Tag: punavuori

Hampton Bay

Haa! Täällä oli sittenkin lounasta! Vappuna avattu, Shubha Kamanan tilalle remontoitu, merellinen ravintola jota kipparoi herra Syrjänen. Itsellä pukkaa kevätflunssaa, joten olin jo lampsimassa pikku pikaiselle Stockmannin Comptoir Farougeen, mutta sitten jostain syystä aloin valoissa odotellessa tsekkaamaan tämän sivuja.

Varmaan joku piilevä tarkkaavaisuushäiriö, kun ei pysty minuuttia venaamaan kadun ylitystä ilman että alkaa häröilemään. Kaikesta sairauden aiheuttamasta väsymyksestä huolimatta lähdin lampsimaan kohti Hietsun hallia, johtui varmaan osittain siitä Finnrexinistä, minkä heitin huiviin hetki ennen lähtöä.

A nautically themed restaurant next to the dockyards. The salmon soup I had was tasty, but did not blow me out of the water.

Other watery eateries close by are Merimakasiini, Hieta and Salve (which has moved across the street).

Tänään tarjolla oli: Syrjäsen lohikeitto (13e), kvinoa-portobellosalaatti (14e) sekä Hampton burger (17e). Lounaaseen kuuluu vesi ja pussillinen leipää. Otin sopan, kun ei toudellakaan tehnyt mieli sieni-kvinoa(blech)sötkötystä ja bursat on niin nähty. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vesi ja vermeet löytyvät kassan vierestä.

Alkuun piti murtaa leipää, jonka kaveriksi tuli iso nappi merisuolalla peiteltyä voita. Tumma – hieman saaristolaisleivän oloinen – kannikka maistui makean herkulliselle ja toinen pala pitikin säästää sen kalan kanssa nautittavaksi.

Vaalea oliivileipä oli aika jees, ehkä vähän turhan pullaa omaan makuun, mutta maku kohdillaan ja runsaalla voilla päällystettynä pelitti sekin. Harmi ettei saanut tähän hintaan mitään raikasta salaattia.

Soppa oli sopivan kokoinen lounaalle, tällainen isohko kippo, tosin häviää kaikille ramen/phở-mestoille kokonsa puolesta. Liemi oli maittavaa, sellaista täyteläistä ja reilusti suolattua, ehkä snadisti rasvaiseen kallellaan, mutta kerranhan täällä vaan eletään.

Perunat olivat aika hyvässä kypsyydessä, pari oli jäänyt ihan aavistuksen ali, mutta pääosin sellaisia kermaisen pehmeitä palasia. Lohi oli jännästi saanut kaverikseen savukalaa (sekin lohta vai kirjolohta?) joka toi pientä kikkaa makumaailmaan, tosin tämä kikka kuutonen oli nähty jo Tin Tin Tangossa.

Savukala oli myös reilun suolaista, mitä kommentoi myös rouva R, joka sattui olemaan samaan aikaan lounastamassa. Oltiinkin hänet tavattu R:n kanssa taannoisilla pikkuväen kutsuilla, joten hassu nähdä nyt eri kontekstissa. Oli tämä ihan kokemisen arvoinen lounas, joskin ehkä hintsun hintava toteutukseensa verrattuna. Parempi soppa silti kuin siellä Töölössä, mutta ei mainittavasti.

Sisustus on uutuuttaan kiiltävä ja raikkaan merellinen tunnelmaltaan. Ulkona on houkutteleva terassi (vai kaksi?) ja voisin kuvitella paikan toimivan kivasti vaikkapa kahvittelutuokion kohteena kauniin kesäpäivän lomassa. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Kasvissyöjälle on joka päivä joku vaihtoehto, tosin tänään se ei puhutellut itseäni laisinkaan. Listaa ei näemmä löydy vielä webastosta, mikä oli yllättävää. Lasten kanssa mahtuu ja voisi ehkä vetästä jotkut sämpylät tms. Mutta on tämä enemmän tälleen aikuiseen makuun suunnattu mesta.

Ps. St. George’s on avautunut ja ehkä myös sen raflat? Pitää käydä tsekkaamassa.

URL www.hamptonbay.fi
Puhelin 044-7530895
Osoite Hietalahdenranta 6, Helsinki

Aman

Kyllä oli upeeta vedellä juoksumatolla ilman pinnejä, juoksin pikkasen ekstraa ihan sen kunniaksi. En paljoa, mutta tässä on oppinut, että pienikin ele auttaa ja kumulatiivinen efekti on huomattava. Pitää alkaa laittaa noita vanhoja vaatteita pois, kun ovat käyneet liian isoiksi. Se mikä ei toiminut aamulla oli metro, joku oli pistänyt raiteet rikki ja metro ei kulkenut laisinkaan, tuli vaan päällekkäisiä kuulutuksia, joista junan kuljettajan väsynyt “kestää ainakin kymmenen minuuttia vielä” tuntui realistisimmalta. Oltiin kuitenkin kuunneltu virallista kuulutusta 15 minuutin maksimista jo parikymmentä minuuttia siihen mennessä.

Ei se HSL näköjään osaa tota raideliikennettä hoitaa, onneksi on vaihtoehtoja. Ei ku. Lounasaikaan yritin keksiä jotain vetävää mestaa, mutta päädyin sitten random-otannalla poimimaan Listalta jonkun semilähellä sijaitsevan raflan. Kohteeksi valikoitui Isoroban tällä hetkellä viimeinen käymätön paikka, eli Aman.

An Indian buffet on the busy Iso Roobertinkatu street, the food had heat, but not much else.

Isoroba has many restaurants, such as Tortilla House, Na’am and Jackie.

Intialainen buffet (9,50e) on kyseessä, salaattibaarilla ja lämpimillä safkoilla. Tänään oli tarjolla: Kanaa tomaatti-kermakastikkeessa, chili-lammasta, vegesötkötystä, tuorejuustokastiketta, riisiä sekä naan-leipää. Salaattipuolelta löytyi: Jäävuori-paprika-kurkkusalaatti, mandariinin lohkoja, ananasta, jalopenoviipaleita, (värjättyjä) mustia oliiveja, raitaa, marinoitua sipulia sekä salaattikastiketta. Buffan päällä oli myös chilijauhetta ja -sörsseliä. Maksu hoidettiin tullessa tiskille, jossa oli mainos mango-lassista (2,50e).

Alkuun nykäisty salaatti oli vähän niin ja näin. Itse salaatti oli tuoretta ja sipulissa kivasti kurkumaa, joskin ei se tarjonnut muuten mitään järisyttävää makukokemusta. Chilisiipaleet toivat kaivattua tulisuutta geimiin. Mutta se raita hämäsi, koska se kupli ja sihisi suussa. Jostain syystä tuli vapaa-assosiaatio Aku Ankan sihijuomaan.

En osaa sanoa, että onko tuo hyvä vai huono asia. Jotenkin tämä aiheutti reaktion, ettei tehnyt enempää mieli sitä jogurttikastiketta. Naan-leipä oli ihan ok, vähemmän rapsakkaa kuin eilen, mutta saman kokoisia viipaleita.

Pääruoka ei ollut sekään mitään ihan ihmeellistä, riisi hyvin keitettyä, mutta kaikissa safkoissa – paitsi kanassa – oli chiliä. Ja vaikka mä tulisesta diggailenkin, niin näissä se oli vaan sellainen tympeä tulisuus, joka ei mielestäni siihen juusto- tai vegekastikkeeseen tuonut mitään plussaa. Chili-lampaaseen tulisuus toki sopi, mutta aika geneerisen oloinen setti tämäkin oli.

Lammasbiitit olivat kuitenkin ihan kohtuu mureita ja semimehukkaita. Buffan päältä lusikoitu chilisoossikin oli jotenkin kitkerää/teollisen makuista ja jäi pääosin lautasen reunaa koristamaan. Kana oli lampaan lisäksi ihan syötävää, mutta liha oli päässyt vähän kuivahtamaan.

Ei nämä lämpimät siis mitenkään häiritsevän tulisia olleet, mutta makumaailma tuntui olevan jotenkin epäbalanssissa suurimmassa osassa tuotteita. Kyllä tätä tietty söi, nälkä lähti yms, mutta ei rohkaise kokeilemaan uudestaan.

Sisustus oli siisti, mutta jotenkin hätäisen oloinen. Ikkunaa koristavat muovikukatkin olivat säilyttäneet alkuperäiset Ikea-lappunsa ja mitään selkeää karaktääriä en päässyt aistimaan raflasta. Asiakaspalvelu oli nopeaa.

URL www.facebook.com/ravintolaAman
Puhelin 040-5309128
Osoite Iso Roobertinkatu 24, Helsinki

Fabrik

Tadaa! Lounas #800 on nyt tehty ja taputeltu, eli ruokaa on syöty ja paljon. Vaikka ei uskoisi, kun on robottiohjauksella tuo painokin jo tippunut hieman, tosin oli se alenemaan päin jo ilman apuvälineitäkin. Tänään piti siis keksiä joku normaalia mielenkiintoisempi vaihtoehto, perustuen siihen ikiaikaiseen sääntöön, että tietyt numerot ovat merkityksellisimpiä kuin toiset. Erityisesti numerot joissa on paljon nollia.

R tuli myös lounaalle, joka aiheutti lisäpiirteen kokonaisuuteen, enkä tavallaan halunnut poimia “siltä listalta” Nokkaa tai Palacea, kun olen niissä tavallaan käynyt. Ora palvelee vain perjantaisin ja muut tuntuivat liian “normaaleilta”. Mutta Fabrik-ravintola on ollut jo hetken tapetilla, jääden jotenkin oudosti omilta listoilta puuttumaan. Nyt oli hyvä hetki korjata tilanne ja käydä tarkistamassa meininki.

A Scandinavian styled bistro with Mediterranean flare in their food. The lunch was light and tasty.

Other restaurants close to this one are Il Bucatino, Fulbari and Bumi Cafe.

Lounaaksi tässä “italialaiseen ja ranskalaiseen ruokakulttuuriin” perustuvassa ravintolassa on tarjolla lautasannoksia, tänään päivittäin vaihtuvalta listalta löytyi: Paistettua lohta kermaisella pinaatilla & 67 asteen muna (ja currykastiketta) sekä Falafel ja linssi-tabbouleh’a & baba ganoush-munakoisotahnaa. Koska oltiin isosti liikkeellä, niin otettiin koko lista, R nappasi lohen ja minä falafelit. Loppuun on kahvia tai (pussi)teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskillä tullessa, safkat tuodaan pöytään. Aseet yms on jo pöydissä.

Ruoka tuli vauhdikkaasti, vaikka oltiin about ruuhka-aikaan ravintolassa. Ensi silmäys annoksiin oli jännä, annokset olivat kivasti aseteltuja, mutta myös yllättävän riisutun oloisia. Toisaalta yksinkertainen on kaunista ja niin edelleen, joten hyökkäsimme nälkäisinä annosten kimppuun. Oman annoksen huippukohta oli se jännän meksikolaisen (oliko se korianteri mikä tämän vaikutelman sai aikaiseksi?) oloinen baba ganoush.

Tämä oli sopivan kirpsakka ja samalla täyteläinen, antaen mukavan mehukkaan (ja yllättävän tomaattisen oloisen, vai johtuiko se siitä tabboulehista) vastakohdan kuivahkoille falafeleille. Pyörykät oli vängästi maustettu, mutta eivät silti olleet Stadin kärkikastia, mielestäni mm. Mediterraneon loistavat pullat pesivät nämä. Linssi-tabbouleh oli hauskasti erilainen, raikas lisuke, kuten myös se simppeli vihreä salaatti.

Focaccia-leipä oli maukasta ja miellyttävän ilmavaa, eikä liian rasvaista/suolaista, kuten nämä joskus tuppaavat olemaan. Leipää kaipasimme molemmat enemmän ja R:n lohkoon oli eksynyt (värjätty) musta oliivi. Oliivit ovat toki normi”mauste” näissä leivissä, mutta tämä ei jotenkin ehkä osunut niin maaliin. Oma annos oli ihan jees tällaiseksi kevyeksi vegelounaaksi.

R kauhisteli hetken sitä currykastiketta (tästä ei ollut siis mainintaa raflan seinällä, vain webastossa ja tuulen kaatamassa ulkofläpissä), joka ei ole hänen suosikkejaan (note to self: “mutta meidän kastikkeessa on taco-maustetta”), mutta kävi sitten kalaan käsiksi. Pääsin itsekin maistamaan annosta ja kala oli mielestäni hyvin kypsennetty, pintaakin oli saatu mukaan ja itselle se kevyehkön makuinen curry pelasi.

Mutta molemmat meistä ihmetteli sitä kermaista pinaattia, jota oli eksynyt lautaselle yksi teelusikallinen. Oikeastihan tässä oli lisukkeena lohkoperunat ja se pinaatti ei sieltä mitenkään noussut esiin makunsa puolesta. Perunat olivat ook, kuten se sama vihreä salaatti mikä minullakin oli. Kananmuna oli hyvä ja sai meitä muistelemaan Helsingin Kulinaarisen Instituutin molekyylikokkauskurssia, jossa keitettiin kaniksia hyvin tarkalla asteella.

Loppuun vedettyyn kahviin sai kannusta “oat milk” maitoa, joka tuli kiireessä luettua “goat milk”, millastakohan se olisi. Molemmat annokset olivat ihan passelit, tällaiseksi kevyeksi lounaaksi. Mutta ei mitään sen ihmeellisempää, mikä on sinänsä siis ihan ok, mutta ei tämä osunut ihan sinne ennakko-odotuksien hahloon. Mikä on tietty oma vika, mitäs odotin.

Sisustus on valoisa ja tilavan oloinen, L-muotoisen tilan toista päätyä koristaa viherseinä, toista viinikaappi. Lattia on ilmeisesti originaali, kun on ottanut sen verran hittiä, pistää miettimään, että mitä tässä on ollut aiemmin. Kalustus on linjakas ja isojen ikkunoiden ääressä oli mukava istuskella lounastamassa. Taas oli löydetty myös hienoja lamppuja kattoa koristamaan. Taustalle olisi ehkä kaivannut jonkun ääniraidan. Asiakaspalvelu oli ripeää ja asiallista. Huomenna sitten uutta putkeen, kai tässä pitää loputkin kaupungin ravintoloista rehata läpi kun on tähän asti päästy.

Ps. Äh, taas oli jäänyt kaupunginosat merkkaamatta, mutta paikkasin näin jälkikäteen. Joidenkin uusien rutiinien käyttöönotto on näemmä vaikeampaa.

Pps. Tricky Disco.

URL www.fabrikhelsinki.fi
Puhelin 010-3370750
Osoite Tehtaankatu 25, Helsinki