Tag: pihvi

Parilla

Lusimisen jälkeen tuli nälkä ja käytiin vetämässä pihvit. Parilla on tällainen turvallisen perinteinen, lihapainotteinen ravintola Jumbon/Flamingon kauppakeskuksen käytävillä.

A family friendly restaurant with a meat-heavy menu and a slightly expensive price-range. The food was ok and the service was good, go here for a no fuss experience with the kids.

Other family friendly restaurants in Helsinki-area are Hard Rock Cafe, La Famiglia and Rosso.

Tarjolla on päivälliselle pihvejä, ribsejä, burgereita, wingsejä yms “jenkki”meininkiä. Pienen vatuloinnin jälkeen päädyin valkosipulipihviin (27,90e) ranuilla. Aika kova hintahan toi on, toisaalta kun nyt “maakunnissa” ollaan, niin näinhän se menee.

Stadissa samalla rahalla saa jo melko kovan setin, riippuen toki paikasta. Muille pöytäseurueen sankareille tuli pippuripihvi (myös ulkofile) ranuilla ja chilihärkä (sisäfile) valkosipuliperunoilla.

Alkuun napsahti hieman nepalilaisen ravintolan peltilautasia mukaileva astia, jossa oli valkosipulista levitettä, focaccia-leipää sekä yrttimarinoituja oliiveja. Leipä oli rasvaista ja sitkoisen maittavaa, vaikka vähän pullaahan tämä on. Mutta toimi hyvin sen levitteen kaivamiseen, johon oli viitsitty heittää oikein huolella valkosipulia (hyvä!). Oliivit olivat ihan perusemininkiä.

Pääruoka saapui hetken odottelun jälkeen, tosin mikäs tässä oli odotellessa, törppö oli edessä ja parannettiin maailmaa jäbien kanssa. Ulkofilepihvit olivat sopivan kokoisia, sekä mediumeita (tätä kyseltiin tilauksen yhteydessä, kuten kuuluukin ja liha oli juurikin sen kypsyistä mitä pyydettiin), mutta olisin toivonut näihin vähän sitä paistopintaa.

Toki medium-kypsyys vaatii rajallisen ajan pannulla, mutta kyllä jossain paikoissa onnistuu tämäkin kypsyysaste kunnon maillard-reaktion kypsyttämällä reunalla. Hyvä pihvi tämä siltikin oli, mutta annos ei missään nimessä ollut hintansa arvoinen. Ranut olivat ihan jees, valkosipulit + kastike olivat yllättäen vähän pliisuja. Kyllä tästä nälkä lähti, mutta vähän tällaista kunnianhimotonta huoltistasoa.

Sisustus on perinteikkään oloista, loossit toivat sopivan yksityistä fiilistä, vaikka ravintola olikin ihan täyteen tuupatttu. Mielellään täällä istuskeli syömässä kavereiden kanssa.

Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa ja huolehtivaista. Yhtään ei tarvinnut mitään odotella tai kysellä, kaikki hoitui luistavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla, kiitos siitä.

Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä lounastamassa, tasaisen turvallinen ravintola niin perheille kuin myös vanhoille sedille. Samasta kerroksesta löytyy myös valvottu lasten leikkialue, eli homma toimii kuin kuin junan vessa.

URL www.parilla.fi
Puhelin 044-4809423
Osoite Tasetie 8, Vantaa

Trattoria Limone

Perrrrjantai! Tänään oli suunnitelman seuraava vaihe (olen alkanut laittaa näitä paikkoja kalenteriin menun yms kiinnostavuuden perusteella) ja vuorossa oli Nahkahousuntiellä sijaitseva Trattoria Limone, koska lasagne! Rakas vaimonikin saapui sopivasti, joten suuntasimme lounaalle aurinkoiseen Lauttasaareen. Jotenkin en ole aikaisemmilla reissuilla ehkä rekisteröinyt tätä, mutta onpas Larussa nykyään uutta ja kiiltävää tönöä pistetty pystyyn.

A lovely little neighborhood Italian restaurant, the lunch menu had the usual suspects, such as pasta, lasagne, pizza, salad and escalopes. The food was tasty and the decor on point for a Finnish trattoria.

For excellent lasagne and Italian food in Helsinki, be sure to check out Mamma Rosa, Trattoria Corretto and Rivoletto.

Ravintola on siis italialainen, kuten nimestä saattaa arvata. Ja päivittäin vaihtuvalla listalla näyttäisi olevan aina joku pasta tai kaksi/risotto, salaatti, pizza sekä paistettu protsku. Tänään tarjolla oli: Pasta alla diavola eli tonnikala, oliivi, kirsikatomaatti, kapris, chili ja tomaattikastike (9,50e); lasagne della casa eli talon herkullinen jauhelihalasagne (9,50e); insalata di pollo eli raikas salaatti, kanan rintafile, tuore mozzarella, aurinkokuivattu tomaatti, kurkku, kapris ja rucola (9,20e); pizza del giorno eli parmankinkku, salami, kirsikkatomaatti, buffalomozzarella ja rucola (9,50e) sekä scaloppina vino bianco eli porsaan ulkofile, valkoviinikastike, talon perunat ja lämpimät vihannekset (10e).

Lounaaseen kuuluu myös salaattibaari (jäävuorisalaatti, porkkanaraaste, marinoitu kaaliraaste, kurkku, marinoituja oliiveja, maustekurkkua ja kastikkeet), (pizza)leipä sekä kahvi/tee. Webska vielä kertoo jostain “kokin suosituksesta”, mutta tästä kysely ei tuottanut enää ravintolassa tulosta, ehkä webskasta voisi poistaa maininnan asiasta? Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa. Aseet ja vedet yms löytyy salaattibaarin vierestä. Pizzoille löytyi leipien vierestä oreganoa, valkosipuliöljyä sekä chiliöljyä. Meitsi otti lasagnen (üllatus!) ja vaimoni otti sen pastan.

Alkusalaatti oli hyvä. Etikkainen kaaliraaste sai kiitokset molemmilta ja tämä oli tosiaan omasta mielesätni hyvä versio tällaisesta. Toki se kaakkoisaasialainen tapa tujauttaa vähän seesamiöljyä mukaan toimii itselle vieläkin paremmin. Leivät olivat sellaisia pizzataikinasta veivattuja nurkkia, ilmavia ja pienellä pinnalla varustettuja. Mutta nerokkaasti nappasin mukaan vähän sitä valkosipuli- sekä chiliöljyä ja ai että oli hyvä. Miksi niin harvassa pizzamestassa on nykyään näitä sörsseleitä tarjolla?

Lasagne saapui hetken odottelun jälkeen pöytään ja oli oikein komean näköinen setti. Tämä oli myös lämmitetty kunnolla, ei ollut keskeltä edes viileä. Mielestäni tämä oli oikein oiva lasagne rakenteeltaan ja koostumukseltaan. Juuri sellainen mehukkaan kastikkeinen ja kohtuullisen juustoinen, antaen kuitenkin isosti myös pastaa mukaan. Lihakastike oli pitkään haudutettu ja lasagen oli kaikin puolin maittava, paitsi että joku maku tässä dominoi oikein isosti. Joku vähän itämainen tms mauste puski sieltä läpi, mutta ehkä ei kuitenkaan kaneli tai kardemumma, olisiko voinut olla muskottipähkinä?

Joka tapauksessa se ominaismaku jäi pyörimään suuhun. Puolenvälin jälkeen piti asialle tehdä jotain ja ratkaisin tilanteen chili- ja valkosipuliöljyllä. Kylläpäs nämä sopivatkin tähän mainiosti, chilissä oli sellainen melko lempeä potku, mutta toi kuitenkin haluttua lisää annokseen. Hyvä että näitä oli tarjolla. Lasagnena tämä oli kelvollinen suoritus, mutta kyllä silti mieluummin heitän sen Rivoletton tai Pauletten lasagnen naamariin, tai sitten sen aivan upean Mamma Rosan version.

Vaimon pasta antoi odottaa hetken pidempään, mutta tulikin sitten höyryävän kuumana pöytään. Tämäkin oli oikein hyvä suoritus, pennepastalle jotenkin sopii tällainen vähän chilinen ja tomaattinen kastike. Vaimokin piti kastikkeesta, vaikka yleensä tuollainen tomaattinen meininki ei ole ihan kaikkein kovin juttu hänelle. Itse pääsin maistelemaan myös ja tykkäsin, vaikkakin kyllä se lasagne maistui enemmän.

Sisustus on sopivan kitchimäisellä tavalla italialainen ja kaikki “katulamput” yms toivat hymyn huulille. Tämä on tällainen siisti kortteliravintola ja oikein oiva lounastamiseen, vaikka toki pienehköön tilaan on väännetty aika runsaasti asiakaspaikkoja. Hyvin kuitenkin mahtui ja ravintola tuli kohta 11 jälkeen niin täyteen jengiä, etten ihmettele yhtään pöytien määrää. Iso käsi lähtiessä taustalla soivalle Dire Straitsille!

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle ei ollut tänään yhtään mitään, mutta kuulemma ravintolasta järjestyy myös vegeilyyn sopivia vaihtoehtoja kysymällä. Lasten kanssa en ehkä ihan tähän lounasruuhkaan lähtisi ahtautumaan.

Ps. Cityn ravintolaäänestys on julkaistu. Mo Café pitää käydä koestamassa tässä joku päivä, kuten myös Roots. Viikonloppuja!

URL www.limone.fi
Puhelin 050-5625010
Osoite Nahkahousuntie 1, Helsinki

Sori Taproom

Olen päättänyt hieman aikatauluttaa näitä rafloja, että saisi purettua tuota to do -listaa vähän järjestelmällisemmin ja tälle päivälle oli menun puolesta heitetty Sori Taproom, jonka torstain listalta löytyi BBQ Pork Rib. Ja ribsithän maistuu kyllä. Tämä on ilmeisesti parin suomalaisen kaverin Eestiin perustama panimo ja näin ollen olutlista hallitsee ravintolan baaritiskin takaseinää. Ja hyvä niin, tällaiset pikkupanimothan ovat oikein tervetulleita ulkomaisten jättien rinnalle. Itse tsombailin tänne tunneleita ja Steissiä pitkin, ihmetellen samalla pakolaisleiriä ja sen vastinkappaletta Rautatietorin jääradan molemmilla puolilla.

Tässä oli edustettuna prisman kaltaisesti useita elementtejä nyky-Suomesta, kun lapset ja lapsenmieliset luistelivat taivaasta tippuneella (minusta nämä torilla olevat väliaikaiset jutut ovat aina vähän mikä-ei-kuulu-joukkoon juttuja) jääradalla, maahanmuuttajat leiriytyivät Atskin edessä olevan ison #EUROBASKET2017 merkin aidoittamana, mielenosoittajat hengailivat Aleksis Kiven patsaan juuressa ja poliisit tarkkailivat kaikkea. Tavallinen torstai Stadissa. Fennia-korttelin kautta pääsi kivasti tuon ravintola-baarin viereen melko kuivin kalossein. Ohi mennessäni Mesopotamiasta tulvi upea tuoreen leivän tuoksu ja tekisi mieli käydä jälleen koestamassa tätä, kuten myös alakerran mainiossa Pajazzo Trattoriassa. Ehkä sitten toisella kierroksella.

A taproom of a small brewery, this restaurant/bar offers food with it’s beers. The pork rib I had was ok, but maybe opt for the beers instead.

Other brewery-restaurants in Helsinki are Bryggeri, Il Birrificio and Bruuveri.

Tarjolla on siis jenkkihapatusta lounaan muodossa, eli burgereita, BBQ meininkejä ja sen sellaista. Tänään päivittäin vaihtuvalla (ja erinomaisesti Facebookista löytyvällä) listalla oli esillä seuraavat lautasannokset (12,90e) alkusalaattibaarin kera: BBQ Pork Rib eli possun kylkipala (huom!) paistetuilla chiliperunoilla, grilled prawns eli grillattuja katkiksia pähkinä-limevinaigrettea ja lohkoperunoita sekä BBQ cauliflower and black bean taco eli kukkakaalia ja paputaco limesmetanalla.

Salaattibaarissa oli: Salaattisekoitus-tomaatti-kurkkusalaatti, fetaa ja oliivia, perunasalaatti, yrttivinaigrette sekä (ciabattamaista) leipää että siemeniä. Itselle valikoitui tosiaankin se ribsiannos. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille josta saa numerolapun messiin.

Alkuun nykäisty salaatti oli ihan bueno, tuoreet komponentit, sopiva jakauma juttuja vihreässä salaatissa kuin myös perunasalaatissa ja ainoa mitä kaipasin molempiin oli punasipuli (mulla on varmaan joku puutostauti). Vinaigrette oli sekin yrttisyydessään hyvä kastike ja oliivit + “feta” nyt toimii aina. Leipä oli ook, tällaista perus kaupan tavaraa.

Pääruoka saapui kohtuu vikkelään (#ajoissaliikkeellä4evah) ja oli kivasti aseteltu peltitarjottimelle (kuten esim. B-Smokeryssa, Fisu & Ranet tai The Messissä). Ensimmäinen huomio oli, ettei tämä kyllä ribsejä ollut, mutta toisaalta eihän niin lukenutkaan siinä listassa (pahvi), vaan “rib”, yksikössä. No niin, oma vika, opettelisit lukemaan. Tässä sitä sitten jyystettiin yhtä isoa kylkipalaa, jossa oli kauniin kiiltävä glaseeraus pinnalla. Tämä oli ylikypsäksi vedetty ja tavallaan helposti syötävä, mutta huh huh että oli taas rasvaa lautasella.

Tälläkään kertaa rasva ei maistunut mitenkään epämiellyttävälle, kun kypsennys oli niin hyvä, mutta oli tätä vaan liikaa ja sen rasvan koostumus oli mennyt sellaiseksi tahnamaiseksi joka alkoi tökkiä aika nopeasti. Toki sitä rasvaa pystyi myös kiertämään, kun vähän harjoitteli haarukan ja veitsen käyttöä, mutta jotenkin tämä ei nyt puhutellut minua (vaikka Martsarin koulussa tulikin välkällä joskus haettua paikallisen ostarin K-Kaupasta grillikylkeä lounaaksi, oi niitä aikoja. Siellä oli myös joku grilli mistä otettiin useampaankin otteeseen frendien kanssa spydarit). Perunat olivat melko hyviä, kiva että oli pieni chilin potku, mutta nämä olivat pitkän kypsennyksen yhteydessä päässeet silleen jännästi “luhistumaan”. Eli hieman rapsakka pinta, mutta vähän sellainen pureskeltava sisus.

Lautaselle eksyneet paahdetut kasvikset, varsinkin se munakoiso, oli mainion makuisia ja näitä naposteli oikein mielellään. Oli tämä tavallaan ihan jees annos, mutta enemmänkin konseptina kuin toteutuksena. Sivuun tuli loppua kohden myös yllätys-coleslaw, joka hurmasi sinappisuudellaan ja kasvisten rapsakkuudellaan, mutta se massiivinen majoneesipläjäys tämän rasvaisen possun kylkeen olisi toiminut vähän kevyemmälläkin rakenteella.

Sisustus on freesi ja omalla tavallaan tyylikäs. Sivuseinän kaakelit tekivät hauskan tekstuurin ja muutenkin kalustus oli leikkisä ja rento aina lehtimäisiä äänielementtejä(?) myöten. Täällä oli mukava istuskella ikkunan ääressä ja vahdata maailman menoa, uskoisin, että mesta sopisi hienosti kavereiden kanssa turisemiseen ja illan istujaisiin. Syömään en välttis erikseen tulisi, mutta bisselle kyllä.

Asiakaspalvelu oli asiallista ja sujuvaa. Kasvissyöjälle on joka päivä joku annos ja ainakin on vähän erilaista kuin muualla, mahdollisesti ihan kokeilun arvoista. Lasten kanssa en ehkä lähtisi baariin ruokailemaan, mesta on enemmän aikuiseen makuun.

Ps. Viisi Tähteä raportoi EGG-ravintolasta, pakko päästä testaamaan, 17.3. on avajaiset! Ja Werner (vihdoin ja viimein) aloittaa lounaat 19.4., wohoo!

URL www.facebook.com/SoriTaproomHelsinki
Puhelin 044-2438404
Osoite Vuorikatu 16, Helsinki