Itsudemo

Tämä pamahti samantien kärkikahinoihin Stadin sushibuffien joukossa. Luontoäiti helli vaakasuoralla räntäsateella, joten tässä ihan herkistyi kun tetsasi pitkin kaupungin katuja, varsinkin kun pääsi vielä käväisemään Kauppatorin laitamilla lounaan yhteydessä. Ainiin, se Länsimetrokin alkaa olla otettu käyttöön, liityntäparkkikin on jo auki ja osaan nyt jopa ajaa oikeaan paikkaankin. Ison Omenan parkkihallin laajennuksessa on varmaan ollut Xzibit mukana suunnitteluvaiheessa, koska sinne on pistetty parkkipaikka parkkipaikan sisään.

Alimmassa kerroksessa on omat, toiset puomit, niiden varsinaisten puomien lisäksi. Tämä ei ollut itselle ilmiselvää, mutta nytpä olen senkin oppinut. Kuten myös sen, että Tapiolassa osa junista kääntyy takaisin. Tulipahan nähtyä sekin tunneli nyt erinomaisen tarkasti. Mutta metro on hyvä! Pidän metrosta ja tämä on oikein toimiva ja mukavampi tapa matkustaa työmatka kuin se edellinen, vaikka dösätkin on ihan kivoja.

A very good sushi buffet right next to the Kamppi shopping mall colossus, with not just fresh and well made sushi, but also tasty warm dishes and a dessert buffet.

Other excellent sushi buffets in Helsinki are Orchid (Itis), Tokyo55 and Fuku.

Ainiin! Se lounas! Jostain (eat.fi:n arvostelut?) tuli bongattua tämä uusi, Tampereelta lähtöisin oleva sushibuffet (15e, paitsi tämän viikon on 12e tutustumistarjous). Ja vaikka nyt buffa ei mitenkään järisyttävän kiinnostavalta tuntunutkaan, niin jotenkin tuota sushihammasta kolotti siinä määrin, että päätin tunneloida tänne.

Varsinkin kun nyt on pari päivää tullut käytyä “vanhoissa” paikoissa. Kyseinen rafla on tullut Tang Dynastyn tilalle, mutta operoi jokseenkin samalla konseptilla, eli sushia, soppaa, salaattia ja lämmintä ruokaa löytyy, itä- ja kaakkoisaasialaisilla painotuksilla.

Mutta on täällä myös jälkkäribuffa. Sushibuffet oli laaja ja sisälsi niitä normaaleja makeja, nigireitä sekä gunkan-makeja kuin mitä voisi olettaakin. Mutta oli myös kiiwiä(!) yms muuta vähän jännittävämpääkin sorttia. Salaattibaaristakin löytyi normijuttujen lisäksi kimchiä (#vaimitentoitaipuu). Jälkkäripuolella oli: Juustokakkua (jei), tuulihattuja, mustikkapiirakka jne. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle.

Aloitin susheilla ja salaatilla. Wakame oli hyvää, ei sellaista nesteessä lillunutta, mitä joskus tapaa. Kimchi oli maittavaa, joskin vähemmän tulista kuin olisin toivonut. Sushit olivat upeita, yksiä parhaimmista mihin olen buffissa törmännyt. Riisi oli hellästi, mutta varmasti maustettua ja omasi loistavan tekstuurin. Nigireiden riisipallot pysyivät kasassa, mutta olivat silti sopivan ilmavia.

Riisin yksittäiset jyväset erottuivat kielellä ja kokonaisuus oli juuri sopivan kostea ja silti sopivan jämäkkä. Kala oli suussa sulavan herkullista, erityisesti lohi (niin grillattu kuin normi) oli valmistettu todella taitavasti ja maistui raikkaan täyteläiseltä. Myös ankerias oli mainiota, nämä harvoin buffissa vakuuttavat, mutta ei tämä Kokoron unagille pärjännyt. Soppakanuunasta napattu hapan-tulinen kanakeitto oli jees, mukava lämmike, mutta ei muuten jättänyt erityistä muistijälkeä.

Lämmin ruoka oli sekin erittäin hyvää (vaikka kuvat eivät olekaan), erityisesti tykästyin “frittiosastoon”, kun siellä oli isoja fritattuja katkarapuja, potstickereita, niiden normijuttujen lisäksi. Hapanimeläkastikkeen sijasta oli jotain bbq-kastikkeen oloista sekä makeaa chilikastiketta.

Molemmat toimivat frittien kanssa erinomaisesti ja niin mehukasta possua sisältänyt potsticker, paneroitu possunkylki, kuin pinkeän paksu katkiskin olivat rapsakoita pikku herkkupaloja. Paksut paistetut udon-nuudelit olivat herkullisia, ei liikaa rasvaa ja nuudelit olivat imeneet hyvät maut itseensä. Paistettu tofu oli saanut tuhdin maustekastikkeen kaverikseen ja tätä söi oikein mielellään.

Muuten kastikkeet olivat aika lailla toistensa kopioita, mutta kuitenkin ihan hyvin paistettuja. Lihat olivat murisevan mehukkaita, kasvikset napakoita ja päälle oli silvottu vähän purjoa (miksi ei kevätsipulia?). Eli kohtuullisen kattava ja hyvä valikoima myös lämpimiä ruokia.

Jälkkäripöytä notkui herkkuja, mutta yritän pysyä tiukkana näiden suhteen ja maistiaisiksi vetäsin vain yhden tuulihatun, tason määritykseksi (joo joo) ja muutenkin oli kiire sinne Kauppatorille. Tuulihattu oli hyvä, ehkä snadisti lötkömpi kuin mitä olisin toivonut, mutta poksahti suuhun herkullistä täytettään. Poistuessani raflasta kakkosen pysäkille, kaksi herraa kävelivät ohitseni ja toinen hehkutti “uskomatonta mustikkapiirakkaa”, matkalla raflaan, eli ehkä sitäkin kannattaa kokeilla.

Kyllä tämä meni nyt sinne Tokyo55 ja Fuku -tasolle ja ajattelinkin, että seuraavan kerran kun mennään perheen kanssa syömään niin voisi ehkä tulla käymään täällä vs. Caverna tai Fuku. Kannattaa ihan ehdottomasti käydä tsekkaamassa, toivottavasti sushien taso pysyy jatkossakin näin kovana.

Sisustus on yksinkertaisen linjakas ja tummanpuhuva. Taustaseinällä on loosseja privaatimpaa fiilistä kaipaaville ja ikkunat avautuvat Narinkkatorin ja Lasipalatsinaukion sekamelskaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli aika hintsusti juttuja, kuten näissä yleensä. Toki jos sillä tofulla, kiiwinigireillä, kappamakeilla jne meinaa pärjäillä, niin sitten. Lasten kanssa ehdottomasti pitää joku kerta käydä, tämä oli siinä määrin hyvä ja tilaakin löytyy.

Ps. Perheet Safkaa -tapahtuma on tulossa, tammikuussa natiaisten kanssa liikenteeseen ja hyvää ruokaa syömään.

URL www.itsudemo.fi
Puhelin 09-3233200
Osoite Salomonkatu 3, Helsinki

Le Havre (2. kerta)

Vuorossa oli äidin tapaaminen keskustassa, joten päätin napata listalta jonkun selkeän ja kohtuullisen varman tapauksen. Seurahuone on seissyt paikallaan jo sen verran aikaa, että täällä on hänkin käynyt useampaan otteeseen, tosin edellisestä kerrasta oli jo hetki vierähtänyt.

Omastakin käynnistä on jo yli kolme vuotta aikaa (onpa tätä tullut harrastettua pitkään), joten oli aikakin käydä tsekkaamassa mesta ja ottaa kuvat yms.

A down to earth buffet in a splendid environment, this hotel restaurant is worth visiting just for the decor alone.

Some of the other hotel restaurants in Helsinki are Kämp, Krog Roba and Lost In Helsinki.

Tarjolla on buffet (12,50e, 9,50e pelkkä soppa+salaatti) salaatilla, sopalla ja jälkkärillä. Tänään oli tarjolla: Kauraiset silakkapihvit jogurttikastikkeella, lammaspyörykät minttukastikkeella, kermaperunat, vegepihvit bbq-kastikkeella, tomaattikeitto, salaattibaari (raejuusto, jääsalaatti, kirsikkatomaatti, vesimeloni, kaaliraaste, porkkanaraaste, punajuurilohkoja, perunalohkosalaatti, keitettyä kananmunaa, paahdettuja uunijuureksia ja siemeniä etc), leipää + voita sekä passiovaahtoa ja hedelmäsalaattia. Loppuun on myös kahvia tai (pussi)teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle, vesikannu tuodaan pöytään.

Alkuun vedetty salaatti oli aika perussettiä, kastikkeena olisi voinut olla jotain muutakin kuin vain oliiviöljyä + balsamiccoa, mutta meni tämä näinkin. Tomaattikeitto oli snadisti mausteista ja tomaatin maku nousi sopivasti esiin.

Ei päästy viime kerran borschin leveleille, eikä tosiaan ollut tällä kertaa kuin vain yksi soppa, kun viimeksi oli peräti kaksi. Leipä oli ook, markettitasoa. Kiva kuitenkin, että on myös se keitto lämmittämässä alkuun, mutta en ehkä suosittelisi täällä pelkkää salaatti+soppa-linjaa.

Pääruokalautaselle piti tietysti kasaa taas kaikki ainekset kerralla, tosin vegepihvit jätin nyt vegaanihaasteesta huolimatta lämpöpönikkään, mutta niiden bbq-kastiketta otin kuitenkin lautasen laidalle.

Kalapihvit menettelivät, mutta haude oli haudannut kaikki tekstuurit pinnan paneroinnista. Freesi jogurttikastike kuitenkin seivasi jonkun verran ja kyllä näitä silakoita söi, mutta oltiin kyllä tosi kaukana siitä Hieta-ravintolan herkusta.

Lammaspyörykät olivat hennon makuisia, mutta ihan kohtuullisen hyviä ja se bbq-kastike toi näihin hyvää lisäsoundia. Kermaperunat muistuttivat liikaa jotain janssoninkiusausta ulkomuodoltaan, mutta maku oli ihan jees, varsinkin kun nyki mukaan lammasta.

Jälkkärissä maistui vieno passion puraisu ja se sopikin tuohon täyteläiseen vaahtoon tosi hyvin. Tätä olisi mielellään herkutellut enemmänkin niiden tuoreiden hedelmien kanssa, joten hyvä, että otin konservatiivisen määrän lautaselle, ettei tullut lounaskoomaa.

Kaiken kaikkiaan tämä on tällainen keskitasoinen kotiruokabuffa melko kattavalla valikoimalla (listalta saa sitten enemmän sellaista ranskalaisen keittiön juttua, ihan maistelumenuuseen asti), mutta täällä kannattaakin käydä kauniin ympäristön ja mahdollisen nostalgian takia.

Sisustus on upea, kattokruunut kimaltelevat ja muutenkin tässä on tällaista rokokoo-meininkiä, mihin et kovinkaan monessa Stadin mestassa törmää. Ehkä Kämp, Salutorget ja jossain määrin Suomalainen Klubi tulee mieleen. Asiakaspalvelu on sujuvaa ja ystävällistä, tosin tällä käyntikerralla saliin pamahti hotellissa kokoustavia ihmisiä siinä määrin paljon, että siinä loppuvaiheessa alkoi hukkua massaan.

URL www.hotelliseurahuone.fi/brasserie-le-havre
Puhelin 09-6914006
Osoite Kaivokatu 12, Helsinki

Kapsäkki

Aurinkoinen päivä ja tapaaminen vanhan kollegan kanssa piristivät kummasti. Sovittiin tällit Kapsäkkiin, joka on Kapsäkki-teatterin lämpiö/kahvila ja toimi joskus kauan (kauan kauan) sitten Allotria-nimellä. Muistaakseni tällä oli jopa taukoa lounaissa jonkun aikaa, mutta nyt oli taas sitäkin tarjolla ja johtuen maantieteellisesti suopeasta sijainnista, valitsin tämän listalta treffipaikaksi. Olikin oikein miellyttävää turista kaikenlaisista asioista ja freesasi mukavasti mieltä, keskellä semikiireistä viikkoa.

A restaurant of the Kapsäkki theater, the veggie heavy food was adequate and the decor distinctly barlike.

Other theater restaurants in Helsinki are Kaksi kanaa, Kom and Café Artist.

Kyseessä on jossain määrin kasvispainotteinen buffet-mallinen lounas (10,20e), joskin raflasta saa myös muutakin, kuten flammkucheneita. Erinomaisen huonosti merkatusta buffasta (ei ollut edes kassalla printattua lounaslistaa esillä, puhumattakaan ruokapadoista, onneksi www-sivustolta löytyy melko käytettävä ja ajankohtainen selvennys. #laputoiskiva) löytyi tänään: Bataatti-kookoskeittoa, suppilovahveropiirakkaa, porkkanapihvejä, muhennettua perunaa, riisivanukasta ja hilloa, leipää (tummaa ja vaaleaa ranskishenkistä + voita) sekä salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, paprika-pastasalaatti, bulgurisötkötys tai kaksi, sinihomejuustoa sekä yrtti-kananmunasalaatti).

Alkuun nykästy keitto oli ihan jees, tällainen etäisesti tutun makuinen, sakea kasvissoppa. Tähän oli pakko sekoitella mukaan vähän sitä sinihomejuustopurua. Leipä oli lämmintä, josta plussaa, juuri uunista tuotua (tuskin kuitenkaan täällä leivottua) leipää on aina hyvä jyystää.

Salaatti oli ook, tosin kastike (oliiviöljy, balasamicco, pippuri, suola + jogurttipohjainen systeemi) tuli sen verran myöhään buffaan, ettei sitä saanut mukaan kostuttamaan näitä. Onneksi osassa oli kastike mukana ja sen saman lämpimän leivän kanssa tämä menetteli, mutta ei jättänyt muistijälkeä.

Pääruokana ollut porkkanapihvi oli mehevää ja erityisesti sen jogurtin kanssa tämä toimi ihan hyvin vaikka olikin rakenteeltaan melko epästabiilia ja homma meni sellaiseksi murujoukon metsästelyksi. Sienipiirakka oli kovin sienimäisen makuista, mikä on luettavissa sen eduksi, vaikka en siitä itse kauheasti välittänytkään.

Muhennettu peruna, eli kuutioidut kermaperunat, oli semijees, jotenkin tämä oli sellainen epäsikiö, kun ei ollut muussia, ei kermaperunaa eikä keitettyä. Mutta kyllä tätä söi sen “pihvin” kanssa, vaikka suolaa ei ollut viitsitty kauheasti käyttääkään.

Jälkkärinä toimi riisivanukas hillolla ja tätä tuli otettua omaan makuun liikaa, vaikka hillo toki olikin maittavaa. Eikä se riisikään nyt niin kauheasti tökkinyt loppupeleissä, vaikka jotenkin Saksan-reissuilla tähän onkin muodostunut jonkinasteinen aversio.

Kiva kuitenkin että oli koko setti, eli pari alkuruokaa, pää- ja peräruoka sekä kahvit/teet. Jotenkin se aina tyydyttää mieltä kun saa syödä “koko aterian” vs. joku yksittäinen annos. Mutta noin muuten tämä ei kyllä ollut mikään kovin kummoinen lounas, vaikka seura tekikin koko hoidosta miellyttävän.

Sisustus on edelleenkin samanoloinen kuin ennen, eli baaritiski hallitsee ravintolan etutilaa, isot ikkunat avautuvat vilkkaaseen Hämeentien ja Mäkelänkadun risteykseen, kun taas ravintolan päädyssä häämöttää ovi teatteriin.

Jotenkin nämä teatterehin kytketyt mestat eivät ole yleensä erityisen ansiokkaita keittiön osalta, mutta hauskan boheemin ympäristön nämä kyllä tarjoavat. Kyllä tässä ihan mielellään istuskeli ajan patinoimalla sohvalla ja mutusteli kasvisruokaa juttelun seassa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. Jännästi ne meemit, flunssat ja Antti Tuisku leviävät päiväkodin kautta, kun tässä eräänäkin iltana nuorempi tytöistä lauleskeli “mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa”. Jonka jälkeen kysyi heleällä äänellään: “Isi, mitä twerkkaaminen tarkoittaa?” “Ei mitään”. En ole vielä ihan täysin henkisesti valmis näihin keskusteluihin.

URL www.ravintolakapsakki.fi
Puhelin 09-2600907
Osoite Hämeentie 68, Helsinki