Tag: soppa

Fat Lizard

Tänään olikin sitten jalat hellinä aamuhämärissä tehdystä juoksumattolenkistä (robot.. eiku gansta rap made me do it) ja vaikka kuinka yritin motivoida itseäni liikahtamaan johonkin pidemmälle kävelylle, niin muut vaihtoehdot alkoivat houkuttaa liikaa. Olin skannannut läskin liskon lounaslistaa kommentin innoittamana ja osittain tiistain menun perusteella (teki mieli kalaa ja jotain aasialaista) päädyin tunneloimaan Otskiin, tosin ensin piti skoraa hanskat, kun olin aamulla onnistunut dumppaamaan toisen niistä johonkin.

Tämä aamu jää pitkäksi aikaa mieleen, ei oikein näköjään parin tunnin unien jälkeen hommat suju ihan kybällä. Mutta niin, hanskat kädessä suuntasin metrolla teekkarien keskelle ja koska olin ajoissa, niin yritin bongaa sitä taloa, jonka vieressä oli joskus vuosia sitten kontti jota kavereiden kanssa skannailtiin venäläisellä säteilymittarilla (josta kuului huolestuttava piipitys). Joskus ajettiin myös teekkarikylän läpi paloautolla, sekin oli hyvin kiintoisa reissu. Täältä on paljon hyviä muistoja ja TKK:n kirjastosta lainattujen kirjojen oppeja.

A tasty home-cooked buffet deep in the Otaniemi campus area, the subway will take you to the front door.

For more interesting restaurants you can get to with the tube, take a look at Gurkha, Tikke and Chengdu.

Metrolla pääsikin yllättävän viereen, rafla oli tien toisella puolella. Lounaaksi täällä on kotiruokabuffa (12e) joka sisältää salaattia, soppaa, leivät, lämpimän ruoan (vege ja liha tms) sekä kahvit loppuun. Tähän saa halutessaan (+5,50e) kylkeen upgreidatun pääsafkan, joka tänään oli: Muscovado glaseerattua kanaa hiiligrillistä ja mausteista ‘Asian coleslaw’. Buffassa oli: Bataattikeittoa ja tzatzikia, miso-paahdettua lohta, wasabimajoneesia, seesaminuudeleita, punaista vegan-tofu-currya, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, juusto-kirsikkatomaatti-oliivisalaatti, oliiveja, coleslaw, perunasalaatti, bulguri-papu-punasipuli-kirsikkatomaattisötkötys, artisokan sydämiä, ituja yms), leipää (flatbread ja maalaisleipä) tuorejuustolevitteellä sekä loppuun kahvia tai (pussi)teetä. Otin normibuffan.

Alkuun piti nykäistä soppa, johon listan mukaan piti kuulua valkosipulikreemi, mutta en jotenkin tajunnut tuikata sitä tzatzikia kulhoon, joten sinnittelin pelkillä siemenillä yms. Keitto oli ook, olisi saanut olla kuumempaa ja isommin maustettua, tosin edelleenkään en sitä ehkä maustanut korrektisti.

Pääruoka tuli kasattua normaalilla ruotsinlaiva-menetelmällä lautaselle, mutta kuitenkin sillä erotuksella, ettei alussa ollut sitä wasabimajoneesia tai tofucurrya saatavilla. Otin niitä santsikierroksella, kuten myös leipää. Salaatti oli ihan jees, tuoreet komponentit ja melko runsas valikoima. Ehkä tässä vähän hämäsi tuo makujen kakofonia, en löytänyt salaateista mitään punaista lankaa, vaan oli vaan duunattu kaikenlaista ja heitetty esiin. Veget olivat joka tapauksessa sopivasti maustettuja, mutta ainoastaan se kivasti kynsilaukkaa sisältävä jogurttikastike muodosti muistijäljen.

Lohi oli saanut hennon maukkaan misohunnun ja oli onnistuttu jättämään mehukkaaksi, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että uunilohta, tuota linjastojen kaurapuuroa, tässä vedeltiin. Seesaminuudeli olisi kaivannut rohkeampaa maustamista, nyt tämäkin jäi sen cacikin alle. Toisella rundilla noukittu curry oli saanut enemmän väriä pintaan ja oli ehkä maistuvin elementti lounaassa, tosin se wasabimajoneesi komppasi oikein kivasti lohta, jota otin vielä pikku biitin kanssa.

Leivät oli tällaista perustasoa, maalaislimppu oli mahtipontisen kookas ja hienon näköinen kun siitä sorvasin siipaletta, mutta kuori ei rasahtanut eikä taikina ollut kuplinut. Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni onnistunut kotiruokabuffa ja selkeästi hintansa väärti, mutta ei sen enempää. Hyvä suoritus tämäkin, kannattaa käydä jos on huudeilla tai muuten vaan länsimetron matkassa ilman selkeää suunnitelmaa.

Sisustus oli kotoisan oloinen, jotenkin silleen jännällä modernila retromeiningillä duunattu, hieman tuli näin jälkikäteen mieleen Down With Love -leffa. Taustalla soi Pettyn Free Fallin’, joka sekoitti pakkaa entisestään, tuli ihan 80-90 luvun vaihde mieleen ja kauhea flanellipaidan kaipuu. Onneksi joulupukki toi yhden sellaisen tosin mukavan isi-paidan yöasusetissä, mitä voinkin sitten perheen riemuksi aina pitää. Pitääkin pistää Nevermind soimaan kotimatkalla.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Pirteä kassaneiti jopa ehti proaktiivisesti esitellä buffan toimintaa, mikä on harvinaista näissä meiningeissä. Tammikuun vegaanihaastajille oli sitä currya salaatin ja sopan kaveriksi, eikä se ollut mikään huono vaihtoehto ollenkaan. Lasten kanssa tuskin tulisi eksyttyä näihin koordinaatteihin, mutta tilaa on jne. Ehkä webskasta voisi ilmetä jotenkin, että tämä on buffa? Oma lukutaito on niin heikko, että luulin lounaan olevan lautasmallisen ja näin olin jo asennoitunut pleitattuun lohibiittiin rapsakaksi paistetulla nuudelilla, tosin se johtui todennäköisesti vaan liiallisen urheilun tuottamasta nälästä.

Ps. Jatkona eiliselle self-service jutulle, New Yorkerissa on mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten Woltit ja Uberit yms ovat muuttamassa ravintolakenttää.

Pps. Jeps, toi uusin IOS photo editori on markan p*sce. Näemmä jos croppaa tarpeeksi monta (ehkä yli kymmenen) kuvaa putkeen, niin laite pitää bouncaa, että taas toimii. Filttereitä pystyy vielä duunaa ja tallentamaan, mutta croppaus ei käy. Tasalaatua Piilaakson ihmemiehiltä. Tai sit mun taidot ei vaan riitä.

URL www.ravintolafatlizard.fi
Puhelin 020-1277710
Osoite Tietotie 1, Espoo

Street Bar

Huh huh *kahinaa* Ootas kun mä nousen tuolille täältä lattialta *kolinaa* Yyh, että voi olla täynnä, venaa hetki, pitää hetki puuskuttaa. *puuh* No ni, nyt pystyy taas. Joo, siis oli taas perrrjantai ja piti saada murkinaa – ota hei tuoli, istu alas, tässä voi kestää – niin, siis perjantai. Joo. Ja tota mä ajattelin ensin, että vois mennä ehkä jotain nepalilaista hoitaa, mutta ainoo mikä tuli mieleen äkkisältään oli Muskan ja jotenkin ei nyt vaan jaksanut sinne, tiätsä? No joo, kuitenkin. Aloin sitten häröilemään ton mun listan kanssa, siis se siellä selaimen buukmarkeissa, minkä mä näytin sillon joskus, muistatsä?

Ai niin, et sä varmaan siitä illasta. No mut kuitenkin mulla on se lista ja sitä sit skannailin.. kai sä kuitenkin sen laivan muistat? Siis se iso siellä rannassa, mikä me u.. Ai ei vai? Joo, älä kysy, et sä halua tietää. Niin, no sit mä bongasin sieltä listalta yhen uuden mestan Hakiksessa, siin Vii Voanin hollilla. Ja kun mä katoin sen listan, niin siellä oli spydäri ja lasagne. Pakkohan sinne oli mennä. Ai hä? Joo, Karvinen indeed. Mut kuuntele nyt. Mä hyppäsin Steissin edest sporal mestoille ja menin skruudaa.. Ai mitä siellä oli? No anna ku mä kerron.

An all-you-can-eat buffet with many heavy choices and an average salad bar. The pizza and fresh bread was pretty good, but other than that this was not an awesome culinary experience.

More buffets in the vicinity are Raiku, Oiva and Sävel.

Kotruokabuffa (9,90e) – “Empire lounasbuffet”-nimellä varustettuna – löytyy tästä Fu Man Loun tilalle nykerretystä ravintolasta. Katselin tosiaan etukäteen listaa ja mietin päissäni, että mikäköhän niistä vaihtoehdoista kuuluu listaan ja mikä ei. Paikan päälle päästyäni kävi ilmi, että kaikki. Ihan kaikki. On soppaa, salaattia, lämmintä ja lisukkeita sekä loppuun jälkkärit ja kahvit yms.

Tänään sieltä löytyi mm.: Joku kasviskeitto (#laputoiskiva), lasagne, kanarulla, jauhelihapihvi kermakastikkeessa, paahtopaisti pippurikastikkeessa, pyttipannu kananmunalla, paahdettua lohta, kanavarras, lapinleike, juustoburger, pizza buffet, riisiä, ranuja, välimerellinen salaattibaari (tzatziki, hummus, marinoituja oliiveja, jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku jne jne) sekä mustikkapiirakka. Ja oli siellä muutakin, mutta käsi väsyy, ei pysty. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, välineet ja juomat (vesi, mehu, kotikalja ja maito) löytyvät buffasta.

Alkuun piti heittää salaattilautanen, ettei mene ihan hillittömäksi (meni se silti). Aloitin kasvissopalla (vaimitätääoli) ja se oli aika neutraali kokemus, lämmintä, ei maistunut mitenkään vahvasti miltään, tekstuuri oli aavistuksen rosoinen. Salaattibaarin antimet eivät nekään olleet ihan mitään hehkeimpiä, mutta tomaatti-kurkku-salaatti olivat tuoreita ja marinoidut oliivit olivat hyviä.

Hummus oli snadisti tunkkaisen makuista, tzatziki olisi taas mielestäni kaivannut reilusti enemmän valkosipulia ja sitruunaa sekä vähemmän makeutta. Liiallinen makeus vaivasi myös marinoituja punasipuleita, mutta punakaali toi kivasti kirpsakkuutta haarukkaan. Mummon kurkut olivat nekin aika pliisun oloisia, lisää happoa vaan reilusti näihin. Tuore leipä oli hyvää, sellaisia pizzataikinasämpylöitä mihin törmää pizzamestoissa.

Pääruokalautaselle tulikin sitten sellainen setti (ei pystynyt maistaa kaikkea, vaikka yritinkin ottaa aika kattavan läpileikkauksen jutuista), että pöytä notkui. Ja niin notkui polvetkin, kun lähdin menemään. Valitettavasti runsaudestaan huolimatta, lämminkään puoli buffasta ei sytyttänyt erityisemmin. Paitsi pizza, siinä oli kivan rapsakka pohja ja tulisia chilejä. Lapin leike oli jättänyt panerointinsa tekstuurin lämpöhauteeseen ja liha oli snadisti kuivakan oloista. Jauhelihapihvi kermakastikkeessa oli ottanut damagea pannulta hieman väärässä kulmassa ja tätäkin vaivasi ylikypsyys.

Spydäri oli pettymys, vähän liian ronskeja biittejä, mutta ei harkitun oloisia, vaan enemmän kiireen tuntuisesti väsätty versio. Sinappi toki jeesasi tässä ja eihän paistettu makkara-peruna-sipuli voi ihan kamalaa olla, mutta silti. Lasagne oli semijees, keskittyen lihaan ja pastaan, tästä puuttui se juustoisuus sekä pitkään haudutetun tomaatisen kastikkeen, että bechamelin tuoma mehevyys. Tämä on tällainen mättöbuffa ja sellaiseksi ihan ok, jos yrittää vaikka tankkaa viikonlopun safkat perjantai lounaalla. Mutta jos sellaista kaipaa, niin suosittelen silti tsekkaamaan esim. Cavernan.

Sisustus on aika samanoloinen kuin Fu Man Loun aikaan, tsori taas noista kuvista. Siellä oli pimeää, enkä mä vaan osaa. Enkä muutenkaan pistä mitään tripodeja pystyyn tai hiero niitä kuvakulmia, mähän oon vähän tällanen salarakas, joka viettää ohikiitävän kiihkeän tuokion mestan kanssa ja sitten viilettää takaisin kaupungin yöhön. Tai jotain.

Parit kasvit ja olutalusista nidotut installaatiot olivat televisioruutujen lisäksi raflan pääasialliset koristeet. Tummanpuhuvat ja ajan patinoimat kalusteet toimivat varmaan parhaiten illalla stoben kanssa istuessa. Kasvissyöjälle oli teoriassa juttuja, mutta oli tämä aika lihapainotteinen tarjonta. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. Tuon satsin jälkeen ei olisi mitenkään jaksanut lähteä patikoimaan, mutta NSA:n kauko-ohjaimen motivoimana ja aikaisemman kommentin perusteella päätin tehdä pikku rundin, joka sitten eskaloitui pidemmäksi tetsaukseksi. Haapaniemenkadulta ei löytynyt kuin Cafe Namcha, Chokh Di Kitchen on ehkä sen taustafirman nimi. Ja Samson’s afrikkalaiskauppa mainosti lounasta posterilla, mutta se oli African Potsin lounas. Tosin maha pystyssä en vaan kyennyt menemään sisälle kyselemään tarkemmin mahdollisesta tarjonnasta. Luulen, että pitää pitää luova tauko lounaista, jotta pystyy taas maanantaina syömään jotain.

Pps. Ravintola Kaisaniemen terassi talviteloilla. Hyvää viikonloppua!

URL www.streetbarkallio.fi
Puhelin 0400-440813
Osoite Hämeentie 10, Helsinki

Brokadi (Päivällinen)

Tapaaminen herra J:n kanssa ja pääsin ehdottamaan Brokadia, johon olin taannoin tutustunut lounaan merkeissä (kuinkas muuten). Aikaisempi aie Taiteilijan käyntikierroksen yhteydessä tehtävä Dan Dan -nuudelien nauttiminen oli jäänyt vain suunnitelmaksi, koska aika oli sillä kertaa määrittävä tekijä, eikä edes ollut nälkä vielä siihen aikaan kun ajoin raflan ohi.

Tällä kertaa nälkä oli maksimoitu, olin käynyt Koyossa aiemmin (tämä oli siis viime viikon torstaina) ja yrittänyt syödä maltillisesti. Tapasimme hämyisällä parkkipaikalla, johon hän oli kaartanut uuden sähköautonsa, kun sillä tavalla suuntautunut. Lumisen Kalasataman läpi kruisaillessamme pääsimme höpöttämään kuulumisia, mikä piristää aina.

Dinner at the deliciously spicy Chinese restaurants in the outskirts of Helsinki. The trip over here is definitely worth it and the Chinese new year special Sichuan seafood barbaque I had with my friend was truly amazing.

Some of the other Chinese restaurants in Helsinki are Cheng Long, Chengdu and Jing Cheng.

Kiinalaista siis ja iltalista onkin melko kattava otos kaikenlaista herkkua, liitän mukaan muutaman kuvan menuista ja webskastakin löytyy tiedot. Mestassa oli myös kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi “barbaque” merenelävistä (joku 30e tms, oli siis “ohi” normaalin menun) ja otettiin se jaettavaksi, kaveri kun ei karvaisia otuksia kaipaa.

Itse oli pakko ottaa vihdoin ja viimein se Dan Dan -nuudelit (12e), sivuun vetäistiin vielä salaattia sichuanin chiliöljyssä (8e) sekä karhun kämmenen muotoinen tofu kiinalaisilla sienillä (15,80e). Ruokaa otettiin liikaa, tosin siitä kyllä varoiteltiin, tämä ei meitä haitannut.

Ja kyllä sitä safkaa sitten tulikin. Ekaksi tuli se nuudeliannos, jossa oli siis possua (mikä on ymmärtääkseni normisetti) ja chiliöljyä jne. Täytyy sanoa, että tämä ei ollut valitettavasti kaiken sen Food Rangerin hehkutuksen arvoista, vaikka ihan hyvä olikin.

Nuudelit olivat sopivan napakoita, liemi oli semimaukasta, ehkä vähän vetistä omaan makuun, ja possu oli lähinnä ravintoarvojensa takia kaverina kulhossa. Chilejä ei tässä juuri näkynyt ja aloin jo miettimään, että olinkohan valinnut kohteen väärin. Toki se edelleenkin upea chiliöljypurkki toimi hienosti annoksen modaukseen, mutta silti.

Äyriäs-yms bbq tuli pöytään seuraavaksi ja yllätti koollaan. Tämä oli tällainen uunipellillinen safkaa ja aivan tajuttoman hyvää heti ensi puraisusta lähtien, palauttaen voimalla uskoni päivälliskohteen valintaani. Tässä oli kaikki kohdallaan, maku oli huumaava, chili ja sichuanin pippuri puskivat esiin, mutta ei liikaa.

Vähän tässä pääsi pyyhkimään hikeä otsalta ja hetkittäin täytyi ottaa taukoa, mutta ei tässä silti ollut tulisuus pääasiassa vaan se uskomattoman hyvin keitetyt komponentit, jotka pyörivät siinä upeassa kastikkeessa.

Tällaista ei ole tullut itsellä vielä vastaan, vaikkakin Madridin Ni Hao oli sekin ihan törkeän hyvä kiinalainen (ja olen päättänyt pitää noi Madridin ravintolajutut privaattina, kulunut liikaa aikaa jne monimutkaisia syitä, mutta tuolla kannattaa käydä jos on sielläpäin liikenteessä).

Viereen vedetty tofu-annos oli herkullinen, syvän maukkaan kastikkeensa ja itsellekin maistuvien sienien kanssa. Tämäkin oli tavanomaista parempi annos, mutta sen mustekalan imukuppeja voittanutta ei tällä kertaa ollut.

Tosin se salaattia sichuanin chiliöljyssä – mikä oli oma random-valinta (perustuen siihen chiliöljyyn sekä epäselvään kuvaan, mistä arvelin, että kyseessä olisi joku raastesalaatin kaltainen systeemi) – osui tarkasti maaliin. Tämän annoksen soundissa oli todella jykevä basso, joka täytti suun joka haarukallisella. Mukana oli mielestäni wakame-salaatin kaltaista juttua, porkkanaraasteen ja riisinuudelien kanssa.

Himaan vietiin doggiebagit (Dan Dan nuudelit tosin vetäsin raflassa) paremmille puoliskoille (tosin onkohan tuo termi nyt ihan paras tässä kontekstissa, ehkä ne ei lue tätä?) ja R diggaili tästä salaatista ehkä eniten näistä. Mutta hänellä onkin lonkeroaversio, joten jouduin suostuttelemaan häntä maistamaan herkullista meripaistosta. Osui ja upposi sekin.

Loppuun vedettiin vielä kannu (8e) oolong teetä, joka oli sekin erittäin laadukasta ja maukasta. J kommentoi, ettei tee tule kotona näin hyväksi ja kieltämättä ne kupit mitä itse väsäilee, ei saavuta samaa tasoa. Kannu oli niin iso, ettei sitä voinut mitenkään saada juotua kokonaan, mutta urhoollisesti yritettiin.

Ja kun saatiin yli puolet hoidettua, niin tarjoilija kävi vielä kaatamassa lisää kuumaa vettä. Siinä kohtaa luovutettiin ja viiletettiin maksun kautta sähköjäniksellä pois.

Sisustuksesta en jaksa edellistä kertaa enempää jaaritella. Viihtyisä paikka ja toimiva kalustus. Asiakaspalvelu oli erittäin hyvää, jaksettiin proaktiivisesti ehdotella kaikenlaista ja kysellä mieltymyksistä yms.

Muutenkin tässä oli sellainen kiva perheyritys-tunnelma ja kaikki sujui enemmän kuin hyvin. Tosin englantia on hyvä osata tilausta tehdessä, tai ehkä jopa pöytävarausta, kuten tuli todistettua (tämä jääköön sen tarkemmin selittämättä, syylliset tietää tarkemmat yksityiskohdat).

Kannattaa ihan ehdottomasti mennä, lounaalle tai päivälliselle. Todella vakuuttavaa settiä. Tosin tähän kohtaan on ihan pakko todeta, ettei se lounas välttämättä joka päivä ole napakymppi. Jos olisin vetäissyt vain sen nuudelikulhon kiireessä matkalla Taiteilijan luokse, niin tästä kirjoituksesta olisi tullut kovin erilainen.

Mikä tietysti johtaa siihen filosofiseen pohdintaan, että kuinka luotettavia omat arviot ovat, kun ne perustuvat yhteen ohi kiitävään hetkeen ja mahdollisesti ravintoloitsijan tai kokin huonoon päivään. Mutta sellaista se on, kaikki on väliaikaista, subjektiivista ja epäreilua.

URL www.brokadi.com
Puhelin 044-2388908
Osoite Mäkelänkatu 45, Helsinki