Tag: terassi

Colorado

Meni optimoinnin seassa ihan sekoiluksi ton lounaspaikan kanssa, joten päädyin lopulta pienimmän resistanssin omaavaan reittiin, varsinkin kun oli uudehko Colorado (mountains/mnts?) ilmestynyt Mikonkadulle, On The Rocksin viereen (mitä tässä oli aiemmin, joku kaljabaari?) ja listakin vielä lupaili kiintoisia asioita (olipa hienosti rönsyilevä lause, hyvä Juha!). Törmäilin tunneleita pitkin Steissille ja siitä sitten torin kautta terassille.

Coloradolla sinänsähän on pitkähköt juuret Stadin ravintolamaailmassa, muistan kun 2000-luvun vaihteen IT-sekoilun nousu-uho-tuho aikoina oli se alkuperäinen Unskan Colorado, josta kaikki legendatkin kumpuavat.

Siellä tuli käytyä ehkä kerran tai kaksi, sitten se levisi mm. Simonkadun Scandicin kivijalkaan (jossa oli itseasiassa lounastakin joskus tarjolla, mutta ei enää viime vuosina) sekä muistaakseni Fennia-korttelin sisuksiin jonnekin (ei pysty muistamaan tuota tarkemmin). Oi niitä aikoja, itsekin oli vielä märkäkorva ja vähemmän kyyninen. Mutta hei, se lounas!

Tex-Mex, kitchy decor and good ol’ rock’n’roll will meet you on the doorstep of this restaurant. The BBQ ribs I had for lunch were not as succulant as I would have wished, so maybe just get a beer and enjoy the atmosphere.

Other Tex-Mex restaurants in Helsinki are Santa Fe, Cantina West and Pancho Villa.

Eli siis (pure) jänkki-/texmex-meininkiä, burgereita, fajitaksia jne. Tänään oli tarjolla: Cobb salaatti (10e), Pulled Chicken Po’boy (13e), Petit Tender Steak eli pihvi pippurikastikkeella bataatilla ja kasviksilla (19e), grillattua seesamitofua (12e), tabasco-hunaja Ribsit (13e) sekä loppuun juustokakkua (4e). Itse tulin vartavasten noiden ribsien takia mestoille, joten valkkasin ne. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa baaritiskille, joka olikin varustettu yllättävän runsaalla pullovalikoimalla. Ruoka tulee pöytään.

Ribsit saapuivat ranskalaisineen kohtuullisessa ajassa ja annos oli oikein runsaan oloinen. Ranut olivat rapsakoita ja (tiskiltä napattu) ketsuppi auttoi, kun ne muuten tuntuivat melko jauhoisilta. Coleslaw oli liian överisti majoneesista ja olisi kaivannut enemmän happoa tms.

Ribsit olivat menneet yli ja tuntuivat paikoitellen kuivahkoilta. Sitä tabascoa en kyllä tästä keksinyt mitenkään ja vaikka korianterista pidänkin monessa kontekstissa, niin tässä se ei kyllä toiminut, kuten ei oikein se tuore chilikään. Jotenkin tässä oli fuusioitunut texmex ja kaakkoisaasialainen keittiö vähän väärästä kohtaa kiinni, eikä lopputulos tuntunut järin mielekkäältä.

Sivuun tuli myös pari viipaletta ranskista ja voita, sinänsä kiva kun tulee leipää. Toimi tämä tällaisena mättölounaana, mutta jotenkin täällä istuskellessa tuntui siltä, että potentiaalia voisi olla enempäänkin (Restamax voisi vähän skarppaa keittiötä?). Ainakin raameihin oli laitettu ajatusta sen verran.

Sisustus oli meinaan sellaisella överillä tavalla kiva, ainakin itse pidän tällaisesta liioitellusta/kitchimäisestä vedosta, kun se on tehty oikein. Ja tässä sitä sitten oli, aina faux-lehmännahkatuoleista isoihin seinämaalauksiin asti.

Taustalla soi vähän liian lujalla (mutta ei häiriöksi asti) vanhaa hyvää rokkia, kuten mm. Donovanin Season Of The Witch. Tämä yhdistettynä autingon pilkahduksiin, jotka tulvivat isoista ikkunoista ja Rautatietorin vauhdikkaaseen menoon sai jotenkin sellaisen hyvän perjantaiboogien päälle. Harmi että ruoka ei tukenut tätä muuten oikein positiivista kokemusta.

Asiakaspalvelu oli rennon kohteliasta ja sujuvaa, vaikka salia ei hoitanutkaan kuin yksi hyvin kiireinen nuori neiti. Hyvin näytti sujuvan multitaskaaminen, siitä kiitos. Kasvissyöjälle oli sitä tofua, mutta ehkä tämä mesta kuitenkin soveltuu enemmän siihen ruukun louhimiseen. Paluumatkalla oli pakko hakea pari palaa saippuaa Asematunnelin Lushista perjantaiylläriksi R:lle.

Ps. Hauskaa viikonloppua!

Pps. La Soupe on siirtynyt Isoon Omenaan ja tilalle on napsahtanut joku jännä Eat Mi. Pitää stedaa joskus kun kaipaa jotain kevyempää. Ja nyt vasta tajusin, että Luckiefunin eka keskustamesta onkin entisen Tamarinin tilalla Fredalla. Toinenhan on avattu Splizzerian tilalle.

Ppps. Mitä nää hylkeet oikein on?

Pppp(jne)s. Oficina on pistänyt keväällä lapun luukulle, se ei kauaa kestänyt, ilmeisesti toi kellaritila on vähän haasteellinen? Caverna (jossa siis olin eilen lounastamassa työn merkeissä, enkä jaksanut enää kirjoittaa neljättä versiota samasta raflasta, edelleen oli hyvä ja runsas) tosin on saanut samankaltaisen toimimaan, tai ei ole ainakaan vielä lopettanut, vaikka hintaa onkin joutunut nostamaan jne.

P^ns. En tiennytkään, että nimelläni on niin hieno perintö arabimaailmassa. Sitäköhän ne hessut sillä Qatarin duunireissulla hymyilivät?

URL www.ravintolacolorado.fi
Puhelin 0100-5545
Osoite Mikonkatu 15, Helsinki

KuuKuu

Voi sitä vaiheilun määrää kun skodaamisen keskellä yritin pähkiä seuraavaa lounaspaikkaa. Lopulta otin satunnaisotannalla listalta ensimmäisen mihin sormi osui ja lähdin köpöttelemään subtrooppisessa ilmastossa erittäin asiaankuulumattomissa vaatteissa.

Lasipalatsin työmaan nurkalla hajosin (ei kestänyt kauaa) ja hyppäsin ensimmäiseen sporaan kohti Töölöä ja sen Museokatua, josta ravintola KuuKuun pitäisi löytyä. Kansallismuseon taakse kaartaessa alku näytti ihan tutulta, vastaan tuli mm. Tanskalainen Voileipä sekä Marocco. Mutta tästä eteenpäin tajusin, etten ole tätä pätkää koskaan kävellyt. Täältähän löytyi ihan tuntemattomia rafloja, jei!

A bistroish neighborhood restaurant with classic but simple lunch dishes and a more comprehensive á la carte.

Other restaurants in the vicinity are Elite, Aito and Töölön Sävel.

Hyökkäsin KuuKuun terassin kautta sisälle ja kun minut oli ohjattu pöytään, niin pääsin tutkailemaan listaa. Kyseessä on siis kotiruokaa lautasannoksina tarjoileva ravintola, josta löytyy myös á la carten tarjooma lounasaikaan.

Normaalisti päivittäin vaihtuvalla listalla näyttäisi olevan yksi vaihtoehto (10e), mutta koska on torstai, niin näitä oli kaksi: Pyttipannu sekä (tottakai) hernekeitto ja pannukakku. Itse kaipailin spydäriä pitkästä aikaa, joten otin sen. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä.

Alkuun tuli tuoretta leipää ja vaahdotettua (ja ruskistettua? Jotenkin tämä oli aavistuksen syvemmän makuista, voi johtua myös lisäsuolasta) voita. Leipä oli hyvän makuista, varsinkin sen voin kera, mutta aika tiivis setti, ei ollut hapanjuureen väsättyä eikä kuorikaan ollut mitenkään erityisen rapsakkaa. Mutta tuore leipä maistuu aina.

Pyttipannu saapui melko nopeasti, tämä selvästi kyhättiin melko alkutekijöistään. Annos oli passelin kokoinen lounaaksi ja koostui pikkelöidystä punajuuresta (blech), sinapista, paistetusta kananmunasta sekä tietty paistetuista perunoista, makkarasta ja sipulista.

Uudet perunat olivat herkullisia ja niissä oli ihan paistopintaakin, makkara oli laadukasta ja sipulit sitoivat kaverit yhteen. Sinappi oli maittavaa ja jostain syystä tällä kertaa ne pikkelöidyt punajuuretkin sopivat haarukalleni, ehkä nämä olivat itse pikkelöityjä tai sitten minuun on iskenyt joku kesähulluus.

Vähän jäin kaipaamaan maustekurkkua ja harmittavasti kaniksen keltuainen ei ollut juoksevaa nähnytkään. Noin muuten tämä oli oikein oiva spydäri ja hoiti hommansa hienosti. Suosittelen koestamaan mestaa jos olette näillä nurkilla pyörimässä.

Sisustus oli yksinkertaisen tyylikäs, tila oli jaettu viihtyisän oloiseen baariin sekä ruokasaliin. Tällainen kivan oloinen kortteliravintola ja taustalla rauhallisesti soiva ääniraitakin oli ympäristöön oikein sopivaa. Ikkunoihin oli laitettu koristeeksi jotain heinää, joka on näemmä ajan saatossa kerännyt melkoiset pölykerrostumat.

Tällaisena entisenä siivousalan toimijana voi vain todeta, että joitain asioita on vaikea puhdistaa ilman että ne menevät pilalle. Muistan yhdenkin kerran kun alettiin porukalla pesemään erästä valtavan kokoista seinää ja aika nopeasti nuohottu kohta olikin sitten täysin eri värinen kuin muu maalipinta. Siinä piti alkaa aika luovaksi, kun alue täytyikin entisöityä. Mitä tästä opimme? Ei kannata edes yrittää.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli á la carte listalta juttuja, mutta varsinaiset kotiruokalounaat näyttivät aika lihapainotteisilta. Lasten kanssa mahdollisesti hyvinkin piipahtaa, jos asuisi lähistöllä.
Ps. Oli muuten eka kerta kun kävelin Minervan puistoon. Ihan kiintoisan oloinen “sisäpiha” ja hieno kirkkokin väsätty sivuun, tuli jo vähän sellainen olo että olisi lomalla seikkailemassa (joka onkin onneksi kohta edessä).

Pps. Tämän kaupan ikkuinoissa näkyviin esineisiin liitetyt “retro”-kyltit olivat mielestäni aika redundantteja. Ihan himmeetä, että tällaisiakin löytyy vielä. Tulee vähän mieleen se Thalianaukion rautakauppa, mistä kävin itse KOP-pankin säästöpossuun (Jeans-tili!) säästetyillä masseilla ostamassa mutsille leivänpaahtimen. Käytin vielä siinä sellaisen vanhan vitosen, joka oli mennyt jo pois käytöstä. Kohteliaasti kysyivät, että olenko varma että haluan käyttää sen ja olinhan minä, kun halusin sen paahtimen.

URL www.kuukuu.fi
Puhelin 09-27090974
Osoite Museokatu 17, Helsinki

Pupu

Jes! Pääsin lopulta kotiin asti ja oli erittäin hienoa nähdä perhettä pitkästä aikaa. Paineentasaus teki tehtävänsä ja nyt on taas energiaa vääntää bittiä. Alkoikin jo olla vähän sellainen kyllästynyt olo, mikään ei oikein tuntunut miltään ja silloin ollaan menty jo vähän liian pitkälle. Mutta nyt on pää kuosissa, rento olo ja sain varpaisiinkin sellaset hiertymiin tarkoitetut laastarit, joten meno senkun yltyy vaan. Aavistuksen kiirus kuitenkin vielä, joten päätin ottaa nopean hengähdystauon ja käydä vetämässä jotain kevyempää kaikkien näiden snäcksien jälkeen.

Veggies on the menu at this healthy salad bar leaning heavily to the take-away side of doing business. The salad I had was large, tasty and made me feel good.

For more lunch salads, take a gander at Trocadero, Oatz and Cafe Aalto.

Kohteeksi valikoitui Pupu, jolla on etäpiste nykyään Manskulla, Solon vieressä (saisikohan tuolta muuten niitä parempia kävelykenkiä, pitääkin käydä tsekkaamassa). Tämän pikku kiskan ulkopuolella on pari pöytää ja sisältä löytyy yhden hengen vetävä baaritiski. Tämä hauskasti nimetty tavintola tarjoilee pelkkiä salaatteja ja menu on rakennettu terveysnäkökanta kärjessä.

Tarjolla on esim. (en rupea kaikkea tabuloimaan tähän, heillä on selkeä webska): Caesar eli roomansalaattia ja lehtikaalia, kirsikkatomaattia, parmesaanikeksiä, parmesaanilastuja ja pehmeää Caesar-kastiketta(10e); Caesar plus eli sama kanalla ja kaniksella (15e); Hotti eli salaatti katkiksilla ja Srirachalla (16e) sekä Nice & spicy eli lehtikaalia, pinaattia, Ras el Hanout -paahdettua kukkakaalia ja bataattia, kotijuustoa, chilipaahdettuja kikherneitä, kirsikkatomaattia, paprikaa, hummusta ja pehmeää kurkku-jugurttikastiketta (12e).

Näiden lisäksi on smoothieita ja juomia, mm. tölkki kookosvettä (3e), joka tuli otettua, vaikka edellinen kokemus kookosvedestä oli puistattavan kamala. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, aseet saa samaisesta mestasta ja vesipiste (onpas nämä tällaiset lasitönikät nykyään yleisiä) on oven vieressä. Itse otin tuon Nice & spicyn, kun se Ras el Hanout -mausteseos kiehtoo.

Salaatti tuli eteen hyvin nopeasti (näitähän saa siis myös mukaan, tai oikeastaan erityisesti take-awayna) ulko”terassille”. Annos oli runsaan värikäs ja sisälsi melkoisen määrän komponentteja. Tämähän oli oikein oiva salaatti! Lehtikaalikin oli onnistuttu naamioimaan syötävään muotoon ja hummus oli erittäin maittavaa, tätä tulikin lörtsyteltyä siemeniä yms juttuja täynnä olevalle leivälle. Leipä oli ihan jees, kiva että oli tällanen ituhippileipä, sopi tähän annokseen mainiosti.

Ja se juustokin oli tosi hyvää, vähän sellaisen miedon vuohenjuustofetan oloista ja ainoa mitä oikeastaan jäin kaipaamaan tässä oli sitä tulisuutta, jota ei ollut nimeksikään. Ne chilipaahdetut kikherneet olivat myös aika jänniä, lähempänä sellaista poksahtelematonta popparin jyvää. Hampaissa vaan napsahteli kun rouskuttelin pupumaisesti (I’m not sorry) haarukallisia herkkusaldea. Erittäin hyvä lounassalaatti ja juurikin sellainen överiterveellisen oloinen systeemi, mitä kaipasinkin. Ja vaikka oli nälkä, niin en mä tätä ihan kokonaan jaksanut syödä, eli kustannukseltaan tämä oli mielestäni ihan sopiva.

Tosin eläinprotskua sisältävät annokset olivat kyllä aika suolaisen hintaisia. Se kookosvesikin osui ja upposi, johtunee siitä “luonnollisesti kookoksesta lähtöisin” olevasta sokerista joka makeutti tämän lähemmäksi jotain hiilihapotonta limpparia. Mutta toimi siis ja sekin toi tähän ruokailuhetkeen oman voimistavan elementtinsä. Pitää varmaan huomenna mennä vetämään joku iso köntsä karrelle palanutta lihaa tämän vastapainoksi. Tai se lampaan pää Itiksessä. Pupu oli oikein hyvä terveemmän lounaan kohde, kannattaa testata.

Sisustus on pienen kioskin oloinen, siisti ja uutuuttaan kiiltelevä. Ulkona olevat asiakaspisteet olivat aika hauskoja salaatin syömiseen, vaikka kieltämättä tälleen “tarjolla” oleminen vähän vaivasikin, olen enemmän tottunut tuijottamaan muita, enkä olemaan tuijotuksen kohteena. Mutta vuoroin vieraissa jne. Kauniina kesäpäivänä Manskun vilinässä syöminen osoittautui ihan kivaksi toimenpiteeksi.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja nopeaa, tässä ei tarvitse turhaan odotella. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä vaihtoehtoja, suosittelen kokeilemaan. Lasten kanssa voisi tehdä vähän tiukkaa näin pieni tila. Huomaa, että se pääkallopaikka tälle ravintolaketjulle (kai kahta voi kutsua jo ketjuksi?) on Uudenmaankadulla ja siellä on varmaan tilaakin hieman enemmän. En kuitenkaan mennyt sinne, kun oli tähän hetkeen liian kaukana (olen itseasiassa säästellyt tätä kiireiselle päivälle) ja sitäpaitsi se kohta Uudenmaankadusta on ymmärtääkseni remontissa, eikä raflan julkisivu ole kovinkaan kuvauksellinen. Ja minähän olen tunnettu ainutlaatuisen hyvistä valokuvistani (not).

Ps. It’s good to be back, takaisin hevosen selkään ja uusia rafloja kohti. Yllä oleva kuva on jännä bunkkerin ovi viikonlopun kävelyreissuilta.

URL www.pupu.fi
Puhelin 050-3299731
Osoite Mannerheimintie 4, Helsinki