Yamato

image

Uusi viikko ja uudet kujeet. Tänään teinkin yllätyshyökkäyksen parturiin (Maffin Minna on hoitanut kuontaloani menestyksekkäästi ja taiten vuosia ja vuosia, suosittelen lämpimästi) ja bongasin siitä vierestä sushipaikan missä on pitänyt käydä, mutta en ole koskaan vaan “ehtinyt”. No sehän olikin sitten kivasti kiinni, epämääräiset “remontissa” ja “postimies, kantaisitko postit Big Mama’siin” laput luukulla. En olis halunnutkaan, happamia (jurp jurp).. Kadun toisella puolella sijaitseva Point oli sekin kiinni ja sen näköinen, ettei meinaa aueta ainakaan päiväsaikaan jos koskaan. Kaukana (kaukana kaukana) siinti jo aiemmin mainitun Big Mama’sin kirkkaan punaiset neonvalot ja niiden ääriviivat piirtyneenä linsseilleni maleksin kohti Isoroban Koffarin päätyä.

Broncon viereenhän olikin ilmestynyt sushibuffa (11,70e). Tämä houkutti jotenkin enemmän kuin pizza/kebab, joten luikahdinkin sinne sisälle. Tarjolla on: Susheja (makeja, uramakeja, lohigunkan, paahdettu lohi/sake/ebinigireitä, sellainen sekoitus normisusheja ja niitä vähän omituisempia, missä on majoneesia ja sweetchiliä siinä päällä, vähän Konnichiwan kaltainen setti – tämä alkaa olla niin normi etten viitsi edes yrittää tabuloida kaikkea, tiedätte kuitenkin), sushien tilpehöörit, riisiä, fritattua kanaa, tempuraa+dippikastiketta, pekingin lehmää, kantonin kanaa, pippurikalaa ja mustapapukanaa sekä salaattibaari (vihreitä oliiveja, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia ja ehkä jotain muuta + kastiketta). Oli siellä mahdollisesti (miso?)keittoakin naamioitu sellaiseen riisikeittimeen, mutta en alkanut tutkimaan sen enempää kun ei tehnyt sitä tai salaattia mieli. Näiden lisäksi lounaaseen kuuluu limut limupisteeltä ja tee/kahvi loppuun. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, josta löytyy lasit ja limut. Aseet sun muut löytyvät buffan linjaston päältä.

imageSushit olivat ihan kohtuullisia, tosin se uramakien riisi oli niin tahmeaa, että oli vaikea saada susheja irti buffan tarjottimista tai omasta lautasesta. Maut olivat makeissa ok, ei mitään yllätyksiä ja sama linja jatkui niissä nigireissä. Tuoreita ja riisi oli sopivasti maustettu. Ei nämä mitään hurraahuutoja saaneet irti, mutta se gunkan minkä vetäisin loppuun olikin aika kova pala nieltäväksi. Jotenkin se nori oli mennyt nihkeäksi ja lohihakkelus(?) joka oli täytteenä ei vaan toiminut. Yh. Juomien puolesta se limupiste oli hedonistisen kiva lisä, vaikkakin siitä välittömästi tulee sellainen ABC-linjasto mieleen. Tällä kertaa limut olivat kuitenkin haaleita, joka snadisti latisti sitä lapsenomaista riemua kun saa itse täytellä limpparilasia.

Lämpimät ruoat tulikin sitten hoidettua ihan perinteisellä ruotsinlaivameiningillä, eli riisi keskelle ja sitten safkakimara sen ympärille. Kantonin kana oli ihan ok, hapanimeläkastike ja tärkkelyksen kyllästämän kastikkeen ympäröimä kana ananaksen kera toimii lähes takuuvarmasti. Seuraavaksi vedetty kanafrittipallo olikin sitten ikävämpi kokemus. Ihmeen jauhoinen rakenne ja kuivakan sekä alimaustetun oloinen kana oli yksi heikoimmista friteistä mitä tällaisissa buffissa on tullut vastaan. Tämän jälkeen se pekingin lehmä ei oikein tehnyt kauppojaan. Se pippurikala viimeisteli homman, maistui kovasti kalalle ja siinäkin oli tekstuuri jotenkin epämiellyttävä. Mustapapukana – joka on yleensä oma suosikki – ei uponnut ollenkaan, ei olisi pitänyt jättää viimeiseksi. Kohtuullisen hyvistä susheista huolimatta tämä oli kokonaisuutena aika heikko esitys. Tässä hintakategoriassa löytyy huomattavasti laadukkaampia mestoja (Orchid Itis, Fuku, Sushi Bar Rice Garden to name a few).

imageSisustus on kohtuusiisti, tosin hieman jännän muotoinen ja tästä johtuen sokkelomaisen oloinen pienestä koostaan huolimatta. Paperilyhdyt ja muut semieksoottiset sisustuselementit tuovat vähän itämaista fiilistä. Ihan ok täällä oli asioida. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, ehkä pientä opastusta (limut kuuluu hintaan, tuolta löytyy salaatti ja soppa etc) olisi kaivannut näin ensikertalaisena. Kasvissyöjälle oli ehkä niitä tempuroita ja inari-nigireitä sekä avokadomakeja, mutta en lähtisi tätä kauheasti suosittelemaan. Lapsellisille löytyi syöttötuolit, mutta ennustan aika ruuhkaisaa ruokailukokemusta jos tänne eksyy.

URL www.yamatorestaurant.fi
Puhelin 050-3873989
Osoite Iso Roobertinkatu 17-19, Helsinki

Du Dii

image

Pakko oli saada sitä thaikkua, mutta tällä kertaa suuntasinkin kohti Kallion Karhupuistoa ja sen sivussa (tai no ainakin hyvin lähellä) sijaitsevaa Du Dii -ravintolaa. Tämä on ollut tässä melkoisen pitkään, tosin nykyään paikkaa pyörittää ilmeisesti alkuperäisen omistajan lapset. Hassua sinänsä, ettei ole tullut käytyä tai haettua tästä koskaan safkaa, vaikka olen joskus asunut tässä melko lähellä.

Annoksia saa pieninä (7,50e) tai isoina (9e, 13e jos proteiini on “härkää” tai jättikatkiksia) ja listalta löytyy mm.: Punacurrykanaa tai vihercurrytofua, kanaa/possua/tofua inkiväärikastikkeessa, kanaa/possua/tofua hapanimeläkastikkeessa tai kanaa/possua/tofua basilikakastikkeessa. Annokset saa myös take-awayna, mikä näyttikin olevan se pääasiallinen tyyli, kyseessä on kuitenkin melko pieni kiska ihan muutamalla asiakaspaikalla. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, jonka vieressä oli jännittävästi myös hella. Täällä pääsi seuraamaan ruoanlaittoa lähietäisyydeltä, joka on omasta mielestä aina niin kovin viihdyttävää. Itselle valikoitui punacurrykana isona, kun sitä oli jossain (eat.fi tai Facebook) joku kehunut.

imageRuoka ilmestyi melko rivakasti ja piti sisällään valtavan keon riisiä sekä ison läjän sitä kastiketta. Viereen oli laitettu jonkinlainen kaalipohjainen salaatti. Se salaatti ei oikein ollut omaan makuun, olisin kaivanut siihen happoa ja se tilli (ainakin kuvittelin kovasti maistavani tillin tässä) jotenkin tökki. Höyryävän kuuma kastike oli hieman tulista (lisää potkua olisi saanut chilikastikkeella, jota oli tiskillä, mutta tällä kertaa ei jotenkin tehnyt mieli) ja semiok, tosin tässäkään ei jotenkin se makumaailma kohdannut minua kovinkaan hyvin.

Vähän tällaista mättömeininkiä oli ja riisikään ei ollut ihan niin hyvin keitettyä kuin joissain mestoissa. Oli tämä pieni let down kaiken sen hehkutuksen jälkeen mitä olen vuosien saatossa paikasta kuullut. Suurin piirtein samalla rahalla saa kuitenkin lähellä sijaitsevasta Lemon Grassista huomattavasti maukkaampaa ruokaa ja Chon Thongkin on ehdottomasti suositeltavampi kohde tämän henkistä safkaa kaipaaville.

imageSisustus on melko rähjäinen, tosin ehkä tämä sopii siihen katuruokahenkeen, mutta ei täällä mitenkään erityisen hehkeää ollut istuskella. Hanoi Vietnaminkin pikkuruinen jakkara Kauppahallin käytävällä oli jotenkin kivempi kokemus. Asiakaspalvelu oli asiallista ja nopeaa. Kasvissyöjälle oli niitä tofujuttuja, mutta tosiaan en lähtisi tämän kokemuksen pohjalta suosittelemaan. Lasten kanssa en tulisi, ei tämä muutenkaan ole oikein omiaan ravintolassa syömiseen, vaan enemmän tällainen take-away mesta. Tulipahan käytyä ja pitää joku kerta mennä viereiseen Ipi Kulmakuppilaan.

URL Du Dii
Puhelin 09-730151
Osoite Viides linja 7, Helsinki

Hanoi Vietnam

image

Vuosi lähenee loppuaan, mutta vielä oli aikaa yhdelle makumatkalle. Toissapäivänä bongattu Phở-mesta wanhassa kauppahallissa siinti mielessä ja vaikka käveleminen oli edelleen hieman hankalaa, niin päätin urheilla sporan avustuksella kohti kylmää merenrantaa. Jännästi nimetty Hanoi Vietnam siis tarjoaa (ülla.. no okei, lopetetaan) vietnamilaista katuruokaa, tarkoittaen tässä tapauksessa Bánh mì -patonkeja (5,90e), sitä phota (9,90e), Salad miến nộm eli lasinuudelisalaattia (9,90e), Cơm Bình Dân -riisiannoksia (9,90e) sekä Bún Hà Nội eli vermisellisalaattia Hanoin tapaan (9,90e). Lasinuudeleille löytyi täytteiksi joko katkarapua, nautaa tai kanaa. Vermisellisalaatille taasen kevätkääryle, kanapihvi tai paahdettua possua, jotka olivat tarjolla myös riisiannoksen kylkeen ja pholle löytyi kanaa, nautaa tai näiden sekoitusta. Tarjolla oli myös vietnamilaista jääkahvia (4,90e) sekä kesäkääryleitä (4,90e, lohella, katkaravuilla tai avokadolla + dippi) että kevätkääryleitä (taisi nämäkin olla 4,90e, mutta en muista täytteitä). Ja toki limuja etc, mutta se mikä osui itsellä silmään oli inkiväärikarkit (2e), joita oli pakko ottaa yksi aski mukaan. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille, ollaan kauppahallissa ihan “normimyyjän” kohdalla. Ja näin ollen istumatila tarkoitti sitä käytävää missä seisoskelin ihmettelemässä vitriinin sisältöjä. Ja joo, olisi voinut tietty mennä myös sinnä “keskitilaan”, Storyn viereen, mutta ajattelin että kun nyt kerran street foodia vedetään, niin otetaan ihan autenttinen kokemus.

image
Alkuun nykäisty pötkylä oli ihan hyvä, raikkaat maut ja tuoreet komponentit sekä herkullinen dippi. Ainoa mikä tässä häiritsi hieman oli muotoseikat, eli tämän olisi voinut mielestäni vetää puoliksi ennen (pahvilautaselta) tarjoilua. Mutta sai tämän ihan hyvin syötyä ja mainio alkupala olikin. Pho oli jälleen loistavan kokoinen sammio tavaraa. Tuttuja, leveitä nuudeleita kellumassa höyryävän kuumassa liemessä tykötarpeineen, eli puna- ja purjosipulia, korianteria, limeä (lusikan päällä) sekä jänniä pavun kaltaisia juttuja. Meitsi diggaili tätä oikein huolella, liemi oli erittäin maukasta ja kirkkaan täyteläistä. Kana ja nauta olivat mehukkaita, sipulit toivat rapsakkaa terävyyttä ja ne mustat papua muistuttaneet sattumat olivat herkullisia. Komponentteja oli juuri sopivasti toisiinsa nähden ja tiskin sivusta löytyi vielä lisämausteita – chilirouhetahnaa (samaa kamaa kuin Steam Coffeessa, oli pakko googlailla ja tällä on ehkä nimikin: tương ớt sate’, pitääpä yrittää tehdä joskus itsekin), kalakastiketta, soijakastiketta ja joutsen srirachaa – sopan modaukseen, joita sitten loppua kohden ammensinkin mukaan. Mielestäni tämä sijoittautui hyvinkin No. 5 Coffeen tuntumaan ja oli aavistuksen parempaa kuin Boom Roomin tai Steam Coffeen vastaava, liemi oli niin hyvää, tosin puitteet jäivät jälkeen. Loistavan lämmittävä lounas, käppäilin sitten takaisin konttorille iloisin mielin ja pieni polte suussa. Ne karkit olivat ihan kivoja nekin, tahmeita kuin toffee hauskalla inkivääripotkulla loppua kohden.

image
Sisustus on kauppahallin käytävälle aseteltu muovijakkara ja ohut ikkunalauta millä voi tasapainoitella ruokansa. Tässä oltiin jo aika diipeillä leveleillä kun söin keskellä turistivirtaa. Ihan jännä kokemus ja hauska välillä tällaistakin kokeilla, mutta ei tässä nyt aina viitsisi näitä soppia vedellä. Mutta kyllä minä tästä vanhasta kauppahallista pidän, mielestäni remontti on ihan hyvin onnistunut. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjille oli niitä avokadokesäkääryleitä ja mahdollisesti niitä salaatteja voi ottaa vegenä? Mene ja tiedä, aika lihapainotteistahan tämä on, kun phokin oli selvästi keitelty oikeaoppisesti jostain eläinperäisestä. Lasten kanssa en varmaankaan yrittäisi trapetsitaiteilla näillä istuintiloilla, mutta himaan voisin viedäkin, jos tämä olisi jotenkin matkan varrella. Sen verran oli hyvää sapuskaa.

image
Ja tähän loppui tältä vuodelta. Myöhemmin tänään ilmestyy sitten minun näkemys parhaista lounaspaikoista, perustuen luonnollisestikin niihin paikkohin missä olen käynyt itse. Ja ne Leftin kengät mitkä näkyy kalosseineen kaikkineen tuossa ammattilaistasoisessa (*kröhöm*) ruokakuvassa? Aivan loistavat, ensi kipuiluiden jälkeen (ruskeat kengät sujahtivat sellaisenaan, mutta ne mustat vaativat sen yhden päivän via dolorosan asettuakseen) nämä kengät ovat tuoneet suurta onnea elämään. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Hyvää uutta vuotta kaikille!

URL www.vanhakauppahalli.fi/kauppiaat
Puhelin 044-7199099
Osoite Eteläranta, Helsinki