että viheltää.

Tykkään kuitenkin tästä ruokatyylistä ja aina lähtee nälkä jne. Olisi kuitenkin hauska nähdä sellainen versio, jossa olisi vedetty nupit kaakkoon niin hifistellyn ruoan kuin myös ympäristön osalta. Ei sellaiselle varmaan riittävästi tilausta olisi, tuskin tekisi rahaa riittävästi, mutta silti!12

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä, ruokailun keskelläkin käytiin ihan kyselemässä, että onko kaikki hyvin ja sen sellaista. Kasvissyöjälle löytyy joka päivä jotain ja lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa jos olisi näille kulmille asiaa. Vaunujen kanssa ehkä menisi tiukaksi, ainakin sisääntuloportaat pitäisi jyrryyttää ylös eikä tilaa välttämättä löydy ihan niin isolle tavaramäärälle.

Ps. Vihdoin ja viimein löytyi selkeä tapa hahmottaa nuo kaupunginosat, lopullinen totuus[tm] löytyy Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Ja näemmä esim. Hietalahti on vain joku kansanperintönimike, Hietsun kauppahalli sijaitsee Kampissa.

Pps. Doi Thain lounas on näemmä nykyään buffa-mallinen. Ja No. 5 Coffeen (joka on vielä huomiseen joululomalla) ovessa oli maininta, etteivät lemmikit ole tervetulleita johtuen (henkilökunnan?) allergioista. Qulma oli jotenkin hiljaisen oloinen, tosin lounasaika ei ollut vielä käynnissä kun menin ohi.

Ppps. Tuli taannoinen kellarihumppa-maininta mieleen Meditaatiokellarista. Jännä nimi.

URL www.nepalichulo.fi
Puhelin 040-1785022
Osoite Meritullinkatu 13, Helsinki

Fat Ramen (3. kerta)

Äiti tuli lounaalle ja koska edellinen kerta Trattoria Correttossa (en kirjannut sitä tänne, otin lasagnen, oli hyvää) oli toiminut erinomaisesti, niin päätin viedä hänet toiseen Hietsun hallin helmeen, eli Fat Rameniin.

Tämä olikin oikein hyvä irtiotto näin API(noid)en maailmasta ja vaikka sää oli hieman koleampaan päin, niin pikku reippailu kaupungin kauniita katuja pitkin tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin.

Lunch really does not get much better than this, their Tonkotsu Ramen is fabulous as are the rest of them, be they seafood or vegan, as was the mushroom ramen bowl. This is a must visit location with delicious food at an affordable price point.

The Hietalahden Kauppahalli market hall has a plethora of wonderful places to eat, such as Trattoria Corretto, Le Marché and Petiscaria.

Ajoittain vaihtuvalta listalta löytyivät: Fat eli tonkotsu (possun luista yms keitetty liemi) ramen possun kyljellä + kananmunalla ja tilpehöörillä (11e), splicy garlic tonkotsu eli sama mutta chilillä (13e), mushroom umami eli sienisoppaa paahdetulla kaalilla ja sienillä + vegaanilisukkeet (13e) sekä artichoke eli tahinisoppa sipulilla ja kolmella artisokan variantilla + kanttarellimurulla ja kahvi+noripurulla (13e). Itselle tuli vaistomaisesti chilitonkotsu ja mutsi otti sienikeiton. Otettiin myös yksi kulho kimchi(t)ä (miten toi taipuu), tottakai.

Kimchi oli jees, äiti varsinkin tykkäsi. Mutta aika iisisti oli vedetty chiliä tähän. Ymmärrän kyllä sinänsä, ettei välttämättä suurin osa arvosta tosi tulisia juttuja. Mutta hyvän kirpsakka maku täytti suun, kun näitä napsi tikuilla menemään.

Kulhot tulivat vauhdikkaasti, liemethän sinänsä on duunattu jo reilusti etukäteen, eli kyseessä lienee pääosin annoksen kasaaminen. On tää vaan niin päällikkö annos, oma liemi oli niin loputtoman täyteläistä, että jäin oikein kaipaamaan sitä chiliä, mitä en kyllä tuosta annoksesta löytänyt.

Onneksi pöydistä löytyy tursotuspulloja, missä on jotain talon bbq-chilisoossia tms. Nuudelit olivat juuri sopivan kypsyisiä, antaen vähän hampaille vastustusta ja liemen sekä taikinaluikeroiden yhdistelmä on todella upea. Possun kylki oli saatu suussa sulavaksi ja kun aloin puolivälin kohdilla roiskimaan chiliä joka suuntaan, niin se leikkasi juuri sopivasti makua terävämmäksi.

Koko kulho meni alta aikayksikön, vaikka tuli juteltuakin kaikenlaista kauhomisen keskellä. Äidin sienikeitto oli sekin hyvää, oli pakko vähän tyyppaa aversioista huolimatta. Liemessä syvä ja miellyttävä maku, joka oli jotenkin yllättävän lähellä oman tonkotsun lihaisuutta.

Muutenkin tämä sen edellisen kerran R:n onnistuneen merellisen sopan jälkeen alkaa tuntua siltä, että mikä tahansa versio täältä napattuna on onnistunut. Näin ainakin omien kokemusten perusteella. Toi tonkotsu on toki hieman raskaanpuoleinen, mutta ei näitä joka päivä ole pakko syödä.

Sisustus on samanlainen kuin ennenkin, yläkerran puuparruilla istuskelu toimii paremmin kuin alakerran teurastamo-chic, varsinkin kun on ikkunat ja kaikkee. Vegeille ja vegaaneille oli hieno kattaus, kannattaa käydä koestamassa, jos et ole jo näitä herkkuja maistellut.

Ps. Sai nyt olla vika tästä ravintolasta kirjoitettu kokemus. Pitää taas pidättäytyä siinä ~neljä vuotta vanhassa uuden vuoden lupauksessa ja mennä joka päivä eri paikkaan. Huomenna joku jännä rnd otannalla.

URL www.fatramen.fi
Puhelin 040-0988511
Osoite Lönnrotinkatu 34, Helsinki