Tag: itämainen

Fat Ramen (3. kerta)

Äiti tuli lounaalle ja koska edellinen kerta Trattoria Correttossa (en kirjannut sitä tänne, otin lasagnen, oli hyvää) oli toiminut erinomaisesti, niin päätin viedä hänet toiseen Hietsun hallin helmeen, eli Fat Rameniin.

Tämä olikin oikein hyvä irtiotto näin API(noid)en maailmasta ja vaikka sää oli hieman koleampaan päin, niin pikku reippailu kaupungin kauniita katuja pitkin tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin.

Lunch really does not get much better than this, their Tonkotsu Ramen is fabulous as are the rest of them, be they seafood or vegan, as was the mushroom ramen bowl. This is a must visit location with delicious food at an affordable price point.

The Hietalahden Kauppahalli market hall has a plethora of wonderful places to eat, such as Trattoria Corretto, Le Marché and Petiscaria.

Ajoittain vaihtuvalta listalta löytyivät: Fat eli tonkotsu (possun luista yms keitetty liemi) ramen possun kyljellä + kananmunalla ja tilpehöörillä (11e), splicy garlic tonkotsu eli sama mutta chilillä (13e), mushroom umami eli sienisoppaa paahdetulla kaalilla ja sienillä + vegaanilisukkeet (13e) sekä artichoke eli tahinisoppa sipulilla ja kolmella artisokan variantilla + kanttarellimurulla ja kahvi+noripurulla (13e). Itselle tuli vaistomaisesti chilitonkotsu ja mutsi otti sienikeiton. Otettiin myös yksi kulho kimchi(t)ä (miten toi taipuu), tottakai.

Kimchi oli jees, äiti varsinkin tykkäsi. Mutta aika iisisti oli vedetty chiliä tähän. Ymmärrän kyllä sinänsä, ettei välttämättä suurin osa arvosta tosi tulisia juttuja. Mutta hyvän kirpsakka maku täytti suun, kun näitä napsi tikuilla menemään.

Kulhot tulivat vauhdikkaasti, liemethän sinänsä on duunattu jo reilusti etukäteen, eli kyseessä lienee pääosin annoksen kasaaminen. On tää vaan niin päällikkö annos, oma liemi oli niin loputtoman täyteläistä, että jäin oikein kaipaamaan sitä chiliä, mitä en kyllä tuosta annoksesta löytänyt.

Onneksi pöydistä löytyy tursotuspulloja, missä on jotain talon bbq-chilisoossia tms. Nuudelit olivat juuri sopivan kypsyisiä, antaen vähän hampaille vastustusta ja liemen sekä taikinaluikeroiden yhdistelmä on todella upea. Possun kylki oli saatu suussa sulavaksi ja kun aloin puolivälin kohdilla roiskimaan chiliä joka suuntaan, niin se leikkasi juuri sopivasti makua terävämmäksi.

Koko kulho meni alta aikayksikön, vaikka tuli juteltuakin kaikenlaista kauhomisen keskellä. Äidin sienikeitto oli sekin hyvää, oli pakko vähän tyyppaa aversioista huolimatta. Liemessä syvä ja miellyttävä maku, joka oli jotenkin yllättävän lähellä oman tonkotsun lihaisuutta.

Muutenkin tämä sen edellisen kerran R:n onnistuneen merellisen sopan jälkeen alkaa tuntua siltä, että mikä tahansa versio täältä napattuna on onnistunut. Näin ainakin omien kokemusten perusteella. Toi tonkotsu on toki hieman raskaanpuoleinen, mutta ei näitä joka päivä ole pakko syödä.

Sisustus on samanlainen kuin ennenkin, yläkerran puuparruilla istuskelu toimii paremmin kuin alakerran teurastamo-chic, varsinkin kun on ikkunat ja kaikkee. Vegeille ja vegaaneille oli hieno kattaus, kannattaa käydä koestamassa, jos et ole jo näitä herkkuja maistellut.

Ps. Sai nyt olla vika tästä ravintolasta kirjoitettu kokemus. Pitää taas pidättäytyä siinä ~neljä vuotta vanhassa uuden vuoden lupauksessa ja mennä joka päivä eri paikkaan. Huomenna joku jännä rnd otannalla.

URL www.fatramen.fi
Puhelin 040-0988511
Osoite Lönnrotinkatu 34, Helsinki

Ka-Shing

Pitihän sitä taas jotain syödäkin, vaikka jotenkin tämä vuoden loppu taas tuntuu niin oudolta. Tihkusade ei motivoinut mitenkään erityisesti, joten hetken pohdiskeltuani ajattelin mennä metrolla jonnekin. Tosin laiturilla seistessäni en osannutkaan enää tehdä selkeitä päätöksiä.

Hyppäsin kuitenkin ovista sisään ja lähdin kohti länttä. Yhtäkkiä päähäni iski Laru ja pomppasin penkiltä pois, kohti merellisiä maisemia. Poistuin strategisesti väärästä reiästä ja pääsin kuitenkin kävelemään iki-ihanassa tihkussa keskellä tuntematonta asuinaluetta. Ehkä tämä oli kohtaloni, joten päättäväisesti lähdin harhailemaan kohti uusia kokemuksia.

Kohtapuoleen olinkin tutun risteyksen luona ja osoitin klyyvarini kohti ensimmäistä ravintolan näköistä valoilmiötä. Valon lähde osoittautui pizzapaikaksi, joten sivutin sen ja tömistelin tien yli, kun siellä näytti olevan joku toinen rafla.

A fairly generic neighborhood Chinese restaurant, with the obvious choices available for lunch. The food was ok and the chili oil was hot.

Other Chinese restaurants with the same kind of vibe are Cheng Long, Peking and Hong Kong.

“Ka-Shing” luki neon-kyltissä ja mieleeni pulppuili Vegasmaiset kilisevät yksikätiset rosvot.

Sisällä oli kaksi listaa, yksi geneerinen, jossa mainostettiin kolmea lihaa ja katkiksia (9e) sekä eksaktimpi, josta löytyi: Friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa (8e), chili-kanaa (8e), Pekingin naudanlihaa chilillä (8e), kombo kahdesta edellisestä (8e), kombo kolmesta edellisestä (9e), kombo kolmesta jälkkärillä tai alkupalalla (11e), paistettua nuudelia katkiksilla (8,50e) sekä kasvisannoksena chop suey sienillä ja bambuversoilla tai kung po vihanneksilla (7,50e).

Kun en oikein osannut päättää, niin otin sen kolmen kombon ja menin istumaan. Tilaus ja maksu tuli hoidettua tiskille tullessa, mutta näemmä muitakin protokollia tuettiin.

Safka tuli melko nopeasti, keittiöstä kuului tekemisen meininkiä. Fritit olivat rapsakoita ja sisältö mehukasta. Hapanimeläkastike oli sopivan kallellaan happamaan ja ihan jees, kyllä tällainen aina buffakokemukset voittaa.

Kana ja lehmä olivat mureita ja osa kasviksista napakoita. Tätä vaivasi se kastikkeiden samanlaisuus, molemmat maistuivat jokseenkin samalta ja tulisuutta tai muutenkaan kovin rohkeaa maustamista ei näistä kupeista löytynyt.

Mutta toisaalta riisi oli hyvin keitettyä ja ruokaa oli paljon. Plussapisteitä tavallista timmimmästä chiliöljystä. Ihan sympaattinen korttelikiinalainen, tällaista perustasoa.

Sisustus on ajan patinoima ja siisti, metallinen katto ja kaikkea. Tässäkin noudatettiin sitä samaa kaavaa mitä tällaisilta ravintoloilta ennenmuinoin odottikin.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja vähäelkeistä. Kasvissyöjälle on ilmeisesti ne pari normiannosta, en välttämättä niiden perässä tänne lähtisi.

Ps. Hyvää ja rauhallista uuden vuoden viikonloppua. Älkäähän räjähtäkö.

URL www.ka-shing.fi
Puhelin 09-676319
Osoite Lauttasaarentie 14, Helsinki

Yakiniku

HUOM! Ravintola on suljettu, tilalle on Iso-Robalta muutanut Vibami.

Oli pakko mennä tsekkaamaan tämä muutamasta syystä. Ensimmäinen oli se, että nettisivut kertoivat täällä olevasta phở-buffetista. Toinenkin syy oli, mutta en muista sitä.

Tai no muistan mä; oli jouluisen sateinen keli, tämä oli sopivan pienen matkan päässä ja se, että tänään oli vika päivä kun sai 20% alennuksen normibuffan hinnasta (nyt 11,10e, myöhemmin 13,90e). Ei muuta kuin sontsa kantoon ja kohti katuja. Varhaisaamun keli, joka kotoa lähtiessä oli vielä mukavan luminen, oli muovaantunut tutuksi loskassa kahlaamiseksi.

Loskan, jonka läpi tetsatessa tunsin suurta kiitollisuutta länsimetron liityntäpysäköintipaikasta ja siitä, että kotiin pääsisi sisäkautta. Pois lukien se reilu kymmenen metriä mitä pitää autosta hyökkiä himaovelle.

Vähän alkaa olla jo sitä samaa meininkiä kuin Dallasissa aikoinaan duunimatkalla, jossa pääsi kaukosäätimellä avattavasta, omasta autotallista kurvaamaan ulos (vartioidun, se oli outoa) asuinalueen portista aina duunipaikan parkkihalliin, josta hissillä suoraan toimistolle.

Tosin en mä kyllä varsinaisesti ajamisesta ole niin innostunut, mieluummin istuu kyydissä lueskelemassa jotain. Jos toi auto osaisi vielä itsestään osua siihen parkkiruutuun, niin sit alkais olla aika hyvä.

A Japanese buffet with the obligatory sushi, but also Yakitori, soba and a slightly out of place Phở buffet. The food was good, but not amazing, although creating my own bowl of Phở did make me smile.

For more buffets near this spot, check out Itsudemo, Caverna and Fuku.

Mut joo, se safka. Japanilaiseksi tuo saitti ainakin itseään mainostaa, eli kyseessä on buffet, joka on same same but different. Tänään löytyi: Sushia (normi nigirit, gunkanmakit, makit, fritatut hässäkät jne, tosin gari ja wasabi tuli jälkijunassa, joten piti vetää “kuivana”), salaattia (valmis tomaatti-kurkku-salaatti-yms sekä wakame + edamame papuja), misoa, paistettua tofua, ankkaa, uunilohta teriyaki-kastikkeessa, tonkatsua, kevätrullia, sweet-chilikastiketta, paistettua riisiä, paistettua soba-nuudelia, phở-liemen, kanaa, jotain makkaraa (no idea), ituja, yrttejä, paksoita, kevätsipulia, paria eri nuudelia, pähkinäkastiketta, chilikastiketta, yakitori- ja yakiniku-vartaita (jotka kokki viimeisteli grillillä!) sekä jälkkäreitä (“juustokakkua” kupissa ja jätskiä) ja kahvia/teetä loppuun. Lisäksi oli limpparitölkkejä. Maksu tullessa tiskille.

Aloittelin sopilla, oli pakko ottaa vähän misoakin, joka oli aavistuksen liian haaleaa. Phở olikin sitten paljon parempi, kun tälleen itse pääsi hifistelemään sen rakentelemisessa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt panostaa tähän osastoon se primääri nälkä, mutta kun on tälleen rajoittunut ihminen, niin oli pakko kokeilla kaikkea muutakin.

Liemi oli hyvää, ei mikään tajuntaa laajentava kokemus, mutta täyteläisen maukasta kuitenkin. Se mikä tässä viehätti itse väsäämisen lisäksi oli se, että tässä oli (omasta mielestä) juuri sopiva määrä kaikkea, paljon yrttejä, pienehkö keko leveitä nuudeleita (joita oli muuten vaikea saada irroitettua toisistaan, olivat liimaantuneet jo buffan avautuessa melkoiseksi sykkyräksi) sekä tuju chilikastike (tätä olisi pitänyt laittaa lisää, erehdyin luulemaan pähkinäkastiketta toiseksi chilijutuksi ja kanakin näytti vähän kimchiltä) ja kattava setti muita komponentteja.

Eli tällainen vetelä pyttipannu, mihin oli vedetty kaikkea ja sitten iskettiin lusikalla kiinni. Hyvää oli, tosin ei niin hyvää kuin dedikoiduissa phở-mestoissa, mutta kokemisen arvoinen kulho.

Sushit yllättäen eivät olleetkaan sitten ihan niin kliffoja (hei), vaikka japanilaisessa puulaakissa oltiinkin. Päällysteet sinänsä olivat ihan ook, mikään ei tökkinyt, mutta ei nämä kuitenkaan päässeet samalle tasolle parempien buffien kanssa ja noi riisit oli kyllä prässätty sellaisilla muoteilla. Ja maustaminenkin oli vähän jäänyt puolitiehen, tosin voi olla että tähän vaikutti niiden tykötarpeiden (gari+wasabi) uupuminen.

Lämpimällä puolella oli kiinnostavan oloisia juttuja, joista soba ja teriyaki-kastike pelittivät parhaiten. Lohi oli snadisti yli, meni kuitenkin vielä. Ankan nahka aavistuksen rapeaa, mistä plussaa, liha kohtuu mureaa ja mehukasta.

Ikävästi lintukin oli snadisti ehtinyt jäähtyä, vaikka edelleenkin ajoissa liikenteessä. Sama vaivasi muutenkin buffaa, fritatut jutut sushipuolellakin olivat käyneet kattilassa jo jonkun aikaa sitten, kuten myös se tonkatsu.

Kuuma phở ja grillissä duunattu lehmä olivat parhaimmat, varsinkin kun vartaan päälle ripoteltiin reilusti togarashia tms chilijauhetta. Noin muuten sen vartaan lihat olivat ehkä vähän liian sitkeitä, toki buffassa tämäkin (kuten se ankka) ovat aika haastavia.

Vetäsin vielä loppuun perjantain kunniaksi juustokakun, tosin ei se kupin sisältö ihan täysin sitä makukokemusta tavoittanut, kiva kuitenkin että oli jälkkäreitäkin. Miten tämän nyt summaisi, kunnianhimoinen valikoima vähän liian ontuvalla toteutuksella. Mutta phở-buffa! Sen takia pitää nyt ainakin kerran käydä.

Sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, lukuun ottamatta joulukuusen blinkenlights. Takaosastossa löytyi tatamia ja sen sellaista, eli puitteet on kunnossa. Jotain jäämistöä on vielä Helmi-ravintolasta ja jotenkin tässä oli vielä vähän sellainen välitilafiilis.

Asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kuitenkin laitettu sen verran, että tulee hyvä meininki ja oli ihan kiinnostavaa kuunnella japanilaista(?) versiota suomalaisesta iskelmämusiikista vai mitä se taustaraita nyt sitten olikaan. Vähän niinkuin olisi ollut lavatansseissa (en ole koskaan ollut, mutta oon nähnyt leffoja) tai jotain. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.yakiniku.fi
Puhelin 09-6126410
Osoite Eerikinkatu 14, Helsinki