Tag: riisi

Maharaja

Vilkas viikonloppu on takana ja perjantain Ultima-käynti pitää vielä jotenkin jaksaa skriivaa tänne. Mutta nyt oli taas työpäivä, joka tarkoitti myös ruokailua. Jotenkin teki mieli jotain vähän mausteisempaa ruokaa, mutta koska vapaalla tuli nautittua Taste Of Thailand -ravintolan antimia (oli tosi hyvä ja sai take awayna, mikä on ihan parasta ikinä) joten Asian-Fusion–Buddha-Bar–jotain-jotain-jotain tilalle Tom Yam Kung sai jäädä listalle odottelemaan.

Näistä lähtökohdista nappasin jäljellä olevista vaihtoehdoista Maharajan, tuon ikiaikaisen intialaisen joka sijaitsee suurin piirtein Kisahallin Carrolsin vieressä. Josta tulikin mieleen, että Korjaamolla taisi kanssa olla lounasta tarjolla?

Indian food at this old restaurant close to some of the biggest sporting arenas of Helsinki. The main dish was tasty, but the Naan and Raita left me wanting.

Other Indian restaurants in Helsinki are India House, Tandoori and Monal.

Tarjolla oli yllättävän edullisia lautasannoksia, joita tänään löytyi listalta: Chicken-Tikka masala (8,70e), garlic beef masala (8,70e), kashmeri fish eli kalacurry (8,70e), kasvis thali (8,50e) sekä kombo kahdesta edellisestä (12e).

Lounaalla on tarjolla myös salaattibaari: Salaattisekoitus, maustekurkkua, punajuurta, kurkkua, paprikaa, coleslaw-sötkötystä sekä pari salaatinkastiketta. Tilasin lehmän, kun jotenkin se valkosipuli annoksen nimessä houkutteli. Tilauksen tein pöydässä, mutta maksun kävin hoitamassa tiskille.

Alkusalaatti oli aika surullinen, erityisesti se coleslaw oli hyvin erikoisen makuista. Hyvä, että otin sitä niin vähän. Noin muuten salaattilautasen komponentit olivat aavistuksen väsyneen oloisia, tämä ei ollut ihan paras aloitus.

Lämmin safka tuli seminopeasti, jonoa ei sinänsä ollut kun tulin, joten ei näitä ehkä ihan valmiista sammioista kauhota tai sitten keittiö oli vaan hitaalla? Riisi oli hyvin keitettyä, raita hieman oudon oloista, mutta kuitenkin raikasta. Naan leipä oli pettymys, vähän taikinaisen oloista, ihan kun ei olisi kauttaaltaan ehtinyt paistua kunnolla.

Mutta se varsinainen kastike oli maittavaa, liha oli murisevan mehukasta ja soossi miellyttävän mausteista, juuri sellaista jollaista lähdin hakemaankin. Vieressä ollut linssisörsseli oli sekin mainio ja saanut messiin vähän tulisuuttakin.

Eli kohtuullinen suoritus, vähän ehkä keskitason alle kuitenkin, jos vertaa näihin muihin intialaisiin/nepalilaisiin. Vieressä on Bihani, joka on mielestäni parempi. Mutta meni tämäkin ja oli edukas.

Sisustus on ihan jees, kattokruunut ja ajan hampaan nakertama kalustus antaa sellaista vanhan ajan tunnelmaa. Ikkunan vieressä oli kiva istuskella ja vahdata ohi virtaavaa liikennettä. Kasvissyöjälle oli “päivän vege”, en osaa sanoa sen tarkemmin asiasta.

URL www.maharaja.fi
Puhelin 09-444436
Osoite Mannerheimintie 21, Helsinki

Saigon House Cafe

Elämästä on tullut ihmeellistä ramppaamista paikasta toiseen ja jotenkin oli tosi vaikea taas saada itsestään aamulla irti mitään liian lyhyiden yöunien jne jälkimainingeissa. Mutta hammasta purren menin vääntämään rautaa salille, mutta juoksemisen jätin sikseen. Jotenkin tällaisessa välitilassa toimiminen ei pelitä, pitää tehdä asialle jotain.

Noin muuten päivä oli onneksi täynnä pieniä ja suurempia onnistumisia, tunkkaaminen onnistui mahtavasti ja näin ollen halusin käydä pikalounaalla. Joku hetki sitten olin bongannut ilmeisesti Buongiorno Cafen tilalle ilmestyneen Saigon House -kahvilan ja vietnamilainen safka kuullosti mielentilaan sopivalta.

A wonderful Vietnamese restaurant close to the fabled Corona Bar, the bún riêu I had was truly delicious, as was the home made chili sauce.

Other Vietnamese restaurants in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Ônam.

Tarjolla on niin täytettyjä leipiä, riisiruokia, kuin myös soppia. Mutta ei phở’ta vaan jännittävämmän kuuloisia vaihtoehtoja. Kuten bún riêu (10,50e), jossa on lihaa ja katkiksia lihapullan muodossa. Tai luulen ainakin, että tilasin tuon. Näiden lisäksi löytyy myös vegaanisia vaihtoehtoja ja kaupan nuori neiti kertoi, että he tekevät itse tofunsa. Sekin olisi ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta nyt mentiin lihaisalla nuudelikeitolla.

Kulho saapui melko nopeasti ja oli taas melkoinen sammio höyryävän kuumaa meininkiä. En tiedä, että onko näillä keleillä tällaisen kuuman ja tulisen keiton vetäminen ihan järkevintä, mutta toisaalta en mä kyllä ole myöskään pukeutunut mitenkään erityisesn kesäisesti, että antaa mennä vaan. Liemi oli todella hyvää, jotenkin jännä yhdistelmä kevyttä, mutta silti syvän makuista ja jollain sellaisella twistillä, mitä en osaa kuvata (raikas, kirpsakka? tomaattinen?) mutta joka toi erityisen hyvän mielen.

Nuudeleita oli sopivasti muihin komponentteihin nähden ja ne olivat juuri sopivan kypsyisiä ja miellyttävän täyttäviä. Tästä ei jäänyt nälkä, mutta maku oli sellainen, että vedin väkisin ihan viimeiseen pisaraan asti. Tuoreita yrttejä löytyi kiitettävästi, kuten myös rouskuvia vegejä sekä maittavia protskubiittejä. Ja vaikka keitto olikin hurmaavan herkullinen, niin sitten kun aloin lapata lusikkaan sitä kotitekoista chilisoossia, niin homma lähti ihan käsistä. Aivan ihanan hedelmäinen ja rehevän raikas sörsseli, joka nosti sopan uusiin ulottuvuuksiin.

Meitsi rakastui tähän kulhoon ihan täysiä, vaikka olenkin jo ohi siitä phởn aiheuttamasta alkuhuumasta. Ja siis tämähän oli leimallisesti erilainen kuin ne omalla tavallaan upeat sopat mitä olen hörppinyt pitkin kaupunkia. Teki heti mieli mennä uudestaan safkaamaan tänne, suosittelen ehdottomasti testaamaan, jos tämän kaltainen safka kiinnostaa.

Sisustus on erikoinen kombinaatio kirpparilta rehattua rokokoo-kalustusta, selkeän skandinaavisia linjoja ja leikekirjamaista lippulappusta. Ikkunan edessä oli mukava ryystää keittoa samalla kun tarkkailin lappujen lomasta ulkona kulkevia kesäisiä ihmisiä ja kaavin chilin viimeisiä rippeitä ahnaaseen kitaani.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja proaktiivista, annoksenkin valitsin suosituksesta ja monta kertaa neito kävi kertomassa miten safkat on aitoa vietnamilaista (ehkä vähän vähemmän stydejä, mutta silti) ja tosiaan siitä että tekevät itse tofua jne. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista kiinnostavaa, kannattaa käydä tsekkaamassa. Lastenkin kanssa varmaan mahtuisi, tosin makumaailma saattaa olla hieman jyrkkää ihan pienimmille.

URL saigon-house-cafe.business.site
Puhelin 040-6652036
Osoite Eerikinkatu 9, Helsinki

Mantra

Voi jeebus tätä flunssaa, mutta jäärä ei taivu ja tänäänkin kävin vetämässä salin silläkin uhalla, ettei oikeasti saa kun on kipeä (hölkyttelin iisimmin, eikä mulla ole kuumetta, niin kai se siitä?). Vähän tosta tuli himasta noottia, mutta minkäs teet, en mä osaa tehdä asioita kuin yhdellä tavalla kerrallaan. Nälkähän siinä häärätessä tuli ja näin ollen täytyi siis saada murkinaa.

Aamulla oli siinä määrin heikko olo, että nappasin ohimennen ihan Flu Fighterin Jungle Juicesta. Toimi aika hyvin ja tuli vähän freesimpi olotila. Joka sitten olikin hienosti menetetty jo puolilta päivin, joten aloin tekemään Pitkän Tähtäimen Suunnitelmaa lounaasta. Varmaan noi flunssamadot vaivasivat niin pahasti, että alkoi tekemään mieli jotain mausteisempaa settiä, jonka pohjalta tutkiskelin listan vaihtoehtoja.

Teoriassa idemmässä löytyy vielä muutama lähi-itämeininki, mutta sitten silmiin osui vii(ii-i)meinen nepalilainen ravintola evah (tai no omilla listoilla): Hertsikan Mantra. Todennäköisesti Haagassa tai muualla periferiassa löytyy vielä tämän genren edustajia, mutta en usko että niissä tulee enää käytyä. Hattu kouraan ja torvet soimaan, kohti vimpan vimppaa peltilautasta, mars.

A good Nepalese restaurant on the shores of Helsinki. Personally I would have liked the lamb to have a bit more of a kick to it, but the taste was there and the breaded fish was delish.

Other restaurants in the eastern parts of Helsinki are Gurkha, Sunkosi and Treffi Pub.

Normi nepalilainen setti, eli salaattibaari (salaattisekoitus-tomaatti-kurkkusalaatti, marinoituja sipuleita, vihreitä oliiveja, pepperonichilejä, porkkanaraastetta, inkivääri-kikhernesötkötys sekä coleslaw-henkinen salaatti + salaattikastiketta) alkuun ja lautasannos päälle.

Tänään tarjolla oli: Bhanta chops eli tandooripaistettua munakoisoa herne-inkivääri-kermakastikkeessa (9,70e), tofu chili eli tofua soija-paprika-sipuli-inkivääri-vihreä chilikastikkeessa (9,70e), butter chicken eli yrttijogurtissa marinoituja ja tandoorissa paistettuja kanan rintapaloja tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), dahi bhendo eli lammasta talon jogurtti-tuore korianteri-valkosipulikastikkeessa (9,90e), machha korma eli paneroitua pangasius-kalaa tomaatti-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä (11,30e), chicken tikka eli yrttijogurtissa marinoituja ja tandoorissa paistettuja kanan rintapaloja (11,30e) sekä chef’s special tandoori mix eli lampaan sisäfilettä & tandoorikanaa & jättikatkarapuja paprikalla ja sipulilla (17,50e). Loppuun oli kahvia tai vihreää teetä. Otin lampaan ja kalan, tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, vesi tuli pöytään.

Alkuun oli sitä salaattia ja tämä oli pääosin aika perussettiä, tosin se kikherne-inkiväärimeininki raikasti menoa ja sipuleissa oli hyvä marinadi, kiva että niitä sai taas. Coleslaw tavallaan oli ihan jees, mutta ei se jotenkin kuulunut joukkoon. Tai ehkä mä olen vaan liian kaavoihini kangistunut. Harmi ettei ollut chilisoossia tai papadamia.

Pääruoka tuli melko vauhdikkaasti, tosin vauhdikkaasti täyttyi myös ravintola, jos olisin ollut vähän myöhempään liikenteessä, niin olisi joutunut jonottamaan hetken. Naan-leipä oli paremmasta päästä, sopivan rapsakka, mutta myös paikoitellen pullean ilmava. Päälle oli vielä sipaistu gheetä(?) ja murretut leipäbiitit olivatkin oivia kastikkeiden noukkimiseen.

Mutta ne kastikkeet eivät valitettavasti hurmanneet ihan niin paljon, vaikka olivatkin jälleen tällaisessa kombo-mealiin sopivassa peltilautasessa (vakoilin muita pöytiä ja normiannokset tulivat yhtä lokeroa pienemmillä lautasilla). Raita oli raikas ja hyvä, mutta se minttukastike taasen yllättävän pliisu, varsinkin sen määkijän kanssa olisi sopinut hyvin sellainen tiukan minttuinen setti.

Lammas itsessään oli murisevan mehukasta, mutta jäin kovasti kaipaamaan sitä tulisuutta, toki tämä oli merkattu “keskivahvaksi”, joten ehkä siihen hentoisen mausteen värähdykseen piti vaan tyytyä.

Muutenkin soossi olisi kaivannut tymäkämpää maustamista omaan makuun, kuten myös sen kalan päälle törkätyssä kastikkeessa. Voi toki olla, että alkava ameriikantauti aiheutti jonkinasteista turtumista makunystyröissäni, mutta toisaalta se raita ja salaatin inkivääri erottuivat selkeinä kosketuksina kielelläni.

Kalan panerointi oli samaan aikaan hennon pehmeää ja rapisevan rapsakkaa, fisukin tuntui sulavan suussa. Ei tämä silti samalle levelille päässyt Gurkhan vastaavaan annokseen verrattuna, mutta maittavaa nyt joka tapauksessa. Ihan jees lounas, runsas ja tällaista hyvää keskitasoa Stadin tarjonnassa.

Sisustus on siisti ja valoisa, seiniä koristivat aiheeseen sopivat esineet, mutta ei vuoritaulut (huom!). Muutenkin kalustus ja tunnelma on modernimman oloinen kuin monessa muussa vastaavan kaltaisessa mestassa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle löytyy aina pari annosta.

Hertsikan satamakin on vieressä, joten tänne voi tulla veneellä, jos on sillä tavalla suuntautunut. Lasten kanssa varmaan mahtuu ihan hyvin, kesällä on terassikin vaihtoehtona.

Ps. Viikonloppuja! Pitääkin katsoa, että pystyykö tässä kondiksessa vetää sen Cooperin testin, ehkä jos juoksee hitaasti? Mutta mitä järkeä siinä on? Ainiin! Hyvä kun muistutit! Woltin listoja selatessani huomasin, että Hietsun hallin läheisyyteen on ilmestynyt uusi sushipaikka: Minato Sushi.

URL www.ravintolamantra.fi
Puhelin 09-7554577
Osoite Laivalahdenkaari 42, Helsinki