API

Nyt tuli vedettyä homma sitten oikein kosmopoliitiksi, enemmän jopa kuin olin kaavaillut. Tämän The Buddha Barin (ex-Bones, ex-ex-Tres Bones, ex-ex-ex-Suola, ex-ex-ex-ex-Lost & Found) toisen puolen tilalle tullut nepalilainen innosti sillä, että se on lähes ainoa, mistä saa Vindaloota lounaaksi (okei, Samratista taitaa saada myös, mutta se on tehty ja nähty).

Ja teeveestä tuttu Vindaloohan on tunnettu intialaisten Englantiin perustamien “curry house” -raflojen listoilta. Mutta se mitä en tiennyt, oli se, että tämä on itseasiassa Goalla yleinen valmistustapa/maustamistapa ja on sinne uinut portugalilaisten mukana, saaden nimensä heidän “carne de vinha d’alhos” lihan valkosipuli-viinimarinadista.

Tästä globaalista sekamelskasta tulee mieleen kovasti pitämäni “paisley”-kuvioinnin (nee Buta/Boteh) tarina. Kuviointi joka on alunperin persialainen, josta se matkasi Intian kautta Englantiin (josta saikin Paisley nimensä) ja jonka tekstiilitehtaat tuottivat matskua “koko maailmalle”. Ja samankaltaista tarinaahan löytyy “batik”-kankaista, eli “afrikkalaisista” printeistä.

Mutta niin, teki siis mieli maistaa tuota kastiketta, joten nappasin R:n mukaan Stokkan nurkilta ja uhmasimme yhdessä ikävää tihkusadetta aina Roban nurkille asti.

A Nepalese restaurant with a decadently tasty version of the Shahi Paneer dish, but the Vindaloo required a touch of additional heat to combat the somewhat chilly weather.

Other restaurants of the same genre near here are Annapurna, Monal and Himalaya.

Nepalilaista siis, tässä vuoren mukaan nimetyssä, uudehkossa ravintolassa. Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli: Vegetable Curry eli tuoreita kauden kasviksia currykastikkeessa (9,50e), Chicken Saag eli kanaa ja pinaattia mausteisessa currykastikkeessa (9,80e), Lamb Vindalo eli lammasta keskivoimakkaassa vindalokastikkeessa (10e), Prawn Curry eli pikkukatkarapuja currykastikkeessa (10e), Shahi Panner (sic) eli kotijuustoa miedossa tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,80e), kombo kahdesta lounasannoksesta (12,90e) sekä Kana Karai eli grillattua kanaa ja paprikaa mausteisessa masalakastikkeessa (13,90e).

R. otti pinaattikanan ja juuston, minä vindaloon sekä katkaravun, kun en toiseksi muuta keksinyt. Alkuun on salaattibaari, josta löytyi: Punajuurta, pikkelöityjä vihreitä chilejä, kikherne-punasipulisalaatti, jäävuorisalaatti, porkkanaraaste sekä pari salaattikastiketta, että chilikastiketta.

Alkusalaatti ok ihan jees, vähän jäin kaipaamaan papadamia sekä marinoituja sipuleita, mutta eihän niitä nyt aina tarvi olla? Kikhernesalaatti oli kiva ja tämä yhdistettynä pikanteihin chileihin sekä massiiviseen töräytykseen sinappikastiketta teki lounaan aloituksesta oikein mukavan.

Pääruoat saapuivat nopeasti ja taas oli peltilautaset kukkuroillaan herkkuja. Riisi oli hyvin keitettyä, linssisötkötys vähän liian ujosti maustettua ja raita hyvää, mutta snadisti ohuen oloista. Hyvin paistetut naan-leivät toimivat jälleen erinomaisina kastikkeiden kantoaluksina ja murretuilla palasilla tulikin vedettyä kaikkia lautasten antimia tasaisesti nassuun.

Lammas vindaloo oli murisevan mehukasta mutta kastike oli yllättävän hennon makuista, tästä ei mitenkään kovin isoa muistijälkeä päässyt syntymään. Kävin tosin skoraamassa salaattipöydältä chilikastiketta, jolla sai hauskan paahteisen tulisuuden lisättyä haarukalle. Katkiksien kastike oli jees, mutta itse ravut eivät innostaneet.

Jotenkin nämä ei itselle toimi, mutta oli hyvä yrittää pitkästä aikaa. Testasin myös pöydän toiselta puolelta löytyvää pinaattikanaa ja se oli aika hyvä versio, tosin pidän itse pinaattisemmasta ja mausteisemmasta menosta. Tähänkin se chili toi hyvän lisäsoundin. Tuorejuuston tomaattikermavoihässäkkä oli niin tuhtia, että huhheijaa, mutta sopi tähän tosi hyvin.

Tästä kehkeytyikin molempien suosikkiannos ja juustopalasetkin olivat tainneet saada vähän paistopintaa, joka korosti täyteläisen herkullista settiä. Loppuun oli kahvia ja valmiiksi haudutettua (jei! tosin ei sitä nepalilaista) teetä. Kokonaisuutena tämä oli tällainen about keskitason nepalilainen, tosin se tuorejuusto oli vähän normaalia dekadentimpi kokemus.

Sisustus noudattelee edellis(t)en meininkiä, tosin pakolliset vuoritaulut on laitettu seinille, kuten myös muutama kaunis puuesine. Vaaleat seinät ja isot ikkunat tekivät tilasta normi nepalilaista valoisamman oloisen, tässä oli ihan mukava istuskella lounaalla ja rupatella niitä näitä. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle löytyy aina jotain, kuten näistä yleensä.

Ps. Vivo’s on umpeutunut.

URL www.ravintolaapi.fi
Puhelin 044-2440688
Osoite Annankatu 6, Helsinki
API on 12.10.2017 rated 1.8 of 5

2 thoughts on “API”

  1. Voiko olla että et ole käynyt vielä Malmin Makalussa joka on yksi stadin parhaista nepalilaisita? Suosittelen, sieltä saa myös sitä nepalilaista teetä lounaalla

    1. Kas, en tosiaan ole käynyt, eikä ollut edes listalla. Kiitos hyvästä vinkistä! Pitääkin käydä tässä lähiviikkoina.

Leave a Reply