Royal Nepal

Whee! Purjantai! Hieman alkaa jo hahmottua tämä tuleva elämänkaari ja jos jätetään laskuista noi ikävät, purevat kengät, niin asiathan näyttävät enemmän kuin hyviltä. Aamujumpatkin menee jo melko rutiinilla (tänään 5,4 km puolessa tunnissa ilman suurempaa sydänkohtausta), tosin nyt tuli pieni ongelma kun olen kuunnellut pikakelauksella jo kaikki tunnetut Safarin äänikirjat.

Meditations (se on iBooksista) on vielä menossa, mutta sitten pitää kehittää jotain radikaaleja toimenpiteitä. Ilmeisesti pitää ottaa Scribd-tilaus, mutta siinä on kuulemma jotain piilorajoja.

Tosin rajathan on tehty rikottaviksi. Voisihan niitä tietty ostaakin, mutta jotenkin se neljänkympin pulittaminen yhdestä opuksesta tuntuu raskaalta ajatukselta. Varsinkin kun noi tolla tuplanopeudella kestää vaan sen päivän tai kaksi, siinä alkaisi tulla jo melkoisesti hintaa noille juoksumattosessioille.

By the by, tuli paluumatkalla käveltyä Puu-Vallilan läpi ja vaikkakin olen tien toisella puolella joskus tsombaillut, niin tämä Inarintie oli ihan uutta ja hienoa. Jotenkin tolkuttoman söpöjä pikku pihoja tuolla ja hellyttäviä – jos myös melko kuluneita – taloja siroteltuna kerrostalokolossien sekaan. Very nice.

An ok Nepalese restaurant with flattish Naan and timid seasonings.

The area has quite a few exotic restaurants, such as African Pots, Lebanese Food and Addis.

Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli tarjolla: Royal paneer eli juustoa tomaatti-cashew-kookos-voi-currykastikkeella (9,20e), mix veg eli vegejä valkosipuli-inkivääri-tomaattikastikkeessa (8,80e), chicken masala eli kanaa mausteisessa sipuli-inkivääri-tomaattikastikkeessa (9,30e), lamb chilly eli lammasta sipuli-chili-tomaattikastikkeessa (9,50e), prawn korma eli katkiksia ja cashew-pähkinöitä tomaatti-kerma-sipulikastikkeessa (9,50e), mix thali eli kombo kahdesta edellisestä (10,40e) sekä päivän spesiaali joka tänään oli paneer tikka eli tandoorimarinoitua juustoa sipuli-chili-inkivääri-valkosipuli-curry-jogurttikastikkeessa (12,90e). Arvaa minkä otin?

No sen kombon (kana+lammas), tottakai! Näiden lisäksi löytyi myös salaattibaari, jossa oli: Pieniä pyöreitä papadameja, tomaattia, kurkkua, punajuurinoppaa, jäävuorisalaattia paprikalla, maustettuja perunoita, chilipaprikoita sekä salaatti- ja chilikastiketta. Loppuun oli mangolassia ja kahvia/nepalilaista teetä.

Alkuun vedetty salaatti menetteli. Suurin osa jutuista oli ihan jees, tykkäsin niistä pikkuruisista kekseistä, mutta ne chilit olivat olleet ilmeisesti jo muutaman kerran esillä, kun maistuivat silleen snadisti käyneille, niinkuin niille buffissa tuppaa tapahtumaan.

Pääruoka tuli melko nopeasti ja tällä kertaa löytyi kombomealille ihan oma lautaskokoonpano, oli meinaan molemmille kastikkeille omat laarit. Tätä ei ole tullut aiemmin vastaan. Papumössä oli valitettavasti mennyt liian mössöksi ja maku oli ohut. Raita oli jees, kuten myös riisi.

Naan-leipä oli semijees, vähän oli alkuun tunnistettavissa taikinan maku, eikä leipä ollut saanut riittävästi kuumuutta kupliakseen sellaiseksi ilmavaksi, vaan pysyi melko littanana. Sopi kuitenkin kastikkeiden noukkimiseen.

Kanasoossi piti sisällään jotain sellaista revityn kanan oloista, mikä ei antanut samanlaista suutuntumaa kuin perinteisemmät palaset. Kastike oli myös aika kainosti maustettua ja sitä hallitsi tomaattisuus.

Lammasbiitit olivat konkreettisempia ja murisevan mehukkaita, vaikkakin melko pieniksi nopiksi nämäkin oli duunattu. Chili oli nimessä, mutta kastikkeessa vain hentona kosketuksena. Onneksi salaattibaarin kyljessä oli kulho paahdettua chiliä öljyssä.

Ja vaikka tässä chiliöljyssä tekstuurin osalta hallitsevana olivatkin ne siemenet, niin tämä oli silleen aavistuksen savuista ja miellyttävän tujua, säilyttäen kuitenkin chilin ominaisen vivahteikkuuden, sortumatta liialliseen hyökkäävyyteen.

Soossilla sainkin modattua annoksen mieluisammaksi, joten kyllä tämä ihan hyvin pelasi, joskaan ei päässyt mielestäni ihan sille samalle tasolle millä iso osa muista nepalilaisista rafloista liikkuu.

Sisustus noudattelee nepalilaisten ravintoloiden ohjekirjaa vuoritaulujen, loossien ja muun osalta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli GeeBeen muistoalttari tms, jonka jotenkin oletan olevan jäämistöä joltain edelliseltä raflalta.

Tai sitten nykyiset pitäjät ovat erittäin innostuneita wanhan ajan urheilusankareista. Kuka näistä tietää?

Snadisti hämäsi se, että oli pitänyt erikseen vetää ikkunat umpeen, nyt tässä oli vähän tällanen hämykellari(humppa! u got rolled!)-meininki. Kasvissyöjälle oli pari juttua, kuten näissä yleensäkin. Lasten kanssa en ehkä työntyisi tänne ensimmäiseksi, tilankin puolesta ehkä snadisti haastava ja ei toi niin ihmeellistä ollut, paitsi se chilikastike.

Ps. Royal ja Resta ne yhteen soppii, joku ne pani pussauskoppiin, sisältä kuuluu rest-a-max ja rafloja tulee tuhat-kaks.

URL www.royalnepal.fi
Puhelin 09-7535006
Osoite Sturenkatu 32-34, Helsinki

91.1

Papapishu! Ei ollut ehkä ihan fiksuin idea ottaa tällainen pidempi kävelysessio näiden uusien kenkien (tai no, vanhojen, mutta käyttättömien, jotka R. löysi jostain kaapin uumenista) kanssa heti kättelyyn. Mutta kun kahdet muut työkengät on suutarilla hoidossa, niin vaihtoehtoja ei ollut. Kaunis keli kuitenkin saatteli minut kohti kaukaisempaa lounasta ja päätin lopultakin käydä ruksimassa pois listalta tämän jo instituutioksi muodostuneen ravintolan Pasilan (eiku hitsi, tämä onkin Vallilan puolella, näin sitä oppii joka päivä jotain uutta) kolkkojen konttoritalojen kupeessa.

Paluumatkalla tuli dallailtua kevään kohmeesta nousevan Alppipuiston läpi, samalla kun kuuntelin Aureliuksen Meditations äänikirjaversiota. Tämäkin on pitänyt jo pitkään kahlata läpi, mutta on jäänyt kaiken d00n1n alle. Olen kuitenkin onneksi intoutunut taas lukemaan ja kuuntelemaan muitakin kuin teknisiä kirjoja pitkästä aikaa. Roomalaisen ikiviisaat sanat lohduttivat hieman matkalla kun uudenkarheat kengät kuluttivat känsiä jalkapohjiini. Tulipahan kuitenkin Paljon Askelia, mikä on hyvä ja oikein.

Talkoot ovat vieneet minut jo niin lähelle ensimmäistä tavoitetilaa, että se on ihan käsinkosketeltava. Oletus on, että tällä viikolla lukemat ovat (BMI + fat%) zonessa, jonka jälkeen homma menee jo vähän hifistelyn puolelle. Toki uudet tavoitteet on jo kirjattu ja rima asetettu niin korkealle, ettei tosikaan. Kovin maali on kaverin voittaminen Cooperissa. Siihen tosin menee vielä tovi.

Comfort food in the midst of taxi drivers, this long-standing restaurant has an all-you-can-eat buffet that won’t leave you hungry.

For more eateries, check out Caverna, Raiku and Turkkilainen Ravintola.

Jaa vai miten niin instituutio? Kuten olen aiemmin maininnut, niin olen joskus taannoin (>10 vuotta sitten) ollut Pasilan suunnalla vääntämässä bittiä. Silloin muistan kun ensimmäistä kertaa porukoiden kanssa tuli tallusteltua tähän raflaan, oli kuulemma isojen poikien mesta. Ja kieltämättä se lautasannos (olisiko ollut Amerikan Leike) mikä tiskin takaa tuli, oli melkoinen sydämenpysäyttäjä. Muistaakseni silloinkin täällä oli salaattibaari, mutta nykyään homma on muovaantunut noutopöytä-meiningiksi.

Ravintoarvot ovat kuitenkin pysyneet kohdillaan, josta johtuen rafla näyttää edelleen olevan raskaan ja vähän kevyemmän liikenteen, sekä muiden rehellisten työmiehien suosiossa. Tämähän on aina osoitus siitä, että ravintolasta saa rahalleen vastinetta.

Tänään erittäin aikaisin aukeavasta (09:30) aukeavasta buffasta (10e, pienemmällä massilla saa keittoa/salaattia jne) löytyi: Kermainen lohikeitto, salaattibaari (salaattisekoitus, porkkanaraaste, marinoitu kaaliraaste, oliiveja, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, punajuuriviipaleita, salaattijuustoa, jalopenoviipaleita, perunasalaatti, kananmuna-tomaatti-yms-salaatti, artisokansydämiä, maissia, marinoitua punasipulia sekä modaukseen sopivia siemeniä yms), parilamunakas (tomaatti-sipuli-juusto), pinaattikampela, kastikkeita (chilimajoneesia, kermaviilikastike, jogurtti, guacamole yms), broilerifajitas, pippuripihvi, wieninleike (kaverina sitruuna, kapris, anjovis), häränfileetä texas bbq, riisiä, kermaperunoita, muussia, uunijuureksia, pizzoja (surimi+sieni+peperone / kinkku-sipuli-katkarapu, naudanliha-paprika-purjo sekä kebab-chili-tomaatti) sekä loppuun torttulajitelma ja kahvia/teetä. Näiden lisäksi löytyi tietysti leipiä ja limuhanat sekä vettä/maitoa jne.

Alkuun vedetty lohikeitto oli perinteisempi versio kuin eilinen. Suolaa tästäkin löytyi, mutta ei liikaa ja muutenkin tämä oli oikein oiva vedos tästä klassikosta. Lohi oli mehukasta, liemi täyteläistä ja veget sopivan napakoita. Salaattibaarin antimetkin yllättivät tasollaan, kaaliraaste oli maittavaa, vaikkakin olisin ehkä itse kaivannut tähän snadisti lisää happoa.

Perunasalaatti oli muikean majoneesista, jonka rasvaisuutta sai kivasti leikattua niillä hyvin duunatuilla punasipuleilla. Niin oudolta kun se tuntuukin, niin nykymuodossaan täältä voisi ihan hyvin kuvitella vetävänsä pelkän sopan ja salaatin ihan tyytyväisenä.

Mutta pitihän sitä ronskimpaakin puolta maistella, tosin buffassa oli sen verran runsas kattaus, ettei yksi toimistohiiri mitenkään pysty edes maistamaan kaikkea kerralla. Aloitin pizzalla ja slaissi pelitti hienosti. Pohjassa oli pysynyt pieni purenta ja vaikka päällysteitä olikin aavistuksen liikaa, niin ne maistuivat hyviltä. Pippuripihvi kermakastikkeessa toimi hyvin lohkoperunoiden kanssa, mutta se mikä teki koko hoidosta vielä tiukemman, oli se ihanan tulinen chilimajoneesi.

Kerrankin joku viitsii pistää pökköä pesään tarpeeksi. Wienenleikekin oli murean mehukas ja buffan lämpöhauteesta huolimatta oli vielä rapsakka pinnaltaan. Anjovista ja kaprista en tosin tajunnut ottaa mukaan, joka harmittaa näin jälkikäteen missattuna mahdollisuutena. Uunijuureksetkin, jotka olivat (ehkä?) kurkuman keltaisina maltettu paahtaa juuri passeliin purutuntumaan, antoivat hyvän säväyksen muille komponenteille.

Texas bbq lehmä maistui myös, tähän oli saatu mukava makeus ja tämänkin annoksen kasviksetkin oli onnistuttu pitämään al dente -kypsyydessä. Tämä nousi omalla listalla kyllä ihan sinne kotiruokabuffien kärkikahinoihin, Raikun kaveriksi. Jos lohturuokaa kaipaat (ja kukapa ei lohdutusta tarvitse aina silloin tällöin), niin suuntaapa nokkasi 91.1:n helmoihin.

Sisustus on edelleenkin hieman huoltismainen, mutta siistimpi ehdottomasti kuin edellisellä kertaa, josta toki on melkoisesti aikaa. Graafinen ilmekin on hioutunut säälliseksi ja kyltit viittoittivat hyvin kulkuani läpi laarien. Kasvissyöjällekin oli juttuja, vaikkakin onhan tämä enemmän suunnattu karnivooreille. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, vaikka toki täältä löytyisikin jokaiselle jotakin.

Ps. Syksyllä Tampereella tapahtuu, tonne olisi kiva päästä pintxoseja sun muita herkkuja vetelemään.

URL www.ravintola911.fi
Puhelin 0400-872401
Osoite Kumpulantie 7, Helsinki

Stadin Tähti

Städäri! Städäri! Woo-hoo! Yksi viimeisiä kirjavalla priolistalla olleita rafloja tuli hoidettua pois, pienen vatuloinnin jälkeen. Muutenkin tässä on ollut vähän tällaista häntien hoitamista, ennen Suurta Liikettä. LEI-tunnuksenkin sain vihdoinkin skorattua ja palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtelemaan paikoilleen.

Aurinkokin kimmelsi kivasti lumen keskelle sijoitelluista kaupunkipyöristä, kun tallustelin Sörk[a/ä]n kurvista ruokailemaan. Ainoa särö tässä päivässä oli se biisi, joka päätti lukittua päälle paluumatkalla.

Perheen pienintä varten kustomoitu Jaakko Kulta alkoi vähän puuduttaa sadannen kerran jälkeen, mutta minkäs teet, jokaisella meistä on ikeemme kannettavana, mulla se on nää korvamadot.

A fairly good lunch buffet with an Indian vibe, located in one of the dankest of nightclubs.

For more musically themed lunches, check out Ilves, Gastro Cafe Nosturi and Musta Härkä.

Kotiruokabuffa (10,30e / 7,80e pelkkä soppa+salaatti) intialaisilla vivahteilla, menu toi vähän mieleen Mustan Härän. Tänään tarjolla oli: Porkkana-inkiväärikeitto, Mexicon lihapata, butter chicken, kasvisrisotto, nuudeliwokki, pizza slice, salaattibaari (kaaliraaste jollain paahdetuilla liha/tonnikala/tms-sattumilla, tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti sekä marinoidut sipulit), erilaisia leipiä sekä loppuun kääretorttua ja kahvia/teetä. Otin koko buffan, tilaus ja maksu hoidettiin tullessa taaemmalle baaritiskille.

Alkuun ryystetty soppa oli ihan jees, porkkana ja inkivääri ne yhteen soppii. Salaattikin menetteli, tosin kyseenalaistan niiden jännien, tunnistamattomien protskubiittien tarpeellisuuden kaaliraasteessa.

Marinoitu sipuli on aina ilahduttava komponentti salaattibaarissa, mutta tämä jotenkin hävisi makunsa puolesta sinne muiden juttujen joukkoon.

Naan-leivän virkaa toimittaneet lätyskät olivat lähempänä pizzapohjaa, mutta näistä oli kuitenkin saatu miellyttävän rapsakoita, olematta kuitenkaan liian rasvaisia.

Lämpimät safkat toimivat aika hyvin, butter chickenin kastike oli yllättävänkin maukasta ja pelasi hienosti riisin kanssa. Kanat olivat menneet snadisti yli, kuten myös sen lihapadan lehmä, mutta ei häiritsevästi.

Tämähän on sinänsä ihan yleinen ongelma buffissa, lämpökontrolli on hankala asia, kun tehdään isoja määriä ja pidetään niitä hauteissa pitkään (tosin mä olin tietysti ajoissa liikenteessä, eli nämä oli ihan lähtökohtaisesti tässä jamassa).

Risoton viitan ylleen saanut paistettu riisi herne-maissi-paprikalla ja jollain ehkä tomaattisella twistillä ei ollut ihan paras, mutta perus basmati oli melko hyvin keitettyä.

Nuudeliwokki ei jotenkin kuulunut mielestäni joukkoon, tosin meksikolaisen lihapadan vieressä se täydensi tätä globaalia kattausta. Pata oli saanut aavistuksen maustettakin, mutta melko varovasti tässä oli otettu. Kokonaisuutena tämä oli ihan hyvä kotiruokabuffa ja vielä kohtuulliseen hintaankin. Ei tänne silti ihan erikseen tulisi lähdettyä.

Sisustus on näissä valoisaan aikaan kohdatuissa ööklubeissa aina silleen jännän surrealistinen. Tila on kuitenkin suunniteltu melko toisenlaiseen käyttöön, joten sarvipää-koriste seinällä amerikkasloganeiden kanssa, sekä kaikenlaiset pubitematiikat ja hartaan hiljainen tanssilattia toivat sellaisen mielenkiintoisen kierrepotkun muuten aika tavanomaiselle lounaalle.

Ihan hauska kontrasti niille epämääräisille muistoille illoista, jolloin olen täällä olusen tai toisen kavereiden kanssa juonut.

Ps. Ultima tulee, oletko valmis? Minä olen, olen kuitenkin pelannut niitä kaikkia (en läpi, sen verran olen jaksanut tahkoa ainoastaan IV-VI osia).

Pps. Ilmeisesti DTM on laajentanut klubbailutoimintaa ytimen ulkokehälle, mutta miksi Rengas? Tanssitaanko nykyään Helsingin yössä jotain uutta, hulahoop-aiheista boogieta? Nykyajan nuoriso ja niiden kaikenlaiset haihatukset.

URL www.stadintahti.fi
Puhelin 09-7554229
Osoite Mäkelänkatu 2, Helsinki