Yakiniku

HUOM! Ravintola on suljettu, tilalle on Iso-Robalta muutanut Vibami.

Oli pakko mennä tsekkaamaan tämä muutamasta syystä. Ensimmäinen oli se, että nettisivut kertoivat täällä olevasta phở-buffetista. Toinenkin syy oli, mutta en muista sitä.

Tai no muistan mä; oli jouluisen sateinen keli, tämä oli sopivan pienen matkan päässä ja se, että tänään oli vika päivä kun sai 20% alennuksen normibuffan hinnasta (nyt 11,10e, myöhemmin 13,90e). Ei muuta kuin sontsa kantoon ja kohti katuja. Varhaisaamun keli, joka kotoa lähtiessä oli vielä mukavan luminen, oli muovaantunut tutuksi loskassa kahlaamiseksi.

Loskan, jonka läpi tetsatessa tunsin suurta kiitollisuutta länsimetron liityntäpysäköintipaikasta ja siitä, että kotiin pääsisi sisäkautta. Pois lukien se reilu kymmenen metriä mitä pitää autosta hyökkiä himaovelle.

Vähän alkaa olla jo sitä samaa meininkiä kuin Dallasissa aikoinaan duunimatkalla, jossa pääsi kaukosäätimellä avattavasta, omasta autotallista kurvaamaan ulos (vartioidun, se oli outoa) asuinalueen portista aina duunipaikan parkkihalliin, josta hissillä suoraan toimistolle.

Tosin en mä kyllä varsinaisesti ajamisesta ole niin innostunut, mieluummin istuu kyydissä lueskelemassa jotain. Jos toi auto osaisi vielä itsestään osua siihen parkkiruutuun, niin sit alkais olla aika hyvä.

A Japanese buffet with the obligatory sushi, but also Yakitori, soba and a slightly out of place Phở buffet. The food was good, but not amazing, although creating my own bowl of Phở did make me smile.

For more buffets near this spot, check out Itsudemo, Caverna and Fuku.

Mut joo, se safka. Japanilaiseksi tuo saitti ainakin itseään mainostaa, eli kyseessä on buffet, joka on same same but different. Tänään löytyi: Sushia (normi nigirit, gunkanmakit, makit, fritatut hässäkät jne, tosin gari ja wasabi tuli jälkijunassa, joten piti vetää “kuivana”), salaattia (valmis tomaatti-kurkku-salaatti-yms sekä wakame + edamame papuja), misoa, paistettua tofua, ankkaa, uunilohta teriyaki-kastikkeessa, tonkatsua, kevätrullia, sweet-chilikastiketta, paistettua riisiä, paistettua soba-nuudelia, phở-liemen, kanaa, jotain makkaraa (no idea), ituja, yrttejä, paksoita, kevätsipulia, paria eri nuudelia, pähkinäkastiketta, chilikastiketta, yakitori- ja yakiniku-vartaita (jotka kokki viimeisteli grillillä!) sekä jälkkäreitä (“juustokakkua” kupissa ja jätskiä) ja kahvia/teetä loppuun. Lisäksi oli limpparitölkkejä. Maksu tullessa tiskille.

Aloittelin sopilla, oli pakko ottaa vähän misoakin, joka oli aavistuksen liian haaleaa. Phở olikin sitten paljon parempi, kun tälleen itse pääsi hifistelemään sen rakentelemisessa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt panostaa tähän osastoon se primääri nälkä, mutta kun on tälleen rajoittunut ihminen, niin oli pakko kokeilla kaikkea muutakin.

Liemi oli hyvää, ei mikään tajuntaa laajentava kokemus, mutta täyteläisen maukasta kuitenkin. Se mikä tässä viehätti itse väsäämisen lisäksi oli se, että tässä oli (omasta mielestä) juuri sopiva määrä kaikkea, paljon yrttejä, pienehkö keko leveitä nuudeleita (joita oli muuten vaikea saada irroitettua toisistaan, olivat liimaantuneet jo buffan avautuessa melkoiseksi sykkyräksi) sekä tuju chilikastike (tätä olisi pitänyt laittaa lisää, erehdyin luulemaan pähkinäkastiketta toiseksi chilijutuksi ja kanakin näytti vähän kimchiltä) ja kattava setti muita komponentteja.

Eli tällainen vetelä pyttipannu, mihin oli vedetty kaikkea ja sitten iskettiin lusikalla kiinni. Hyvää oli, tosin ei niin hyvää kuin dedikoiduissa phở-mestoissa, mutta kokemisen arvoinen kulho.

Sushit yllättäen eivät olleetkaan sitten ihan niin kliffoja (hei), vaikka japanilaisessa puulaakissa oltiinkin. Päällysteet sinänsä olivat ihan ook, mikään ei tökkinyt, mutta ei nämä kuitenkaan päässeet samalle tasolle parempien buffien kanssa ja noi riisit oli kyllä prässätty sellaisilla muoteilla. Ja maustaminenkin oli vähän jäänyt puolitiehen, tosin voi olla että tähän vaikutti niiden tykötarpeiden (gari+wasabi) uupuminen.

Lämpimällä puolella oli kiinnostavan oloisia juttuja, joista soba ja teriyaki-kastike pelittivät parhaiten. Lohi oli snadisti yli, meni kuitenkin vielä. Ankan nahka aavistuksen rapeaa, mistä plussaa, liha kohtuu mureaa ja mehukasta.

Ikävästi lintukin oli snadisti ehtinyt jäähtyä, vaikka edelleenkin ajoissa liikenteessä. Sama vaivasi muutenkin buffaa, fritatut jutut sushipuolellakin olivat käyneet kattilassa jo jonkun aikaa sitten, kuten myös se tonkatsu.

Kuuma phở ja grillissä duunattu lehmä olivat parhaimmat, varsinkin kun vartaan päälle ripoteltiin reilusti togarashia tms chilijauhetta. Noin muuten sen vartaan lihat olivat ehkä vähän liian sitkeitä, toki buffassa tämäkin (kuten se ankka) ovat aika haastavia.

Vetäsin vielä loppuun perjantain kunniaksi juustokakun, tosin ei se kupin sisältö ihan täysin sitä makukokemusta tavoittanut, kiva kuitenkin että oli jälkkäreitäkin. Miten tämän nyt summaisi, kunnianhimoinen valikoima vähän liian ontuvalla toteutuksella. Mutta phở-buffa! Sen takia pitää nyt ainakin kerran käydä.

Sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, lukuun ottamatta joulukuusen blinkenlights. Takaosastossa löytyi tatamia ja sen sellaista, eli puitteet on kunnossa. Jotain jäämistöä on vielä Helmi-ravintolasta ja jotenkin tässä oli vielä vähän sellainen välitilafiilis.

Asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kuitenkin laitettu sen verran, että tulee hyvä meininki ja oli ihan kiinnostavaa kuunnella japanilaista(?) versiota suomalaisesta iskelmämusiikista vai mitä se taustaraita nyt sitten olikaan. Vähän niinkuin olisi ollut lavatansseissa (en ole koskaan ollut, mutta oon nähnyt leffoja) tai jotain. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.yakiniku.fi
Puhelin 09-6126410
Osoite Eerikinkatu 14, Helsinki
Yakiniku on 15.12.2017 rated 2.0 of 5

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.