Lost In Helsinki

Äh äh äh. Ei näemmä matikkapää oikein toimi kun olen tässä lähiaikoina tehnyt loppulaskentaa ravintolaan numero 600 ja ollut vakuuttunut, että perjantaina se tulee täyteen. No ei tule, kun tuli nyt jo. Ei sen näin pitänyt mennä, tai siis ihan sama, mutta oli jotain suureellisempaa suunnitteilla. Tai voiko tällaista lounaalla käymistä nyt suureelliseksi kutsua?

Onneksi sentään rakas vaimoni tuli ex tempore lounaalle ja sain jakaa tämän kokemuksen hänen kanssaan. Huomenna sitten pitää juhlistaa 600 ylittämistä tai jotain. Vaikka loppupeleissä mitä mä tässä muka oikein teen? Syön ruokaa ihan niin kuin kaikki muutkin. Mutta pidän meteliä siitä ja sehän tekee kaiken(*köh*minut*köh*) paremmaksi! Ja hyvä niin! Life is good!

A hotel restaurant that has a pretty good lunch for a reasonable price with an interestingly furnished interior? Oh yes, this place is certainly worth stopping over and having a quick tipple, maybe a snack.

The surrounding area has many interesting restaurants to visit, such as Caverna, Vapiano and Momotoko.

Mutta asiaan, eli tänään oli tosiaan taas vuorossa lounas paremman puoliskon kanssa ja sää oli mitä oli, joten päädyin valitsemaan Listalta jonkun mihin pääsee semisisäkautta. Tapaaminen Stokkan kellon alla (tottakai) ja siitä sitten WTC:n läpi, Roasbergin ja Molly Malonesin ohi kohti Kaisaniemen Best Western Carlton-hotellin aulabaariin/ravintolaan. Tästä on tullut käveltyä useampaan otteeseen ja monta kertaa on tehnyt mieli hyökkiä sisälle täyttä höökiä. Kyseessä on tosiaan hotellin ravintola, jollaisista on vähän mixed opinion. Tarjolla on ilmeisesti teemoittain vaihtuva viikkolista ja sitten viikon pihvi.

Tarjolla oli tällä viikolla Lost In India -teemainen setti intialaisia annoksia (kaikki 10,20e), joista löytyi seuraavat vaihtoehdot: Buttered chicken eli voikanaa pitaleivällä, fish korma eli pähkinä-curry-kalaa riisillä, aloo palak eli peruna-pinaatti-curry pitaleivällä sekä Salisbury steak eli jauhelihapihvi sienikastikkeella ja muussilla (12e). Alkuun on myös salaattibaari, jossa: Jäävuorisalaatti+rucola, pastasalaatti (jossa olikin sitten kanaa #laputoiskivat), tortellineja juusto(?)täytteellä, oliiveja, siemeniä, sitruunavinaigrettea (Hellman’s? Niillä on vadelma, passion-mandariini ja seesami-soijaakin!!12), leipää ja levitteitä (tapenade ja voi).

Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, josta löytyy myös vesipiste. Aseet ja rensselit löytyvät salaattibaarista, joka on baaritiskin vieressä. Aikakausilehtiä yms löytyy runsaasti, ollaan kuinkin hotellin aulabaarissa. Itselle valikoitui tuo alook palak (silläkin uhalla, että minua varoitettiin “se on salaatti”) koska vegeily ja vaimo otti kanan. Pöytään tuotiin numero ja hellyttävästi myös leimakortti (joka kymmenes on ilmainen, mutta menee hetki ennen kuin saan täytettyä).

Alkusalaatti oli ihan perussettiä, tosin taaskin se sitruunavinaigrette toimi ihan törkeän hyvin. Kana pastasalaatissa oli snadi yllätys, tosin kyllähän näin tuollaisia aineksia usein livautetaan. Eipä tuo sinänsä menoa haittaa, en mä tässä mitään jäykistele. Himassakin vetäsin eilen illalla hyvää salami picantea ruisleivän päällä. Tapenade oli ook, leipä oli ihan stanu patonkia. Seura tosin teki lounaasta selkeästi maittavamman.

Pääruoka saapui pöytään seminopeasti ja molempien lautaset olivat pääainetta lukuunottamatta identtiset. Oli rucolaa, mango chutneyta, soija-jogurttia, pitaleipää ja pikkelöityä punasipulia. Oman annoksen peruna-porkkana-pinaattimeininki oli ok, tosin melko hennosti maustettu, tämä olisi kaivannut paljon ronskimpaa otetta.

Rucola ei oikein sopinut tähän kontekstiin, mutta se sipuli sopi sitäkin paremmin ja oltiin molemmat sitä mieltä, että sipulia olisi saanut olla enemmänkin lautasilla. Se pitaleipä oli myös outo lintu lautasella, mutta sopi toisaalta rippeiden noukkimiseen. Tämä oli tällainen melko neutraali annos, mutta ihan ok suoritus tällaiselle hotellin ravintolalle ja sopivan kevyt nykyiseen mielentilaan.

Vaimon annoksen kana oli murisevan mehukasta (tottakai mä maistoin) mutta myös aika kevyellä kädellä maustettu ja siihenkään ei oikein se pitaleipä istunut täysin. Mutta menetteli ja se sipuli tosiaan sopi hyvin. Hän myös kommentoi, että annos oli juuri sopiva lounaaksi, ei olisi mahtunut yhtään enempää.

Kokonaisuutena ruoka oli ihan ook, ihan hyvin tässä voi käydä lounastamassa ja ottaen tosiaan huomioon kaupungin muiden hotellien ravintoloiden surullisen tason (en nyt puhu Kämp Groupin rafloista, ne on loistavia), niin tällä hinnalla tämä oli erittäin hyvä suoritus.

Sisustus on erinomainen syy käydä täällä. Ei tämä mitään tyylipalkintoja välttämättä voita, mutta omasta mielestä tämä oli erittäin hauska ympäristö lounastaa ja varmasti sopisi myös illanviettoon mainiosti. Kaikki vanhat esineet joita oli tuikattu joka nurkka täyteen, toimivat kivoina keskustelunherättelijöinä ja muutenkin koko mesta oli sellainen instagrammaajan unelma. Me diggailtiin tästä kovasti.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, reipas nuorimies hoiti baaritiskiä ja ravintolatilaa hyvin, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli se minun annos ja näemmä kaikkina viikkoina (mitä nyt Facebookista vahtasin) on aina yksi vegeilyyn sopiva ruokalaji. Lasten kanssa voisi ehkä tulla, sinänsähän hotellin aulat ovat yleensä perheystävällisiä, mutta en minä ehkä tänne erikseen lähtisi heidän kanssa ruokailemaan kuitenkaan.

URL www.lostinhelsinki.fi
Puhelin 09-652147
Osoite Kaisaniemenkatu 3, Helsinki

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.