Farang

image

Parin melko kamalan lounaan jälkeen piti mennä johonkin takuuvarmasti hyvään mestaan ja koska oli muutenkin oikein hyvä päivä, niin päätin kirjata Farangin listalleni. Täällä on tullut käytyä liikelounaalla joskus taannoin ja se oli erinomainen kokemus, tosin siitä on jo ainakin kolme-neljä vuotta. Mestahan on Gaijinin ja Brondan veijareiden ensimmäinen(?) oma rafla ja jo osittain legendaksi muuttunut, parempaa itämaista safkaa tarjoava fine dining -henkinen ravintola.

Tarjolla oli pari maistelumenua, joista toinen (jonka itse valitsin) oli ‘Phanu rangsi’ (62e) ja piti sisällään: Green shell mussel ‘green curry’ eli vihreä currydressing, merileväkaviaaria, sitruunaruohoa ja kookoskermaa; Cha plu ‘smoked whitefish’ eli savustettua siikaa cha plu -lehdellä, paahdettua maapähkinää ja savustettua hauen mätiä; Som Tam salmon & crispy prawns ‘isan style’ eli salaatti vihreästä papaijasta, savustettua lohta, rapeaksi paistettuja katkarapuja, kirsikkatomaattia, vihreää pitkäpapua ja paahdettua riisiä; Crispy caramel pork & roasted coconut eli haudutettua, rapeaksi paistettua possunkylkeä, paahdettu kookosdressing, chiliä ja korianteria; Scallops ‘green chili & coriander’ eli paistettua kampasimpukkaa, vihreää chiliä, mangoa, kurkkua, korianteria, limeä, merileväkaviaaria; Morning glory crispy ‘salt & pepper’ tofu eli vesikrassia, paksoita ja rapeakuoriseksi paistettua silkentofua; Mussaman curry & braised pork eli mausteinen kookoscurry, haudutettua iberico-possunniskaa, pikkelöityä inkivääriä, limelehteä ja orgaanista kookosöljyä; Thai jasmin rice eli riisiä kuppi jota täytettiin/vaihdettiin pitkin ruokailua sekä loppuun ‘Thawisuk’ eli palmusokerihiekkakakkua, tähtianis-suolakaramellia, haudutettua omenaa, balilaista vaniljaa ja palmusokerijäätelöä.

Toinen maistelumenu (57e) piti sisällään jokseenkin samat setit paitsi hieman lyhyempänä. Sitten oli vielä kaksi (25e) tai kolme (29e) annosta käsittävä, “lyhyempi” lounas. Annokset olivat palttiarallaa sitä mitä tuossa maistelumenussakin. Tilaus ja maksu (tietysti) suoritetaan pöytään, tosin olin itse ruokailun päätyttyä niin kiireessä, että hoidin maksun tiskille, joka onnistui hienosti (kiitos siitä).

imageAlkuun tuli 20 minuutin odotuksen jälkeen kaunis, kiviastialle aseteltu, kahden alkupalan kokonaisuus. Vihreällä currykastikkeella valeltu simpukka tuli “kuoressaan” ja oli herkullisen makuinen pikkupala. Täyteläinen maku pienenllä chilipotkulla toimi mahtavasti. Cha plu -lehti oli uusi tuttavuus, mutta tarjoilijan ohjeistamana (hyvä!) kääräisin isohko keon lehteen ja maistelin annosta. Tämäkin oli aika hyvä, pieni savun maku ja mielenkiintoinen muoto toimi ruokahalun herättäjänä. Ainoa mitä tässä kohtaa haluisin kritisoida on se, että jos ravintolaan saapuu ja tekee tilauksen lähes ensimmäisenä, niin olettaisin, että ensimmäiset (varmaankin kohtuullisen pitkälle esivalmistellut) annokset tulisivat nopeammin kuin 20 min. Tämän lisäksi >60e maistelumenu ilman ensimmäistäkään keittiön tervehdystä on jotenkin ihan käsittämätön ajatuksenakin. Ei siis niin, että tässä olisi kaivannut yhtään enempää ruokaa, kaikkea en jaksanut. Mutta tämä jotenkin hämmästytti suuresti ja enteili jatkon sujumista.

imageTokana pöytään saapui oma suosikki, eli Som Tam, papaijasalaatti. Tämä on lähes aina ihanan kirpsakka ja tulinen, mutta kuitenkin harmoninen makukokemus. Tälläkin kertaa salaatti oli hyvin maustettu, tosin omaan makuun aivan liian pliisulla tulisuudella. Mutta mitä ihmettä tämä lohi täällä teki? Se teki koko annoksesta hieman tunkkaisen makuisen, vähän niinkuin olisi jotain savulohen rippeitä heitetty sekaan, että on jotain protskuakin annoksessa (on siinä niitä papuja, joka on kai melko normi) ja ei omasta mielestäni sopinut tähän ollenkaan.

imageRapsakka possu lienee yksi ravintolan signature dish ja pinta olikin saatu erittäin napakaksi, valitettavasti osittain jopa liiaksikin. Jotkin kohdat possusta olivat niin yli että eivät olleet enää kovinkaan herkullisia. Muutenkin possu oli kuivakan oloista, mikä ei taida kuitenkaan olla se tavoiteltu kypsyysaste. Annoksen kastike oli herkullista ja paikkasi jonkun verran possun ongelmia.

imageMorning glory nimellä kulkeva annos piti sisällään yhden paistetun tofupalasen joka jännittävästi muistutti notskilla paahdettua vaahtokarkkia, niin “sulavan” makean pintansa, kuin vaalean ja venyvän sisuksensakin osalta. Tämä oli oikein maukas tofupalanen ja tulikin sitten kaiveltua annosta, jos sieltä olisi löytynyt toinenkin, mutta ei. Kastike oli maukas, mutta se paksoi alkoi aika nopeasti tökkiä, kun sen suutuntuma oli niin niljakas ja palat jotenkin sen kokoisia, että meni hirveäksi jauhamiseksi.

image

Kampasimpukka-annos oli kauniisti aseteltu simpukankuoreen (tästä ja siitä toisesta kuoresta minulle erikseen sanottiin, että ne poimitaan takaisin, pestäänköhän/uudelleenkäytetäänkö nämä?) ja tässä oli maut kohdillaan. Tämä oli yksi suosikkiannoksista, hieno balanssi tulisuuden, happamuuden, suolaisuuden ja makeuden välillä. Kampasimpukka oli ystävällisesti laitettu pariin palaseen ja tarjoilijan suositus syödä riisin kanssa oli mieluisa koska se riisi sopi tähän erittäin hyvin. Jotenkin se riisin maku komppasi kastiketta todella hyvin, ainoa mikä tässä hieman häiritsi oli ne isot korianterinlehdet. Ymmärrän toki, että isona nämä tuovat esiin sen että on korianteria, mutta voisi nämä vetää siipaleiksi (chiffonade).

imageMussaman meni minulta ihan ohi, saattaa osittain johtua siitä valtavasti ruokamäärästä mitä tähän mennessä olin vetänyt (tuli vähän se yksi Monthy Python sketsi mieleen). Joku tässä tökki, mielestäni oli roiskittu sitä kalakastiketta tai jotain vastaavaa liikaa ja se vivahde oli jollain tavalla “väärän” oloinen. Riisi oli koko ajan hyvin keitettyä ja sitä kuppia vaihdeltiin sen verran usein, ettei ehtinyt ollenkaan kuivahtaa tai mitään.

imageMenun loppuun tuli erittäin taitavasti loihdittu jälkkäri. Tämä oli ihan niillä rajoilla, että onko liian makea, mutta muutamat komponentit taittoivat sen hienosti, muodostaen oikein harmonisen ja herkullisen annoksen. Kaikesta siitä ruoasta huolimatta tätä ei vaan pystynyt olemaan lusikoimatta. Todella hyvää!

imageSisustus on ihmeen karu, vaikka siis Taidehallihan tämä on, ei siinä mitään. Ja onhan tänne yritetty saada niillä verhoilla jotain meininkiä, mutta kaihoisasti muistelen sen pienemmän puolen lounastamista kun täällä istuskelin. Ei tämä mikään kovin ihmeellinen ole tyyliltään, kun taas se pieni puoli on mielestäni erittäin tyylikäs, vaikkakin melko tummanpuhuva. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, mutta kovin kiire oli salihenkilökunnalla ja muutenkin tämä oli vähän tällaista odottelua, mitä en itse osannut odottaa (ha!). Muutenkin tästä jäi tosi ristiriitainen tunne, vähän sellainen “rahat pois” (manitbois!) meininki ja vanhalla maineella ratsastelua hieman liian löysin rantein. Fast food fine dining. Ei ollut ollenkaan sillä tasolla mitä olisin kuvitellut, ihme homma. Bronda ja Gaijin pesevät tämän mennen tullen, kuten myös Grön ja moni muukin uusi tulokas. Olikohan tämä jotenkin huono päivä vai mitä tässä on tapahtunut? Eikös tämän pitänyt olla yksi Stadin parhaimmista? Tulee vähän mieleen se Savoyn kokemus.

Kasvissyöjälle ei suoraan menulta löydy kauheasti juttuja, mutta kyllähän nämä näillä hinnoilla väkertävät varmaan (ehkä) vegemenunkin. Mutta menepä sinne Gröniin, sieltä saat parempaa ja halvemmalla. Lasten kanssa en tällä kokemuksella viitsisi vaivautua. Enemmän tämä tuntuikin olevan suunnattu liikelounastajille, joita täällä olikin tupa täynnä. Tällä kokemuksella veisin kyllä vieraat muualle.

image

URL www.farang.fi
Puhelin 010-3229385
Osoite Ainonkatu 3, Helsinki
Farang on 13.1.2016 rated 3.0 of 5

Leave a Reply