Tag: kasvisruoka

Roots

Tammikuun vegaanihaaste sen kun jatkuu. Tänään vuorossa oli Kallion Roots, tuo ituhippien joogamatto, kasvispäiden pyhättö. Eli siis Made In Kallion tilalle ilmestynyt joogausta, raakakakkuja, vegaaniruokaa ja kahvia tarjoileva instanssi. Maanantai oli taas käsillä ja mukavan viikonlopun jälkeen teki mieli jotain terveellistä, kun nyt on taas joku ihme terveys- ja kuntoiluvaihe päällä.

Kyllä se siitä viimeistään joulukinkun silavan leikkuuseen rapisee, mutta nautitaan nyt näistä kevyemmistä askelista hetki. R. ilahdutti jälleen presenssillään ja tämänkin takia Roots oli erittäin soveltuva kohteeksi.

Vegan food and raw cakes at this cafe and yoga studio, in the middle of Kallio. The soup of the day was warm and tasty, but the salad was the main star of the lunch, with it’s delicious dressing and healthy components.

Other vegetarian restaurants in the surrounding area are Just Vege, Soi Soi and Rupla.

Lounaaksi on tarjolla päivän soppa (10e), kulho (10e) tai nyhtökauraburgeri (12,50e). Tänään vaihtuvalla listalla oli: Maapähkinä-porkkanakeitto sekä oriental bowl eli tamarinporkkanaa, marinoitua punakaalta, tahini-inkivääri
hernetempemurua, tattaria, maapähkinädippiä, chilikastikeraitoja, tujaus chiliä, ituja ja lehtikaalta. R. nappasi salaatin (tsori, “kulhon”) ja minä otin keiton.

Keiton modaukseen on soppatykin vieressä rawit-chilejä, limeä, kupritsansiemeniä, fritattua lehtikaalia (vai kaalta? ilmeisesti kaalia) sekä tomaatti-basilikasalaattia.

Näiden lisäksi oli tummaa leipää, littanaleipää ja punajuurihummusta. Otettiin vielä kylkeen inkiväärishotit (2e) ja raakakakkupalaset (3,50e). Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, jonka vierestä löytyy jälkkärikahvi.

Nyt oli kyllä hyvä ja epäilyttävän terveellisen oloinen setti. Soppa oli paksua kuin mikä ja lämmitti miellyttävästi. Tekstuuri oli täyteläinen ja maku samettinen, tätä piti puolivälissä alkaa raikastaa limellä ja chilillä. Lehtikaalikin, tuo vihreä viholliseni, maistui herkullisen rapsakalta soppakauhan päälle sijoitettuna.

Chilit olivat tulisia ja pöydältä löytyi myös srirachaa sitä kaipaaville. Punajuurihummus (haiseeko hummus kenenkään muun mielestä vähän hielle? vai onkohan mun nenässä vaan jotain vikaa?) oli mainiota ja sopi leivän kanssa hyvin, tummakin leipä oli kivan kuohkeaa ja maittavaa.

Se salaatti räjäytti pankin. Tuli heti annoskateus kun maistelin sen eri komponentteja R:n lautaselta. Kaikki oli marinoitu taitavasti, jokainen asia maistui kuitenkin omaltaan ja koko hoitoa nitoi yhteen aivan loistavan ihana ja sinappisen oloinen kastike.

Yksi paremmista salaateista mitä olen Stadissa maistanut. Tämä, Oatz, Super Bowl ja Pupu osoittavat, että salaattikin voi seistä omillaan ja muodostaa kokonaisen herkullisen annoksen. Kannattaa ehdottomasti käydä, jos on sillälailla suuntautunut ja vaikka ei olisikaan. Hyvä lounas.

Kakkupala oli oudon hyvä, olen tietoisesti välttänyt raakakakkuja sen jälkeen kun joku kiikuttu meille raakasuklaata (blech). Mutta siis oikein maittava pikku herkkupala, vaikkakin vähän hintavahko kokoonsa nähden.

Raakapaukku, eli inkiväärishotti oli jyrkkä ja upean raikas ja kirpsakka herättäjä ruokailun alkuun. Täytyypä yrittää väkertää himassakin tuollaista.

Sisustus on onnistuneet karu, mutta silti lämpimän oloinen. Korkeat ja pelkistetyt seinät, kauniit kupariset lamput (tosin näitä samoja nyt näkyy aika monessa mestassa, on ne silti makeita) ja hauskat yksityiskohdat tekivät tästä viihtyisän lounas- ja kahvittelukohteen.

Mestassa on näemmä myös wifi ja jengiä notkuikin koneiden ääressä, oletettavasti sopii näin ollen myös kevyeeseen etä*köh*surffailu*köh*työskentelyyn.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjien kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa. Lasten kanssa voisi ehkä vetää jotkut kakkupalat tai smoothiet, tilaa sinänsä löytyy kyllä.

URL www.rootshelsinki.fi
Puhelin 050-3007989
Osoite Vaasankatu 14, Helsinki

Eevert

HUOM! Ravintola ei näköjään tarjoile enää lounasta.

Kadulla kohtasin kaupungin kylmän suudelman, kun astuin ulos ovesta. Tällä kertaa mukaan otettu kaulaliina suojasi elementeiltä sen minkä pystyi, mutta itäviima riepotteli päällystakkiani, marssiessani vauhdikkaasti Diana-puistoa kohti. Kiire oli, koska olin jäänyt selvittelemään jonkun bitin asentoa liian pitkäksi aikaa ja kalenterivarauksen piippaus muistutti, että tänään olisi avajaispäivä Eevertissä.

Olin käynyt jo oven takana aiemmin toiveikkaasti, kun TableOnline-palvelu oli tätä mainostanut. Enhän toki ollut silloin hädissäni jaksanut lukea päivämäärää ravintolan saitilta, joten jouduin tuolla kertaa ohittamaan remontin alla olleen raflan. Sillä reissulla päädyin lopulta Levainiin, tällä kertaa onni suosi järkevää ja olin jo saanut kartoitettua maaston sekä tehtyä itselleni muistutuksenkin.

A stylish Scandinavian restaurant with a well prepared buffet lunch, consisting of a salad bar, a soup and a warm dish. The food was tasty and had an artisanal feel to it, even though it was an all you can eat feast.

The area has plenty of wonderful restaurants, such as Juuri, Vinkkeli and OX.

Tarjolla on buffet, salaatilla ja sopalla (10,30e) sekä lämpimällä ruoalla (13,50e tai 10,30e pelkästään), loppuun on kahvi/tee. Tänään oli tarjolla: Kukkakaalikeittoa ja mallaskrutonkeja, paahdettua possunniskaa sinappikastikkeella, rosmariini-hunajamaustettuja pottuja ja uunijuureksia, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, maustekurkku, pasta-aurinkokuivatttu tomaatti-chilisalaatti, sipulisilli, “fetaa”, pikkelöityä punasipulia, ohrattosalaattia sattumilla, balsamiccosieniä sekä pari kastiketta), leipää (saaristolais ja maalaisleipä siemenillä) sekä voita. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Itse otin tietty koko setin, kerranhan näissä vaan käydään.

Kukkakaalikeitolla lähdettiin liikkeelle ja tämä olikin miellyttävän lämmin aloitus, heti pääsi ravistelemaan kaiken turhan viileyden pois hartioilta. Mallaskrutongit antautuivat keiton hellässä syleilyssä nopeasti ja nämä eivät saavuttaneet ehkä ihan sitä rapsakkuutta mitä niillä mahdollisesti tavoiteltiin. Ihan kivoja olivat kuitenkin.

Soppa itsessään oli samettisen paksua sillä pienellä pippurisuudella mitä kukkakaalista irtoaa. Oikein hyvä alkukeitoksi. Rapsakkakuorinen maalaisleipä maistui sopan kanssa, mutta se saaristolaisleipä olisi voinut olla tymäkämpää ja tahmeampaa omaan makuun.

Salaatti oli sekin mainio suoritus ja tässä puski läpi lautaselta sellainen käsintekemisen meininki. Silli oli kirkkaan makuista ja sopi hyvin maustekurkkusiipaleiden kanssa. Punasipulipikkelsi oli pirskahtelevan hapokas ja tavallista parempi suoritus sekä antoi muille komponenteille kivan rapsakan kaverin. Ohrattokin oli maistuva, kuten se pastasalaatti, jossa oli jotain (salami? chorizo?) suolaista sen chilin kanssa.

Paksu sinappikastike – jolla yritin onnistuneesti hukuttaa salaatinlehtien kaikki terveelliset ominaisuudet – antoi terävän täyteläisen maun tuoreelle salaatille. “Feta” tai siis salaattijuusto, sai synninpäästön sen yrttisen marinoinnin myötä, muutenhan tämä juusto on masentavan kumisen oloista kun vertaa kunnon fetaan. Balsamiccomarinoitu sienikin upposi, varsinkin kun sen peitti sillä mahtavalla punasipulilla. Selvästi tavallista linjastoa parempi salaattibaari ja sen sopan kanssa ehdottomasti sopisi tuollaiseksi kevyemmäksi lounaaksi.

Pääruokaa hakiessani oli ihan pakko nykäistä lautasen kulmalle vielä vähän pikkelsejä, oletin että ne sopisivat possun kanssa hyvin yhteen ja sopivathan ne. Harvemmin tällaisessa buffassa vesi herahtaa kielelle kun käy ruokaa hakemassa, mutta nyt kun avasin sen lämpöastian, missä perunat ja uunijuurekset lepäilivät, niin voi että se tuoksu nyki nenäkarvojani ihanalla tavalla.

Huumaavan yrttinen aromi saatteli juurekset lautaselle ja viereen tuli väsättyä aavistuksen liian iso keko (söin kyllä kaiken, mutta olisi sitä voinut ottaa vähemmänkin) possua. Kaikki oli hyvää, mehukkaan ja haarukalle helposti antautuva possu oli saanut pyöreän pehmeän sinappikastikkeen ja yhdessä nämä olivat vähän liiankin täyteläisen makuisia. Ihan hyvä, että oli vähän happoa vieressä tasoittamassa suurimpia makumohkareita.

Juurekset olivat loistavia, juuri sopivan kypsyisiä, perunat kermaisen kuohkeita ja porkkanat pikkuisen makeita. Rosmariinia oli kunnolla mukana, mutta se ei silti missään vaiheessa jyrännyt muita makuja alleen. Erinomainen kokonaisuus ja ehdottomasti yksi kaupungin parempia kotiruokabuffia, kannattaa todellakin käydä. Olisi ihan kiinnostavaa tsekata myös iltatarjonta, josta löytyy maistelumenuja à la carten lisäksi.

Sisustus on linjakas ja täynnä skandinaavista design-esinettä sekä -kalustetta. Isot kauniit lamput toivat lämmintä valoa ja intiimiä tunnelmaa muuten melko ravintolamaiseen saliin (jos tossa kuvauksessa nyt on mitään järkeä). Koska Alvar Aalto on jotenkin rakennukseen sidoksissa, niin sivuilla oli tietty Aalto-maljakkoja. Jotenkin noi vaan tuntuu nykyään hieman arkisilta, mutta ehkä se johtuu vaan omista oudoista mieltymyksistä? Tässä oli joka tapauksessa kiva istuskella ja ihmetellä (pääosin koululaisia? vastapäätä taisi olla Normaalilyseo) satunnaisesti ohi kulkevia ihmisparvia.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja huomioonottavaista, tässä heti lähdettiin esittelemään buffan sisältöä ja mistä asioista jutut koostuu, joten ei paljon lappujen puuttuminen haitannut. Muutenkin asiointi sujui erittäin mukavasti. Kasvissyöjälle oli (silliä lukuunottamatta) se salaatti+soppa ja tämän kokemuksen perusteella suosittelen käymään. Ilmeisesti tilaamalla saa myös liikelounaan, tai ainakin webskassa oli maininta tuollaisesta.

Ps. Eka!

Pps. Aamukävelyllä bongattua: Smyg on on umpi, onkohan se palaamassa takaisin *tirsk* Sinne? Tilalle on tulossa joku Peräkammarin poika tms? Mut oikeesti, toi lokaatio tuntuu olevan tosi haastava, siinä ei mikään rafla ole kauaa jaksanut polkea.

URL www.eevert.fi
Puhelin 020-7413010
Osoite Ratakatu 9, Helsinki

Bali Bagus

Oli ihan pakko könytä Merihaan hyytävään syleilyyn eilisen Bali Brunch reissun jälkeen. Bali Bagus on ilmestynyt Bali Brunchin entiselle olinsijalle ja ainakin ulkoisesti edetään hyvin samanlaista hihnaa pitkin. Huokausten silta ja kylmä viima kohdisti ajatukset kirkkaiksi, kiitin itseäni hanskoista, mutta soimasin kaulaliinan puutteesta.

Ehkä huomenna muistan ottaa senkin mukaan. Ja saataa olla, että pitää talvitakki kaivaa naftaliinista, paluumatka Hakiksen torille kaiken sen chilinkin jälkeen osoittautui melko kylmäksi kyydiksi.

An Indonesian restaurant in the cold embrace of Merihaka. The food I had was ok, but did not stand up the to excellent Bali Brunch, which housed this spot before.

Other restaurants in the area are Cafe Namcha, Kuja and Ho Ting.

Listalta löytyy joko päivän lounastarjous (12e) tai sitten näitä lautasannoksia (14), joista löytyy: Rendang eli lehmä, sate eli lammas, kala, ankka, vege, possu ja kana wingsit. Itselle valikoitui tuo päivän kalalautanen.

Annos saapui hetken väsäilyn jälkeen keittiöstä suoraan pöytään ja sivuun tuli vielä chilipurkki (jei). Lautaselle oli kasattu kupillinen tahmeahkoa kookosriisiä, porkkana-kaaliraastetta, jogurttikastiketta ja kalaa. Eli tutunmallinen annosrakenne.

Kaaliraaste oli seesaminsiemeniä lukuunottamatta maustamatonta ja vaikutti snadisti jostain purkista napatulta, mutta oli kuitenkin kohtuurapsakka ja toi tekstuuria annokseen. Mikä olikin hyvä, koska kalan leivitys oli lössähtänyt jo saapuessaan (DOA) ja vaikkakin kala oli sinänsä ihan ook, niin ei tämä mitään kovin kummoista ollut.

Onneksi tuohon oli kuitenkin ripoteltu jonkun verran yrttiä ja chiliä, jotka sitten sen melko hyvän – tosin aavistuksen jämähtäneen oloisen – riisin kanssa tekivät kokonaisuudesta ihan kohtuullisen hyvän. Pikkelöity punasipuli tuntui kanssa vähän seisseeltä ja riisikeksit olivat mielestäni melko turhat lisät lautaselle, tosin kyllähän näistä jotkut tykkää, kuten nuorempi tytär.

Chilikastike oli mukavan tulista, mutta sitä hallitsi jokin kalakastikkeen oloinen maku. Tämä yllätti alkuun, mutta parin lusikallisen jälkeen se tuntui sopivan ihan hyvin tähän kalalautasen teemaan.

Jogurttikastike toimi jälleen tasapainottavana elementtinä lautasella, sopii tällaiseen mausteiseen riisiruokaan. Tämä oli tällainen keskitason kaakkoisaasialainen lounaskokemus, mutta hieman tavallista eksoottisemmassa ympäristössä.

Sisustus on sisältää paljon samoja elementtejä kuin Bali Brunchin edeltävä, mukaanlukien hieman heikosti poistetut ikkunamaalaukset, joissa edeltäjän nimi vielä lukee. Seinille on hieman tavoiteltu samaa fiilistä sisältäviä piirrustuksia, mutta se superhipsteriviba on hävinnyt, kuten myös ne surffariteeman meiningit.

Vähän tässä on menetetty sitä jännää charmia, mutta on tää silti vielä keskellä Merihakaa ja on täällä vielä ravintolan perällä esiintymislava, eli ehkä tässä on jotain iltameininkejä?

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli “gado gado” vegelautanen, eli teoriassa samanlainen kuin se mitä söin siellä Bali Brunchissa, mutta ehkä “same same but different”?

Ps. Bali Bali BALI! Se fiilis, kun toistaa jotain sanaa niin kauan, että sen merkitys katoaa.

Pps. Olipas muuten hyvä aasialaismarketti Hakiksessa, täältä sai mm. sichuanpippureita, isoja daikon retikoita ja niitä pieniä thaimaalaisia munakoisoja, sekä kaikenlaista muuta jännää.

URL www.facebook.com/balibagushelsinki
Puhelin 09-6947318
Osoite Haapaniemenkatu 14 A, Helsinki